Lue keskustelun säännöt.
Milloin on sinusta ärsyttävää olla nainen?
19.12.2013 |
Tänään oli lapsella joulujuhlat koulussa. Siinä ei ollut mitään vikaa. Laitoin luonnollisestikin mekon päälle ja sukkahousut pitää olla mekon kanssa. Normaali homma, eikö? Matkalla koululle mekko tahtoi nousta polvipituisesta minimekoksi, koska kannoin nuorimmaista välillä. Vaikka normaalipainoinen olenkin, en enää 35-vuotiaana oikein kehtaa julkisesti esiintyä minimekossa. Joten kävellessä kiskoin mekkoa alas ja mietin kuinka pitkä se takana oleva pieni halkio olikaan...
Juhlasalissa olin helpottunut. Penkit olivat tummat ja ilman pehmusteita. Kuukautisten runsain päivä ja kahden tunnin istuminen on stressaava yhdistelmä. Mitkään superpaksut vaipat eivät onnistuneet niiden kamppeiden takia. Ja ne sukkahousut! Jalkojen kanssa piti olla tarkkana. Ei saanut istua jalat harallaan, mutta piti muistaa ettei riko sukkahousuja kenkien soljella.
Loppujen lopuksi selvisin ilman noloja tahroja ja reikäisiä sukkahousuja. Ilman niitä sukkiksia, kuukautisia ja mekkoa olisin ollut rentoutuneempi. Jos olisin ollut mies, ainoa stressinaiheeni olisi varmaan ollut jotain tyyliin: "tiukkanutturaisen rehtorin katsominen aiheuttaa erektion, jota pitää peitellä".
Olkaa kilttejä ja kertokaa omat "kauheaa olla nainen" kokemuksenne. En kai ole ainoa, jota ärsyttää välillä?
Kommentit (161)
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 21:11"]
stressaavinta naisena olemisessa on lasten saamisesta huolehtiminen, jo 25-vuotiaana alkaa miettiminen ja stressaaminen ja biologisen kellon tykytys. Miehillä on tässä suhteessa paljon helpommat oltavat! Työn, lasten saamisen ja perheen yhdistäminen on muutenkin naisilla vaan aika paljon vaikeampaa :/
[/quote]
Feel u, sis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Töissä esimiehellä on mieskollegoista koottu ukkojen kerho (ei tietenkään virallinen ja ääneen myönnetty), jonne meitä naiskollegoita ei kutsuta. Istuvat keskenään milloin mistäkin asiasta päättämässä eikä kenellekään tule mieleen kutsua meitä naisia mukaan. Kun korotetaan tittelia hiukan paremmaksi, ehdottaja on mies, joka ehdottaa toista ja puoltaja on mies. Enpä muista milloin nainen olisi saanut ehdotuksen/puoltoja meidän tiimissä, muissa tiimeissä kyllä. Piilorasismiahan tuo...
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 21:42"]
Töissä esimiehellä on mieskollegoista koottu ukkojen kerho (ei tietenkään virallinen ja ääneen myönnetty), jonne meitä naiskollegoita ei kutsuta. Istuvat keskenään milloin mistäkin asiasta päättämässä eikä kenellekään tule mieleen kutsua meitä naisia mukaan. Kun korotetaan tittelia hiukan paremmaksi, ehdottaja on mies, joka ehdottaa toista ja puoltaja on mies. Enpä muista milloin nainen olisi saanut ehdotuksen/puoltoja meidän tiimissä, muissa tiimeissä kyllä. Piilorasismiahan tuo...
[/quote]
Hyh, kuulostaa todella vastenmieliseltä.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 11:50"]
Mua nyppii olla semmoisissa vähän kaavamaisissa ja tietyllä tapaa konservatiivisissa porukoissa, joissa on hirveän selvät miesten ja naisten roolit joihin porukan jäseniä yritetään väkisin tunkea. Joillakin esim. on illanvietoista se odotus, että naiset ovat omassa porukassaan ja juttelevat naisten kesken, ja miehet vastaavasti omassaan. (Tähän väliin täytyy mainita, että thank god mun ja mieheni lähimmät kaverit eivät ole näitä kaavoihin kangistuneita stereotyyppejä, vaan illanvietotkin ovat rentoja ja ennalta käsikirjoittamattomia tilanteita, joissa pidetään hauskaa ja jutellaan ihan sukupuolesta riippumatta. Laajemmassa tuttavapiirissä kuitenkin välillä joutuu näihin stereotyyppi-illanviettoihin myös.)
