Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Oletko koskaan ajatellut lopettaa kokonaan alkoholin juomista?
07.10.2020 |
Minä lopetin, vaikka määrät olivat aika pieniä. Siitä oli kuitenkin tullut ärsyttävä tapa, joka ei enää tuonut iloa.
Nyt kun olen ollut 6kk juomatta kokonaan, yllättävän moni asia on muuttunut. Nukun aina hyvin, kaikki masennusoireet ovat kadonneet, olo on terävä ja seesteinen. Kuin 20v olisi tipahtanut iästä pois.
Suosittelen kaikille! Ei ne pari iltaolutta ole sen arvoisia.
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Join pitääkseni ajatukset kasassa, sitte lääkitys ja ei tee edes mieli viinaa.
Voitko kertoa mikä lääkitys?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikeastaan, koska alkoholi ei ole minulle ongelma. Lasi tai kaksi viiniä silloin tällöin ja joskus muutama cocktail baarissa. Ehkä pari kertaa vuodessa tulee juotua isompia määriä kerralla.
Vierailija kirjoitti:
En ole ajatellut lopettaa, mutta vähentää. Juon vain viikonloppuisin ja vain kuohuviiniä, väkeviä en juo ikinä ja olutta erittäin harvoin. En juo humaltuakseni, vaan maun vuoksi ja seuraksi, koska mieheni kyllä vetää viikonloppuisin ja montaa lajia. Hänellä on jonkinasteinen alkoholiongelma, vaikka viikolla hänkään ei juo yhtään. Minä puolestani voisin yhtä hyvin vetää ne kuoharit alkoholittomana versiona, mutta kun ne maksaa saman kuin holilliset, niin harvemmin tulee ostettua sellaisia, ja sitä paitsi on tylsää katsella selvin päin, kun toinen humaltuu. Oma lievä humalatila auttaa sietämään sitä. Mutta onhan kolmisen pulloa viikossa aika paljon, ja toisinaan rajoitan käyttöäni vain yhteen iltaan ja vain yhteen pulloon. Niinä viikonloppuina kun mieheni ei ole kotona, en juo lainkaan.
Mulla sama tilanne, mies ei pysty olemaan selvinpäin yhtäkään viikonloppua. Jopa silloin kun tekee päivystysvuoroa hän juo useita kaljoja pitkin iltaa/yötä. Oma huono oloni ja väsymys, ajan hukkaan heitto vei siihen etten juo. Kauan sitte tätä kattelee että toinen päissään joka viikonloppu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika usein.
Nyt ollut melkein pari kuukautta juomatta. Aiemmin siis vain viikonloppuisin, eikä aina silloinkaan, mutta lähes poikkeuksetta muisti pois juodessa.
Ei, en koe elämääni paremmaksi. Toki ne darrapäivän panikoinnit ja ahdistukset jääneet pois. Mutta nyt masentaa 24/7. Painoonkaan ei ole vaikuttanut. Aiemmin vedin viikot tosi tiukilla, että pystyin viikonloppuisin hölläämään, nyt on tasaista harmaata koko ajan.
No joo pääsen lenkille lauantai-aamuisinkin, mutta eipä se oikein iloa tuo. Liikun päivittäin ja syön yleensä terveellisesti mutta masentaa vaan. Nukkunut olen aina huonosti, oli alkoholia tai ei. Sammuneena sentään veti täysiä unia.
Ja join vain viikonloppuisin. Tälläistäkö tää elämä nyt sit on loppuun asti? Eikö pitänyt aueta taivaallinen rauha jo?
Kyllä. Olen ollut 30 vuotta työtön enimmäkseen, ja juonut 25 vuotta.
Nyt sain perinnön. Rikastuin. Olo keveni kummasti. Ei ole enää sellaista ahdistavaa oloa että alkoholin avulla hetkeksi pois täältä. Otin juuri tuossa viikon tauon jälkeen oluen, eikä ole ollenkaan sellaista fiilistä, että pakko ottaa toinen, kolmas...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Olen ollut 30 vuotta työtön enimmäkseen, ja juonut 25 vuotta.
Nyt sain perinnön. Rikastuin. Olo keveni kummasti. Ei ole enää sellaista ahdistavaa oloa että alkoholin avulla hetkeksi pois täältä. Otin juuri tuossa viikon tauon jälkeen oluen, eikä ole ollenkaan sellaista fiilistä, että pakko ottaa toinen, kolmas...
Siltä se aina tuntuu. Mutta otat kuitenkin, ja vielä kolmannenkin. On nähty ja koettu.
Vierailija kirjoitti:
Aika usein.
Nyt ollut melkein pari kuukautta juomatta. Aiemmin siis vain viikonloppuisin, eikä aina silloinkaan, mutta lähes poikkeuksetta muisti pois juodessa.Ei, en koe elämääni paremmaksi. Toki ne darrapäivän panikoinnit ja ahdistukset jääneet pois. Mutta nyt masentaa 24/7. Painoonkaan ei ole vaikuttanut. Aiemmin vedin viikot tosi tiukilla, että pystyin viikonloppuisin hölläämään, nyt on tasaista harmaata koko ajan.
