Miten estää isää tekemästä itsemurhaa?
Isä on nyt reilu vuoden ajan puhunut elämän merkityksettömyydestä, yrittänyt keväällä itsemurhaa, toipunut kesällä jonkin verran ja nyt taas syksyllä masentunut uudestaan. Kokeiltu on kevään jälkeen psykologi- ja psykiatrikäyntejä sekä lääkitystä masennukseen, mutta nekään ei tunnu aina auttavan. Pari vuotta sitten yksi sisaruksistani teki itsemurhan, mikä oli tietysti aika rankka juttu kaikille meille. Mutta sen jälkeen isä tuntui toipuvan jonkin verran, ja jatkavan elämää. Aina kevääseen asti.
Isän oma motivaatio tuntuu olevan aika nollassa. Hän ei vaan näe syitä elää, vaikka ainakin ulkoisesti niitä syitä olisi, vaimo lapset ja lastenlapset. Tiedän, että kuulostaa ehkä itsekeskeiseltä sanoa, että itsestä tuntuu aika pahalta, että isä ei näe minussa tai meissä muissa syitä elää. Toki ymmärrän, että sisarukseni kuolema oli hänelle ehkä elämän pahin vastoinkäyminen, mutta kuitenkin.
Kommentit (63)
Niitä ihmisiä, jotka tajuavat elämän reaaliteetit, kutsutaan masentuneiksi.
Vierailija kirjoitti:
Jos elämänhalua ei ole, niin miksi ihmeessä hänen pitäisi kitua? Mikä sinä olet määräämään hänen elämästään ja sanomaan, että hänen ajatuksensa ovat turhia?
Vikaa luetun ymmärtämisessä?
(en ole ap)
Hypnoterapia voi auttaa masennuksen hoidossa. Tosin potilaan on itse oltava suostuvainen hoitoon.
https://www.hypnotherapy-directory.org.uk/memberarticles/can-hypnosis-b…
Voimia teille molemmille!
Miten sähköhoito? Onko sitä kokeiltu masennuksen hoitoon, vai onko se edes mahdollisuus/onko isäsi suostuvainen siihen?
Vierailija kirjoitti:
Miten sähköhoito? Onko sitä kokeiltu masennuksen hoitoon, vai onko se edes mahdollisuus/onko isäsi suostuvainen siihen?
Ei ole kokeiltu. Ja jos veikata pitäisi, niin veikkaan, että isä ei suostuisi kuitenkaan. Käsittääkseni tähän kuitenkin vaadittaisiin aina se oma suostumus. Mahdollisuudesta en niinkään tiedä. Käytännössä siis psykakäynneille meneminenkin tapahtuu äidin mukaan usein siten, että isä itse peruu niitä, koska ei halua mennä. Lääkehoitoon sitoutuminenkin on vaikeaa, jättää lääkkeitä syömättä ja perustelee, tai omaa vahvan näkemyksen siitä, että ei niistä lääkkeistä ole hänelle hyötyä kuitenkaan.
Eipä sitä oikein voi estää. Oma isäni teki itsemurhan kun olin 2kymppinen. Oli sairastanut ja kärsinyt pitkään. Jos ihmisen oma tahto on kuolla niin hän sen tekee. Tietysti voit yrittää hänen kanssaan puhua, kertoa että rakastat häntä. Voimia vaikeaan tilanteeseen <3
Ei mitenkään, valitettavasti.
Jos hän ei suostu hakeutumaan hoitoon tai ottamaan apua vastaan, niin aika vähän asialle voi tehdä. Jos elämänhalua ei ole, niin ei sitä ulkopuolelta voi pakottaa.
Hoito olisi ainoa vaihtoehto, pitäisi löytää toimiva menetelmä ja saada isä sitoutumaan siihen.
Miksei ihminen saa itse päättää tuollaista asiaa? Etenkin, jos "lapset" ovat jo aikuisia ja riittävän vanhoja huolehtimaan itsestään.
Tulee mieleen, että ap pelkää omaa kohtaloaan. On kauhea asia menettää sisarus ja vielä oman käden kautta tietenkin. Eikä isä näe apssa syytä elää tai muussa suvussa. Jos yrittäisit elää omaa elämääsi ja valmistautua vanhempiesi menetykseen henkisesti?
Soita sairaalaan ja tiedustele onko mahdollista saada osastohoitoon.