Yksi hyvä esimerkki tällaisesta stereotyyppisesti suhtautuvasta tyypistä on eräs mies eräässä illanvietossa. Hän oli minulle ennalta tuntematon. Minä, mieheni ja tämä mies istuimme saman pöydän ääressä, ja tämä mies kysyi minun mieheltäni onko hän katsonut erästä tv-sarjaa. Sanoin hänelle innostuneeseen sävyyn, että "se on ihan loistava!" (minun lempisarjani siis kautta aikojen). Tämä mies vaan tuijotti minua pienen hetken ihan hiljaa, samaan aikaan vähän torjuvan ja yllättyneen/ihmettelevän oloisena. Ei reagoinut minun kommenttiini mitenkään vaan oikein nojautui miestäni kohti ja jatkoi juttelua miehelleni. Muutenkaan tämä mies ei jutellut naisille koko iltana, omalle naisystävälleen toki vähän jotain "käytännön asioita". Mitä ilmeisimmin minun olisi pitänyt pysyä ruodussa ja siellä muiden naisten kanssa juttelemassa meikeistä, verhojen kuoseista ja astiastoista.
Toinen paha on sitten sellaiset oikein perinteiset heteropariskuntaillat. Niissä on myös hyvin usein oletuksena se, että naiset kaveeraavat keskenään ja miehet keskenään. Usein vielä kaikkea olemista määrittää semmoinen "olemme pariskuntia" -konteksti, kaikki mitä porukassa jutellaan on sellaista kliseistä, "leikkimielistä" pariskuntaläppää siitä, miten "hallitus" on jotakin mieltä jostakin ja miten miehet ei osaa siivota ja hih hih.
Nyt kun mietin asiaa, niin oikeastaan ei kyllä voi sanoa, että noissa tilanteissa ärsyttäisi naiseuteni. Enemmän ärsyttää niiden muiden umpimielisyys koska onnekseni tunnen myös ihmisiä, joille sukupuoli ei ole se määrittävin tekijä ihmisessä.
[/quote]
En ollenkaan ihmettele, että kirjoittajaa sapettaa! Onneksi mun tuttavapiireissä ei oo tällaista.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 21:36"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 21:32"]
Pari kertaa on ärsyttänyt, kun ihmiset automaattisesti olettavat kaikkien naisten haluavan lapsia. Jos sanoo, ettei halua lapsia, saa osakseen väheksyntää tai ylenkatsetta.
[/quote]
"Kyllä kuule sullekin se vauvakuume vielä iskee." Sanoo ihminen kasvoillaan ärsyttävän omahyväinen kaikentietäväinen ilme.
[/quote]
"Niin, kohtahan se sulla biologinen kello tikittää." Vanhempi nainen sanoi minulle noin ihan yhtäkkiä. Olimme kai puhuneet jotain lapsista ja perhe-elämästä, enkä ollut maininnut mitään siitä, haluanko lapsia vai en. Hän sitten katsoi asiakseen sanoa noin, "ihan huumorilla". Minun tikitykseni tai tikittämättömyyteni ei kyllä kuulu kenellekään.
"Haluat kyllä varmasti joskus lapsia, et vain ole vielä tavannut oikeaa ihmistä." Tämän sanoja oli mies, joka oletti tai toivoi olevansa minulle tuo "oikea" ihminen. No eipä ollut. Sitä paitsi järjellä ajateltuna oikeanlainen ihminen minulle olisi sellainen, joka olisi tämän lapsiasian suhteen jokseenkin samoilla linjoilla.
"Tulet kyllä varmaan haluamaan joskus lapsen. Viisikymppisenä sinulla varmaan on lapsi tai jos ei ole, olet hyvin katkera." Tämän sanoja oli ylimielinen nuori mies, joka kuvitteli tietävänsä elämästä kaiken. No mistä minä voin tietää, miten ajattelen tai tunnen parinkymmenen vuoden päästä?
117
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 21:45"]
En ollenkaan ihmettele, että kirjoittajaa sapettaa! Onneksi mun tuttavapiireissä ei oo tällaista.
[/quote]
Ei munkaan välittömässä tuttavapiirissä onneksi tuota ole, mutta tosiaan joskus on tullut tuollaisiinkin tilanteisiin jouduttua, jos on vähän tuntemattomammassa porukassa ollut.
T. se stereotyyppi-illanvietoista kärsivä
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 21:46"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 21:36"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 21:32"]
Pari kertaa on ärsyttänyt, kun ihmiset automaattisesti olettavat kaikkien naisten haluavan lapsia. Jos sanoo, ettei halua lapsia, saa osakseen väheksyntää tai ylenkatsetta.
[/quote]
"Kyllä kuule sullekin se vauvakuume vielä iskee." Sanoo ihminen kasvoillaan ärsyttävän omahyväinen kaikentietäväinen ilme.
[/quote]
"Niin, kohtahan se sulla biologinen kello tikittää." Vanhempi nainen sanoi minulle noin ihan yhtäkkiä. Olimme kai puhuneet jotain lapsista ja perhe-elämästä, enkä ollut maininnut mitään siitä, haluanko lapsia vai en. Hän sitten katsoi asiakseen sanoa noin, "ihan huumorilla". Minun tikitykseni tai tikittämättömyyteni ei kyllä kuulu kenellekään.
