Ymmärrättekö ihmisiä, jotka eivät halua ollenkaan lapsia?

[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 18:35"]

[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 18:27"]

Jos nyt kunnolla mietitään, niin lisääntyminen on vain sisäänrakennettu vaistonvarainen juttu. Lapsi saa myös aivoissa mielihyvää välittävät aineet liikkeelle, joka tuo sen onnellisuuden tunteen.

Mutta jos ihan tosissaan mietitään, niin jos ihminen ei päästä tätä alkukantaista vaistonvaraisuutta järkiajattelun eteen, niin kuinka moni haluaisi mahdollisesti alapään repeävän niin pahasti, että vaivat voivat olla lopunikäisiä?

Kuinka moni haluaisi vuoden päivät nukkua parin tunnin pätkissä? Kuinka moni haluaisi vapaaehtoisesti kuunnella kolme kuukautta putkeen koliikkivauvan räjähtävää huutoa?

Menettää oma vapaus, ei enää mitään spontaania pitkiin aikoihin?

Uhrata oma työelämä ja mahdollisesti koulutus (jotkut valitsevat perheen korkean koulutuksen sijaan)?

Tehdä kauppareissuista mahdollisimman vaikeita, kun lapsi koettelee rajojaan ja haluaisi saada kaikkea mahdollista ja kun ei saa, niin itketään ja heittäydytään kaupan lattialle huutamaan?

Uhrata parisuhde ja seksielämä?

Itse halusin ensin lapsia, mutta näitä kaikkia mietittyäni en oikeastaan ole enää varma. Alan olla sillä kannalla, että joko jättäydyn velaksi tai sitten harkitsemme joskus adoptiota. Jos useampikin lasta haluava riisuisi edes hetkeksi ne vauvakuumelasit päästään ja tarkastelisi asioita enemmän järki- kuin tunnepohjalta, niin saattaisi jäädä moni lapsi syntymättä.

[/quote]

Puhut muutamasta raskaammasta vuodesta ihmisen elämässä. Mutta joo, jos noi tuntuu ylitsepääsemättömiltä, ei kannata hankkia lasta.

Nim. tekniikan tohtori, jolla 2 lasta, työelämässä menee ihan mukavasti.

[/quote]

Niin? En ole halukas pilaamaan suhdettani, alapäätäni, rintojani, haluan vielä nauttia seksistä ja elää vapaata elämää mieheni kanssa. Harmi, jos se sitten on sinulta jotain pois.

[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 00:48"]

Miksi tästä ylipäätään pitää aina olla vääntämässä? Mitä merkitystä sillä on, millaisia valintoja muut elämässään tekevät? Jos omien valintojen erinomaisuutta

[/quote]

Tätä minäkin ihmettelen! Mitä väliä muiden ihmisten mielipiteillä on, jos on vahva itsetunto, pitää omasta elämästään ja omista valinnoistaan? Ei minua ainakaan kiinnosta, mitä joku naapurin Jemina minun valinnoistani ajattelee, sehän on sen naapurin oma ongelma. Who cares, olkaa varmempia itsestänne, niin sitten teidän ei tarvitse koko ajan olla kyselemässä, että mitä joku muu teistä nyt ajattelee? Ihan neuroottista, tasapainoinen ihminen ei mietiskele tuollaisia.

[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 10:23"]

 Kaikkia yhdistää se, että ei pidä perhettä tärkeänä arvona. 

[/quote]

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi perhe sinänsä olisi tärkeä arvo. Arvostan ihmisiä, mutta en ymmärrä miksi juuri verisukulaisia pitäisi arvostaa enemmän kuin muita ihmisiä.

Ymmärrän kyllä. Toisaalta ajattelen että he eivät voi kuitenkaan aidosti tietää mitä menettävät kun eivät kerran ole koskaan kokeneet vanhemmuutta. Mutta uskon silti että ovat onnellisia omassa "tietämättömyydessään" :)

Itse olen tiennyt lapsesta saakka että minusta tulee äiti, joten omalle kohdalle en sitä osaa kuitenkaan kuvitella.