No joo pääsen lenkille lauantai-aamuisinkin, mutta eipä se oikein iloa tuo. Liikun päivittäin ja syön yleensä terveellisesti mutta masentaa vaan. Nukkunut olen aina huonosti, oli alkoholia tai ei. Sammuneena sentään veti täysiä unia.Ja join vain viikonloppuisin. Tälläistäkö tää elämä nyt sit on loppuun asti? Eikö pitänyt aueta taivaallinen rauha jo?
Tuohan se on kun juomattomuus ei paranna mitään. On vain tasaisen tylsää. Jatkan itsekkin selvinpäin olemista mutta ei siitä näytä mitään iloa ja onnea seuraavan. Pientä plussaa toki se ettei krapuloita. Se on kyllä pahuksen vähän kun ei ole nautintojakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä. Olen ollut 30 vuotta työtön enimmäkseen, ja juonut 25 vuotta.
Nyt sain perinnön. Rikastuin. Olo keveni kummasti. Ei ole enää sellaista ahdistavaa oloa että alkoholin avulla hetkeksi pois täältä. Otin juuri tuossa viikon tauon jälkeen oluen, eikä ole ollenkaan sellaista fiilistä, että pakko ottaa toinen, kolmas...
Siltä se aina tuntuu. Mutta otat kuitenkin, ja vielä kolmannenkin. On nähty ja koettu.
Miten niin aina? Tämä on aivan uusi tilanne mulle. Hyi miten kyyninen olet.
Ei ole kyllä koskaan ennen tuntunut tältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen joskus kyllä miettinyt juomisen lopettamista ihan kokonaan. Etenkin kolmekymppisenä, kun tuli rallateltua kaikki viikonloput ja joskus viikollakin.
Nykyisin (olen nyt 50) juon ehkä kerran kuukaudessa tai kahdessa, enkä silloinkaan paljoa. Olen huomannut, ettei tästä määrästä enää tarvitse vähentää. Onneksi ikä on tehnyt sen, ettei enää jaksa edes juoda paljoa, ja haluan mennä joka tapauksessa ajoissa nukkumaan. :) Lisäksi kankkuset ovat kammottavia tässä iässä, joten sitä haluaa välttää kaikin keinoin.
Uni on parempaa ilman alkoholia, samoin vireystila, jaksaminen ja aivotoiminta, pöhötys häviää, juomattomuudesta hyviä puolia on vaikka kuinka. Silti haluan jouluisin edelleen munatotini viskillä, lasin tai pari shampanjaa juhlavissa hetkissä, ja pihvini hyvän punaviinin kera. (Kerran tilasin ravintolassa pihvin kanssa alkoholitonta punaviiniä - se oli ihan karseaa. Jäi viimeiseksi kerraksi.).
Inhottaa kun nykyisin miltei kaikkeen liitetään alkoholi. Se hetken hupi ei todellakaan ole seuraavan väsymyksen ja voimattomuuden arvoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Join pitääkseni ajatukset kasassa, sitte lääkitys ja ei tee edes mieli viinaa.
Voitko kertoa mikä lääkitys?
Concerta.
Nyt ei ajatus mene kahtasataa kymmenessä eri asiassa aamusta iltaan.
Kylllähän se täytyy lopettaa että tuo läääke pääsee kunnolla vaikuttamaan. Mullla on vaan vapaa ajan ongelmia.
En, minulle se ei ole vaihtoehto.
Se fiilis kun suutelee Pirkka 3 oluttölkin kylmää metallista pintaa riittävän monta kertaa...🤗
Olen miettinyt ja noin puolisentoista vuotta ollut ottamatta. Hyvältä tuntuu, eikä yhtään ikävä krapulaa ja turvotusta. Juominen ei ollut enää kivaa, joten siitä ei saanut muuta kuin synkkää mieltä.
Alue: Aihe vapaa
En ole ajatellut lopettaa, mutta vähentää. Juon vain viikonloppuisin ja vain kuohuviiniä, väkeviä en juo ikinä ja olutta erittäin harvoin. En juo humaltuakseni, vaan maun vuoksi ja seuraksi, koska mieheni kyllä vetää viikonloppuisin ja montaa lajia. Hänellä on jonkinasteinen alkoholiongelma, vaikka viikolla hänkään ei juo yhtään. Minä puolestani voisin yhtä hyvin vetää ne kuoharit alkoholittomana versiona, mutta kun ne maksaa saman kuin holilliset, niin harvemmin tulee ostettua sellaisia, ja sitä paitsi on tylsää katsella selvin päin, kun toinen humaltuu. Oma lievä humalatila auttaa sietämään sitä. Mutta onhan kolmisen pulloa viikossa aika paljon, ja toisinaan rajoitan käyttöäni vain yhteen iltaan ja vain yhteen pulloon. Niinä viikonloppuina kun mieheni ei ole kotona, en juo lainkaan.