Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Oletko koskaan ajatellut lopettaa kokonaan alkoholin juomista?
07.10.2020 |
Minä lopetin, vaikka määrät olivat aika pieniä. Siitä oli kuitenkin tullut ärsyttävä tapa, joka ei enää tuonut iloa.
Nyt kun olen ollut 6kk juomatta kokonaan, yllättävän moni asia on muuttunut. Nukun aina hyvin, kaikki masennusoireet ovat kadonneet, olo on terävä ja seesteinen. Kuin 20v olisi tipahtanut iästä pois.
Suosittelen kaikille! Ei ne pari iltaolutta ole sen arvoisia.
Kommentit (91)
En ole kokonaan aikonut lopettaa. Nyt pidän määrittelemätöntä taukoa. Perjantaina tulee 4 viikkoa täyteen ilman juomista. Alkoholia ei ole toistaiseksi tehnyt mieli. Savut polttaisin vaikka heti jos jostakin saisi. Harmillista kun meillä on tämmöinen päihdepolitiikka että on vain yksi laillinen päihde. Tuo toinen ei olisi niin tuhoisa käyttäjälleen. Tiedän kokemuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paras keino on hankkia muuta tekemistä. Jotain niin aikaavievää, mielenkiintoista, ajatukset upottavaa ettei kerta kaikkiaan edes ehdi olla humalassa kun tekeminen vaatii selvinpäinolon.
Mulla on ainakin joka ikinen ilta niin mukavaa etten todellakaan tuhlaa sitä mihinkään tissuteluun! Alkoholi ei ikinä tule harratusteni edelle menemään.
Vierailija kirjoitti:
Mieluummin kuolisin kuin lopettaisin juomisen.
Eiköhän se kaltaisillasi juopoilla ole kuolema nopeammin edessä kuin meillä muilla.
En edes anonyymisti kehtaa juomiani kertoa. Mutta pitäisi päästä tästä juomisesta pois. Miksi juon? En tiedä. Jotta jaksaisin painaa pitkää päivää töissä ja sen jälkeen vielä kotona? Näin ajattelen itse. Taustalla kenties joku piilomasennus ja totaali uupuminen. En tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka paljon joit viikossa? Noin suunnilleen.
4-5 iltana viikossa 1-2 isoa tölkkiä olutta. Joskus ihan satunnaisesti enemmän, korkeintaan 5 olutta.
Noin pienistä määristä ei parane edes kehua lopettaneensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä join viiniä. Juomista kesti reilut 10 vuotta. Join päivittäin, määrät lisääntyi vähitellen, loppuvaiheessa viikossa meni 3-4 laatikkoa. En ollut koskaan katkolla enkä pitänyt taukoja juomispäivistä. Jostain syystä koskaan ei ollut krapulaakaan. Töissä kävin, töiden jälkeen alkasin juomaan. Olin siinä käsityksessä, etten voi olla päivääkään juomatta.
Sitten tuli pari päivää kestävä oksennustauti, ei siinä maistunut syömiset eikä juomiset. Rupesin ajattelemaan, että en minä siitä juomisesta enää yhtään mitään itselleni saa ja päätin lopettaa. Ei tullut vieroitusoireita, vaikka lopetin kerrasta. Siitä on nyt kohta 5 kk aikaa. Positiivisia vaikutuksia tullut monia.
Minä juon joskus useina päivinä viikossa, joskus olen pitkäänkin juomatta. Viikkokulutus voi olla jotain välillä 0-100 annosta. Taukoja pyrin pitämään, pakko antaa maksan ja muiden elinten palautua ja levätä. Joka ilta tekee mieli, mutta joka krapulaton aamu olen tyytyväinen. Töissä käydään, ilmankin pärjäisi mutta tällaista tämä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi kun pystyisinkin lopettamaan. Juon ihan kauheita määriä joka toinen ilta. Olen ollut katkolla kaksi kertaa, mutta se on liian lyhyt aika.