[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 18:48"]

[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 00:48"]

Miksi tästä ylipäätään pitää aina olla vääntämässä? Mitä merkitystä sillä on, millaisia valintoja muut elämässään tekevät? Jos omien valintojen erinomaisuutta

[/quote]

Tätä minäkin ihmettelen! Mitä väliä muiden ihmisten mielipiteillä on, jos on vahva itsetunto, pitää omasta elämästään ja omista valinnoistaan? Ei minua ainakaan kiinnosta, mitä joku naapurin Jemina minun valinnoistani ajattelee, sehän on sen naapurin oma ongelma. Who cares, olkaa varmempia itsestänne, niin sitten teidän ei tarvitse koko ajan olla kyselemässä, että mitä joku muu teistä nyt ajattelee? Ihan neuroottista, tasapainoinen ihminen ei mietiskele tuollaisia.

[/quote]

Ehkä se asian väänteleminen johtuu siitä, että vielä tälläkin vuosituhannella vapaaehtoinen lapsettomuus tuntuu olevan naisilla kuin sairaus. Sitä ei ymmärretä, mutta arvostellaan ihan päin naamaa. 

Itse en lapsista pahemmin edes välitä. En niille mitään pahaa halua ja menisin väliin jos näkisin kadulla jonkun pahoinpitelevän lasta, mutta muutoin olen niitä kohtaan aika tunnekylmä. Vauvat eivät ole mielestäni söpöjä, eivätkä muunkaan ikäiset lapset. En jokeltele niille, en hymyile, en yhtään mitään.

Raivostuttavaahan se sitten on, kun joku juuri sikiänyt ihminen on heti tunkemassa tätä tuotostaan syliin ja pitäisi niin ihastella tätä suurta ihmettä, vaikka ei suoraan sanoen kiinnosta pätkääkään. Tämähän sitten on törkeä loukkaus, kun en olekaan ihastuneena heti vauvaa paijailemassa ja sylittämässä.

[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 18:49"]

[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 10:23"]

 Kaikkia yhdistää se, että ei pidä perhettä tärkeänä arvona. 

[/quote]

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi perhe sinänsä olisi tärkeä arvo. Arvostan ihmisiä, mutta en ymmärrä miksi juuri verisukulaisia pitäisi arvostaa enemmän kuin muita ihmisiä.

[/quote]

No itse asiassa jos on lapsia, puhutaan lapsiperheestä. Perhe voi olla kahden aikuisen muodostama perhe. Itselläni ei ole lapsia, mutta pidän perhettä suuressa arvossa. Meidän perheen muodostavat minä, mieheni ja kaksi kissaa.

Miksi ajattelet et lapsensaannin vaihtoehto on baari-illat tai juominen? Aika kapeakatseista, mamma! 

Miksi ajattelet et lapsensaannin vaihtoehto on baari-illat tai juominen? Aika kapeakatseista, mamma! 

[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 01:10"]

 Enkä todellakaan ole mikään bilettäjä millään tapaa, nautin vain vapaudesta ja omasta rauhasta.

[/quote]

Minusta on ihanaa olla lapseni kanssa ja leikkiä hänen kanssaan. Se on paljon parempaa kuin baari-illat tai juominen.  

[/quote]

Mistä ihmeestä keksit tuon iänikuisen kliseen, että lapseton olisi kiinnostunut baareilusta, kun edellisessä viestissä vielä suoraan todetaan, että juhliminen ei kiinnosta?

[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 01:13"]

Miksi ajattelet et lapsensaannin vaihtoehto on baari-illat tai juominen? Aika kapeakatseista, mamma! 

[/quote]

Koska se on ainoa asia, josta olen luopunut omassa elämässäni lapsen syntymisen jälkeen (ja ennen).

[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 01:15"]

[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 01:13"]

Miksi ajattelet et lapsensaannin vaihtoehto on baari-illat tai juominen? Aika kapeakatseista, mamma! 

[/quote]

Koska se on ainoa asia, josta olen luopunut omassa elämässäni lapsen syntymisen jälkeen (ja ennen).

[/quote]

Ja jotkut meistä eivät ole juoneet alun alkaenkaan, koska se veisi aikaa ja voimia oikeasti tärkeiltä asioilta.

t. vela

[quote author="Vierailija" time="25.12.2013 klo 23:43"]

Voitteko samaistua heidän asemaansa? Tai oletteko koskaan kateellisia ihmisille, jotka voivat vain elää omaa elämäänsä ja tehdä mitä haluavat ilman lasten asettamia rajoitteita elämälle?