"Haluat kyllä varmasti joskus lapsia, et vain ole vielä tavannut oikeaa ihmistä." Tämän sanoja oli mies, joka oletti tai toivoi olevansa minulle tuo "oikea" ihminen. No eipä ollut. Sitä paitsi järjellä ajateltuna oikeanlainen ihminen minulle olisi sellainen, joka olisi tämän lapsiasian suhteen jokseenkin samoilla linjoilla.
"Tulet kyllä varmaan haluamaan joskus lapsen. Viisikymppisenä sinulla varmaan on lapsi tai jos ei ole, olet hyvin katkera." Tämän sanoja oli ylimielinen nuori mies, joka kuvitteli tietävänsä elämästä kaiken. No mistä minä voin tietää, miten ajattelen tai tunnen parinkymmenen vuoden päästä?
117
[/quote]
Niinpä, tai elääkö edes 20 vuoden kuluttua... Ei voi tietää!
Mulle on monet miehet sanoneet, että älä teekään, kun olen sanonut etten tee lapsia. Tarkoittaen, että hyvä päätös. Enemmän ymmärtämättömyyttä ja tuomitsemista olen kokenut naisten taholta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei milloinkaan. Koska mikä olisi vaihtoehto? Olla mies. Sitäkö mä haluaisin?
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 22:02"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 21:46"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 21:36"]
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 21:32"]
Pari kertaa on ärsyttänyt, kun ihmiset automaattisesti olettavat kaikkien naisten haluavan lapsia. Jos sanoo, ettei halua lapsia, saa osakseen väheksyntää tai ylenkatsetta.
[/quote]
"Kyllä kuule sullekin se vauvakuume vielä iskee." Sanoo ihminen kasvoillaan ärsyttävän omahyväinen kaikentietäväinen ilme.
[/quote]
"Niin, kohtahan se sulla biologinen kello tikittää." Vanhempi nainen sanoi minulle noin ihan yhtäkkiä. Olimme kai puhuneet jotain lapsista ja perhe-elämästä, enkä ollut maininnut mitään siitä, haluanko lapsia vai en. Hän sitten katsoi asiakseen sanoa noin, "ihan huumorilla". Minun tikitykseni tai tikittämättömyyteni ei kyllä kuulu kenellekään.
"Haluat kyllä varmasti joskus lapsia, et vain ole vielä tavannut oikeaa ihmistä." Tämän sanoja oli mies, joka oletti tai toivoi olevansa minulle tuo "oikea" ihminen. No eipä ollut. Sitä paitsi järjellä ajateltuna oikeanlainen ihminen minulle olisi sellainen, joka olisi tämän lapsiasian suhteen jokseenkin samoilla linjoilla.
"Tulet kyllä varmaan haluamaan joskus lapsen. Viisikymppisenä sinulla varmaan on lapsi tai jos ei ole, olet hyvin katkera." Tämän sanoja oli ylimielinen nuori mies, joka kuvitteli tietävänsä elämästä kaiken. No mistä minä voin tietää, miten ajattelen tai tunnen parinkymmenen vuoden päästä?
117
[/quote]
Niinpä, tai elääkö edes 20 vuoden kuluttua... Ei voi tietää!
Mulle on monet miehet sanoneet, että älä teekään, kun olen sanonut etten tee lapsia. Tarkoittaen, että hyvä päätös. Enemmän ymmärtämättömyyttä ja tuomitsemista olen kokenut naisten taholta.
[/quote]
On varmaan ihan totta tuo, että naiset ovat tässä asiassa tuomitsevampia.
Ja tuo, kaduttaako 20 vuoden päästä. No, eihän sitä tiedä. Mutta olen nyt jo yli kolmekymppinen ja muistan ajatelleeni jo hyvin nuorena, etten välttämättä halua lapsia. Edelleenkin siis ajattelen samoin.
117
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="21.12.2013 klo 19:06"]
"Kyllä sä sitten vanhempana kadut ja katkeroidut, kun et oo tehnyt lapsia."
Niin. Mitäpä tuohon sanoisi? Et OK, kiitos kun asiasta mainitsit, alankin heti tehdä lapsia urakalla, vaikken niitä kyllä halua, enkä niistä kauheasti pidä, mut silleen niinku "varuilta", ettei sitten vanhana vituta. Ja toden totta, meneepä vaikka lauantai-iltana tonne Asematunneliin tai mille vain ostarinräähkälle, niin siellä niitä parveilee niitä "varuilta" tehtyjä mukuloita - ei niistä kukaan tunnu välittävän, mutta onpahan ne tehty, ettei sitten vanhemmiten kaduta.