Olen ihan tavallinen työssä käyvä 30+ nainen. Olen käynyt psykologilla ja hän kertoi, että tämä on todella yleinen ongelma työssäkäyvillä nykyään.
Kuulostaa tosi kamalalta, kumpa voisin jotenkin auttaa! Minulla auttoi kun ymmärsin että en hallitse juomista, tein päätöksen ja pelkään liikaa tuota hallitsematonta tilaa. Kävin lisäksi mielessäni mm. sitä, mitkä on minulle niitä hankalia tilanteita, joissa päätökseni voi olla koetuksella ja pohdin miten toimin silloin. Lisäksi minulla auttaa rukous, kun usko on mukana tässä päätöksessä.
Ystäväni, joka oli todellinen alkoholisti, kävi minnesota-hoidossa, ja parantui täysin. Olisiko sinulla siihen mahdollisuus? Hän oli sitä mieltä että se on ainut toimiva juttu.
No tosi usein mietin lopettamista . Viimeksi sunnuntaina kun oli jäätävä krapula, sanoin itselleni etten juo enää ikinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholi liian rankkaa vanhalle kropalle. Vaihdoin yrttiin. Kohtahan se on laillista täälläkin ja valikoima laajenee. Laadukasta sativavoittoista lajiketta on nykytilanteessa aivan liian harvoin tarjolla.
Tuo on vihoviimeinen juttu johon alan. Petollinen, kun näköjään ihmiset jotka polttelee, kuvittelee olevansa ihan ok. Mutta ulkoapäin ei todellakaan siltä näytä, he käyvät hitaalla, toistelevat juttujaan, kusevat vaikka housuun, kun eivät välitä enää mistään.
Nuo on ihmisraunoita, joita on todella surullista katsoa. Pelkkiä kuoria siitä, mitä joskus olivat. Hyi saatana mikä aine!
Alkoholisti siellä taas nostaa itseään muiden päihdeongelmaisten yläpuolelle. Et tietenkään myönnä edes itsellesi, miten kova myrkky alkoholi on.
Suhtaudut vihamielisesti pilvenpolttajiin, koska niillä on eri meininki kun sulla. Et ole yhtään sen parempi. Päivittäispössyttelijä voi vaikuttaa ulospäin ihan yhtä streitiltä ja kunnolliselta kuin päivittäisdokaajakin. Eikä tule krapulaa.
Ite tunnistan helposti nää krapulakiukkuiset alkoholistit esim. työpaikalla. Nuo on ihmisraunioita, joita on todella surullista katsoa.
Joka sunnuntai krapulassa. 4 lasta ja krapula on kamala yhdistelmä. Mutta kummasti se on pe iltaan mennessä unohtunut :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä join viiniä. Juomista kesti reilut 10 vuotta. Join päivittäin, määrät lisääntyi vähitellen, loppuvaiheessa viikossa meni 3-4 laatikkoa. En ollut koskaan katkolla enkä pitänyt taukoja juomispäivistä. Jostain syystä koskaan ei ollut krapulaakaan. Töissä kävin, töiden jälkeen alkasin juomaan. Olin siinä käsityksessä, etten voi olla päivääkään juomatta.
Sitten tuli pari päivää kestävä oksennustauti, ei siinä maistunut syömiset eikä juomiset. Rupesin ajattelemaan, että en minä siitä juomisesta enää yhtään mitään itselleni saa ja päätin lopettaa. Ei tullut vieroitusoireita, vaikka lopetin kerrasta. Siitä on nyt kohta 5 kk aikaa. Positiivisia vaikutuksia tullut monia.