[/quote]

En voi samaistua, ymmärrän että kaikista ei tunnu samalta kuin minusta, kaikista ei ole vanhemmaksi, mutta en osaa kuvitella että minulla ei olisi lapsia. Musta tuntuu että en olisi edes hengissä jos ei olisi lapsia, lasten takia jaksan nousta sängystä joka päivä, kun on pakko. Lapset on mun syyni elää ja yrittää parantaa elämääni. Mun tulee lähinnä sääli ihmisiä jotka ovat aivan yksin, ja "elävät vain omaa elämäänsä".

"Kaikista ei ole vanhemmiksi"? Tämänkö luulet olevan suurin syy valittuun lapsettomuuteen? Onko kaikista vanhemmista vanhemmiksi? Kun perhesurmatilastoakin katsoo, niin ei. Lisäksi, lapsesi eivät ole sinun kuten sanonta kuuluu. Aika kaameaa, jos joku tekee lapsesta elämänsä tarkoituksen. Oletko sinä oman äitisi elämän tarkoitus? 

[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 01:59"]

[quote author="Vierailija" time="25.12.2013 klo 23:43"]

Voitteko samaistua heidän asemaansa? Tai oletteko koskaan kateellisia ihmisille, jotka voivat vain elää omaa elämäänsä ja tehdä mitä haluavat ilman lasten asettamia rajoitteita elämälle?

[/quote]

En voi samaistua, ymmärrän että kaikista ei tunnu samalta kuin minusta, kaikista ei ole vanhemmaksi, mutta en osaa kuvitella että minulla ei olisi lapsia. Musta tuntuu että en olisi edes hengissä jos ei olisi lapsia, lasten takia jaksan nousta sängystä joka päivä, kun on pakko. Lapset on mun syyni elää ja yrittää parantaa elämääni. Mun tulee lähinnä sääli ihmisiä jotka ovat aivan yksin, ja "elävät vain omaa elämäänsä".

[/quote]

Mun taas tulee sääli näitä ihmisiä kohtaan joille lapsi on ainoa syy elää, ainoa syy nousta sängystä ylös... :(( Rankkaa on myös tälläisten ihmisten lapsilla...

Ymmärrän niitä jotka eivät halua lapsia. Toivon myös ymmärrystä itselleni, kun haluan lapsia tai kun en halua juoda, juhlia, matkustella, harrastaa seksiä monen miehen kanssa, kiivetä vuorelle, hypätä laskuvarjolla, luoda uraa, edetä esimiestasolle jne jne. Jokaisella on siis omat kiinnostuksensa kohteet ja jokaisella terveellä suomalaisella on varaa valita tekeekö niitä lapsia vai ei taikka jotain edellä mainituista.

[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 02:03"]

"Kaikista ei ole vanhemmiksi"? Tämänkö luulet olevan suurin syy valittuun lapsettomuuteen? Onko kaikista vanhemmista vanhemmiksi? Kun perhesurmatilastoakin katsoo, niin ei. Lisäksi, lapsesi eivät ole sinun kuten sanonta kuuluu. Aika kaameaa, jos joku tekee lapsesta elämänsä tarkoituksen. Oletko sinä oman äitisi elämän tarkoitus? 

[/quote]

No aika moni lapseton sanoo että heistä ei olisi vanhemmaksi, syystä tai toisesta, ja kyllä tiedän vanhempia joista ei ole vanhemmiksi, kaikki eivät sitä tajua ja tekevät vaan lisää lapsia, valitettavasti.

Kyllä minä tiedän että lapset ovat lainaa vaan, vanhin on jo omillaan. Odotan kuitenkin isovanhemmuuttakin innolla.

Ja kyllä minä olen äidilleni ollut tärkeä, kuten kolme sisarustanikin, ja vanhemmille on kaikki lapsenlapsetkin tärkeitä, mitä ihmeen pahaa siinä on? Mun äiti on nyt 59v, ja ovat isäpuolen kanssa asuneet kahdestaan jo vuosia, minä esikoisena lähdin jo ennenkuin nuorin sisarus syntyi.