Vierailija kirjoitti:
Miksei ihminen saa itse päättää tuollaista asiaa? Etenkin, jos "lapset" ovat jo aikuisia ja riittävän vanhoja huolehtimaan itsestään.
Tulee mieleen, että ap pelkää omaa kohtaloaan. On kauhea asia menettää sisarus ja vielä oman käden kautta tietenkin. Eikä isä näe apssa syytä elää tai muussa suvussa. Jos yrittäisit elää omaa elämääsi ja valmistautua vanhempiesi menetykseen henkisesti?
Jeppistä. Tuleeko teille kellekään, jotka painotatte isän omaa valintaa lopettaa paska elämä, mieleen, että elämä ei ehkä isästä ole elämisen arvoista koska hän on vakavasti masentunut? Ja jos masennus saataisiin hoidettua, isä ajattelisi asiasta toisin? Tietysti ap koettaa auttaa, eikä istu käsiensä päällä hyväksymässä asiaa.
Ap, kannattaisiko isälle tehdä radikaali interventio, ja puhua sukulaisten, vaimon, lasten kanssa isälle asiasta? Siitä, haluaako hän tuottaa itsemurhallaan yhtä paljon tuskaa teille, kuin oman lapsen itsemurha tuotti hanelle? Ja hoitoa saa, kun sitä ottaa vastaan. Kylmät faktat suoraan pöytään, tällaisessa tilanteessa ei tarvitse ajatella toisen tunteita.
Jospa hänellä ei oikeasti ole mitään syytä elää, liitto läheisyydetön ja seksitön, lapset ovat jo maailmalla ja pärjäävät omillaan ja muutenkin sekä puoliso että lapset pärjäävät yhtä hyvin tai jopa paremmin ilman isääsi? Ei tämä elämä aina niin herkkua ole, olisi ehkä inhimillisempää antaa hänen lähteä tästä elämästä.
Ketamiinihoito?
Sanoppa sille faijalle, että se ehtii kuolla vielä, mutta että nyt sinnittelee ja vaikka makaa vaan huoneessaan 4raajahalvaantuneen lailla. Katsoo youtubea, kuuntelee musaa, syö terveellisesti.
Se im tehnyt sisarus odottaa siellä rajan takana ja isä pääsee juttelemaan tälle, mutta isän tulisi pysyä täällä elämän puolella koska on lapsia hankkinut. Pelkkä oleminen riittää.
Foolihappo ja esim ferroforte tai ramavit päivittäin käytettynä nostaa mielialaa. Sokeri kokonaan pois. Kahvikin pois, jos juo paljon. Kananmuna, kala, kana, juurekset, kaurapuuro, marjat, vihannekset.
Sitten tietty kaikki apu terveydenhuollosta. Osastolla on säännöllinen rutiini ja ruokailut. Ei tarvitse itse stressata niistä.
Venlafax on aika piristävä lääke. Ei tosin sovi kaikille.
Kannattaa kokeilla kaikenlaista. Kaikki ei sovi kaikille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos elämänhalua ei ole, niin miksi ihmeessä hänen pitäisi kitua? Mikä sinä olet määräämään hänen elämästään ja sanomaan, että hänen ajatuksensa ovat turhia?
Vikaa luetun ymmärtämisessä?
(en ole ap)
Kopioi teksti, missä kohtaa lukee, että ap:n isä haluaisi jatkaa täällä.
Kaikki ap:n kirjoittamat asiat olivat vain ap:n oletuksia ja ajatuksia, isää hän ei ollut kuunnellut yhtään niiden kanssa. Ap velloo siellä nyt itsesäälissään jo valmiiksi ja itkeskelen tulevaa, mutta isän ajatuksille hän on vain vihainen eikä arvosta niitä. Isän kulissit ovat mitä ovat ja ap:n pitäisi huolehtia nyt enemmän itsestään, jos isä ei kerran hoitoa halua.
Turhauttava tilanne. Ketään ei voi pakottaa elämään tai voimaan paremmin, mutta toisaalta kauheaa katsella voimattomana läheisen itsetuhoisuutta.
Ei sitä mitenkään 100% varmuudella pysty estämään. Tärkeä asia, joka sinun on pidettävä mielessäsi; sinä et ole vastuussa. Isäsi elämä ei ole sinun käsissäsi. Jos hän sattuisi tekemään tuin surullisen viimeisen päätöksen, sinä et ole siitä vastuullinen. Pidä tämä mielessäsi, parempaa jatkoa teille, toivon todella että elämä pian taas hymyilisi.