Toi nenänvalkaisun ja vieroittumisen vaikeus on omastakin kokemuksesta melko paisuteltua settiä usein. Itse tykkään suurkuluttaa, auttaa motivoimaan, olemaan luovempi, rentoutumaan ja tulemaan hilpeämmäksi sekä huolettomammaksi. Silti pitkän ja nautinnollisen ”juomaputken” jälkeenkin jos/kun haluan raitistella, niin ehkä pari päivää on TO-DEL-LA tylsää ja ottaa hermoon vähän tavallista herkemmin, mutta siinä se. Ei kannata ainakaan siksi juoda että monesti aivan turhaan pelkää olla juomattakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa lopettaa kun vielä voi. Multa on lähtenyt vierestä hyvä kaveri, erittäin älykäs ja kaiken hallitseva tyyppi. Ei sitten hallinnutkaan ihan kaikkea, vaikka niin luuli.
Lopetin, kun kesälomalla tajusin kaljoittelevani joka ilta ja olevani sen vuoksi jatkuvasti väsynyt. Muutama kuukausi ollut paljon seesteisempää ja olo on hyvä. Sen jälkeen ainoan kerran kun terassilla otin 2 olutta, seurasi tästä parin päivän alakulo, joka aikalailla sinetöi koko homman ja tuskin enää tulee edes koskettua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkoholi liian rankkaa vanhalle kropalle. Vaihdoin yrttiin. Kohtahan se on laillista täälläkin ja valikoima laajenee. Laadukasta sativavoittoista lajiketta on nykytilanteessa aivan liian harvoin tarjolla.
Tuo on vihoviimeinen juttu johon alan. Petollinen, kun näköjään ihmiset jotka polttelee, kuvittelee olevansa ihan ok. Mutta ulkoapäin ei todellakaan siltä näytä, he käyvät hitaalla, toistelevat juttujaan, kusevat vaikka housuun, kun eivät välitä enää mistään.
Nuo on ihmisraunoita, joita on todella surullista katsoa. Pelkkiä kuoria siitä, mitä joskus olivat. Hyi saatana mikä aine!
Alkoholisti siellä taas nostaa itseään muiden päihdeongelmaisten yläpuolelle. Et tietenkään myönnä edes itsellesi, miten kova myrkky alkoholi on.
Suhtaudut vihamielisesti pilvenpolttajiin, koska niillä on eri meininki kun sulla. Et ole yhtään sen parempi. Päivittäispössyttelijä voi vaikuttaa ulospäin ihan yhtä streitiltä ja kunnolliselta kuin päivittäisdokaajakin. Eikä tule krapulaa.
Ite tunnistan helposti nää krapulakiukkuiset alkoholistit esim. työpaikalla. Nuo on ihmisraunioita, joita on todella surullista katsoa.
Maanantai on yleisin päivä kun sairastutaan. Suomeksi haetaan ties millä syillä saikkua kun krapula.
"pari iltaolutta" ei ole mitään pientä käyttöä jos se on jokailtaista..
Mutta itse kysymykseen: en ole lopettanut enkä lakossa yms ehdotonta. Oma alkoholinkäyttö on vaan jäänyt kun ei huvita, ajatus krapulasta ällöttää ja pubiin menevälle rahalle keksii aina parempaakin käyttöä. Kaverit ei enää käy missään, missä tanssittaisiin tms vaan se on aina sitä pubin pöydässä istumista. Yleensä jopa aina saman pubin. Onhan tuo jo vähän tylsääkin. Jos meen mukaan niin juon yhden siiderin, vaihdan kuulumisten ja lähden kotiin.
Lopetin 2,5 vuotta sitten. Paras päätös ikinä! Ei ollut vaikeaa, vaikka niin luulin. Nyt ei menisi alkoholi alas enää ollenkaan, hajukin ällöttää ja ajatus siitä, että joisin hermomyrkkyä.
Join pitääkseni ajatukset kasassa, sitte lääkitys ja ei tee edes mieli viinaa.
Alue: Aihe vapaa
Lopetin viime talvena. Mahan pullotus/turvotus häipyi, mutta kaikista tärkein; jokailtainen mieliteko loppui. Ja join siis vain pe-la iltoina, ihan "rajoitusten" mukaan.