Onhan se kauheaa että kun on ollut masennusta ja uupumusta, että ei välitä omasta elämästään kovin paljon, mutta haluaa pitää itsensä toimintakykyisenä lasten takia, olenpa huono ihminen, pitäisi olla itsekäs ja maata sängyssä niin kauan että kuolema korjaa.

[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 02:14"]

Onhan se kauheaa että kun on ollut masennusta ja uupumusta, että ei välitä omasta elämästään kovin paljon, mutta haluaa pitää itsensä toimintakykyisenä lasten takia, olenpa huono ihminen, pitäisi olla itsekäs ja maata sängyssä niin kauan että kuolema korjaa.

[/quote]

Kuulostaa kamalalta.

[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 02:06"]

[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 01:59"]

[quote author="Vierailija" time="25.12.2013 klo 23:43"]

Voitteko samaistua heidän asemaansa? Tai oletteko koskaan kateellisia ihmisille, jotka voivat vain elää omaa elämäänsä ja tehdä mitä haluavat ilman lasten asettamia rajoitteita elämälle?

[/quote]

En voi samaistua, ymmärrän että kaikista ei tunnu samalta kuin minusta, kaikista ei ole vanhemmaksi, mutta en osaa kuvitella että minulla ei olisi lapsia. Musta tuntuu että en olisi edes hengissä jos ei olisi lapsia, lasten takia jaksan nousta sängystä joka päivä, kun on pakko. Lapset on mun syyni elää ja yrittää parantaa elämääni. Mun tulee lähinnä sääli ihmisiä jotka ovat aivan yksin, ja "elävät vain omaa elämäänsä".

[/quote]

Mun taas tulee sääli näitä ihmisiä kohtaan joille lapsi on ainoa syy elää, ainoa syy nousta sängystä ylös... :(( Rankkaa on myös tälläisten ihmisten lapsilla...

[/quote]

Kyllä minä säälisin itseäni aika paljon enemmän jos olisin yksin taistelemassa masennusta vastaan, nyt minulla on sentään lapset ilonani. Tunnen kyllä perheettömänkin naisen joka on kärsinyt myös koko ikänsä masennuksesta, ja kyllä hän aina sanoo kuinka kärsii yksinäisyydestä, ja vaikka sanon että niin minäkin, niin hän sanoo että älä yritä, sullahan on mies ja lapset, ei sinä ole niin yksin kuin minä.

Kyllä minä uskon että jos en olisi aikoinaan esikoista tehnyt, olisin antautunut masennukselle niin että olisin joko kuollut tai joutunut laitokseen, lapsi kannusti minua taistelemaan masennusta vastaan ja eroamaan lapsen alkoholisti-isästä, lapsi kannusti minua kun olin pitkään työttömänä muuttamaan eri paikkakunnalle ja ryhtymään yrittäjäksi ym. Minä olen aina tehnyt kaikkeni että lapsella olisi kaikki hyvin, en ymmärrä miksi minun lapsiani pitäisi sääliä. Esikoinen on pärjännyt elämässä erittäin hyvin, aina pärjännyt koulussa, on paljon harrastuksia, ei polta, ei juo, ei rieku muutenkaan baareissa, hänellä on kunnollinen poikaystävä ja hyvät suunnitelmat tulevaisuuttaan varten.

[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 02:16"]

[quote author="Vierailija" time="26.12.2013 klo 02:14"]

Onhan se kauheaa että kun on ollut masennusta ja uupumusta, että ei välitä omasta elämästään kovin paljon, mutta haluaa pitää itsensä toimintakykyisenä lasten takia, olenpa huono ihminen, pitäisi olla itsekäs ja maata sängyssä niin kauan että kuolema korjaa.

[/quote]

Kuulostaa kamalalta.

[/quote]

Onhan se kamalaa, mutta onneksi minulla on lapset.

Ymmärrän hyvin koska itse harkitsin lapsettomuutta vakavasti.

Kateellinen olen ihmisille jotka tekevät haluamiani asioita ( siis on rahaa niihin) ja monet lapsettomat eivät niitä tee. Enemmän siihen voiko tehdä asioita vaikuttaa raha ja sosiaalinen verkosti.