Miksi sisarus halusi kuolla? Onko teillä jokin ongelma perheessä, joka hiljalleen napsii porukkaa jos mitään ei tehdä? Voisiko olla, että tilannetta helpottaisi, jos muutkin hakeutuisivat keskustelemaan jonnekin asioista? Jos saisitte ilmapiiriä muutettua sillä tapaa, ehkä isänkin mielenmaisemat voisivat avartua.
Onko isänne aiemmin ollut lämpimästi vastuuntuntoinen ja osannut elää muitakin varten? Mietin, että jos sellainen ei oikeastaan ole ollut koskaan hänen juttunsa, ehkei niihin auta vedota itselleenkään surressaan isän tilannetta. Eli surettekohan varmasti oikeita asioita, sinäkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei ihminen saa itse päättää tuollaista asiaa? Etenkin, jos "lapset" ovat jo aikuisia ja riittävän vanhoja huolehtimaan itsestään.
Tulee mieleen, että ap pelkää omaa kohtaloaan. On kauhea asia menettää sisarus ja vielä oman käden kautta tietenkin. Eikä isä näe apssa syytä elää tai muussa suvussa. Jos yrittäisit elää omaa elämääsi ja valmistautua vanhempiesi menetykseen henkisesti?
Jeppistä. Tuleeko teille kellekään, jotka painotatte isän omaa valintaa lopettaa paska elämä, mieleen, että elämä ei ehkä isästä ole elämisen arvoista koska hän on vakavasti masentunut? Ja jos masennus saataisiin hoidettua, isä ajattelisi asiasta toisin? Tietysti ap koettaa auttaa, eikä istu käsiensä päällä hyväksymässä asiaa.
Ap, kannattaisiko isälle tehdä radikaali interventio, ja puhua sukulaisten, vaimon, lasten kanssa isälle asiasta? Siitä, haluaako hän tuottaa itsemurhallaan yhtä paljon tuskaa teille, kuin oman lapsen itsemurha tuotti hanelle? Ja hoitoa saa, kun sitä ottaa vastaan. Kylmät faktat suoraan pöytään, tällaisessa tilanteessa ei tarvitse ajatella toisen tunteita.
Mun isä oli sairastanut 2suuntaista mielialahäiriötä vuosikymmenet. Ollut kymmeniä kertoja sairaalassa, kaikki lääkkeet kokeiltu. Kunnon terapiaa ei ikinä saanut, eli hoitoa ei aina saa vaikka haluaisi. Ikävä kyllä, se on kylmä fakta. Isäni teki jonka parhaaksi siinä tilanteessa näki. Kun ei helpotusta ikinä löytynyt niin teki pysyvän ratkaisun enkä häntä siitä syytä. Ymmärrän hyvin miksi hän teki sen.
T. se tytär jonka isä teki itsemurhan
Vierailija kirjoitti:
Jos elämänhalua ei ole, niin miksi ihmeessä hänen pitäisi kitua? Mikä sinä olet määräämään hänen elämästään ja sanomaan, että hänen ajatuksensa ovat turhia?
Kuolema on pysyvä olotila kuten sinun idioottimaisuutesi. Elämänhalu sen sijaan saattaa hetkeksi kadota ja palata sitten.
Se vastaaja numero 12 interventio-ehdotus oli hyvä. Tätä komppaan.
Omana näkemyksenä samassa tilanteessa olleena, voin kertoa, että et voi estää isääsi tekemästä itsemurhaa. Et voi estää sitä mitenkään. Et mitenkään. Sen minkä voit tehdä, on hakea apua itsellesi. Isäsi ei ole hoito-orientoitunut, mutta sinä ehkä voisit olla. Sinun tulee selvitä näistä ajatuksista ja myös tulevaisuudesta toi se mukanaan mitä tahansa. Itse kävelin pois koko tilanteesta. En voinut tehdä mitään. Se vie kokonaan toisen ihmisen koko elämän. Ihminen, joka ei ole ollut samanlaisessa tilanteessa, ei voi ymmärtää sen kuormittavuutta.
Otan osaa sisaruksesi poismenon johdosta ja toivon aurinkoisia syyspäiviä sulle. Muista, että sinä olet tärkeä.
Jos elämänhalua ei ole, niin miksi ihmeessä hänen pitäisi kitua? Mikä sinä olet määräämään hänen elämästään ja sanomaan, että hänen ajatuksensa ovat turhia?