"Kyllä se rakkaus lapseen sitten syttyy, kun se on syntynyt."
Jep. Otan myös saman tien miehen, josta en pidä, mut kyllä se rakkaus sitten syttyy, kun se on mun oma. Syttyy se rakkaus lapseen tahi ei, niin joka tapauksessa se on merkillinen ohje. Entä jos ei sytykään, on vain taas yksi tuleva ongelmanuori, joka itkee, et kotona on aina ollut niin kylmä ilmapiiri, miksi minut ylipäätään teitte.
[/quote]
Erinomaisesti kirjoitettu!
"Sitten vanhana kadut, ettet hankkinut lapsia." Juu voihan ollakin, että kaduttaa vähäsen. Mutta mitä sitten? Olen tehnyt elämässäni yhtä sun toista typerää, ja jotkut asiat kaduttavat (ja nolottavat) vuosien jälkeenkin. Miksi ihmeessä lasten hankkimatta jättäminen ja sen katuminen olisi jotenkin traagisempi asia kuin nuo muut jutut, joita kadun joka ikinen päivä?
"Kyllä se rakkaus lapseen sitten syttyy, kun se on syntynyt." Voi olla että syttyy, mutta entäs jos ei sytykään? Enköhän minä itse tunne itseni parhaiten. Tiedän parhaiten myös omat rajoitukseni ja puutteeni. Ja entäs jos lapseni syntyisi kehitysvammaisena? En jaksaisi hoitaa edes tervettä lasta, saati sitten vammaista.
117
Miksi naisten pitää tehdä numero kaikista omaan vartaloon liittyvästä? Yhyy, kukaan ei ymmärrä mua, kun mulla on rinnat ja kuukautiset!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 21:53"]Miksi naisten pitää tehdä numero kaikista omaan vartaloon liittyvästä? Yhyy, kukaan ei ymmärrä mua, kun mulla on rinnat ja kuukautiset!
[/quote]
Mikään sairaus ei oo elämässäni aiheuttanut mulle yhteensä niin paljon kipua ja vaivaa ja ihan arkielämän haasteita kuin kuukautiset, ja oon kuitenkin toipunut syövästäkin.
Ja ei, kuukautisissa se vituttavin juttu ei todellakaan ole että pitää muistaa vaihtaa side välillä. Vuoto on mulle yksi pienimmistä riesoista menkoissa.
Tällä hetkellä oon raskaana ja vaikka onkin ihan perseestä viettää suuri osa vapaa-aik aansa vessanpönttöä halaillen, ainakaan ei tartte kärsiä menkoista. Ihanaa!
Mua ottaa päähän ainoastaan se, että en ole niin vahva kuin haluaisin. Olen hentorakenteinen, jolla lihakset ei juuri kasva (olen treenannut vuosia tosissaan isoilla painoilla, silti hyvin kapoinen). Haluaisin jaksaa kantaa isompia klapikuormia ja avata tiukkoja purkkeja.
Hyvä puoli on se, että mies saa päteä edes jossain...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä suren sitä, että tulemalla raskaaksi olen petturi työelämässä ja pilaan työni jatkomahdollisuudet. Valinta siis joko ei lasta tai ei vakityötä. Jos mies saa lapsen, pomo onnittelee suorituksesta ja taputtaa selkään, voi jopa vakinaistaa helpommin.
Vauvakuumeinen nainen joka on myös perheessä eniten tienaava/pääelättäjä :/
Toissapäivänä ärsytti, kun olin lähdössä yhden yön työmatkalle lentokoneella. En halunnut laittaa laukkua ruumaan, mutta tuskaa tuotti sovittaa meikkiarsenaali käsimatkatavaroiden nesterajoitukseen. 10 putelia saa ottaa, ja pakollisia olisi ainakin 15, jos ottaa huomioon kaikki rasvat ja hiustuotteetkin. Miehet pärjäävät dödöllä ja after shavella...
Itsekään en oikein osaa olla juhlamekko päällä.
Nuorempana oli ihan kauheaa, kun menkkojen ensimmäisenä päivänä vatsa meni aina sekaisin. Ei nyt ihan ripulia sentään ollut, mutta massiivinen p*skatus iski aina kesken koulupäivän.
Mahan lisäksi myös pää saattaa joskus mennä sekaisin ennen kuukautisia. Olen silloin selvästi huonotuulisempi, saan hysteerisiä kohtauksia, kaikki vituttaa enkä halua tavata ketään.
En tiedä onko tämä nimenomaan naisten ongelma vai persoonallisuuskysymys, mutta itse ainakin poden jatkuvaa alemmuuskompleksia ulkonäköön liittyen ja vertailen itseäni muihin naisiin. Se vituttaa ja vie hirveästi aikaa ja voimavaroja. Kaipa miehilläkin on samaa, mutta havaintojeni mukaan miehet osaavat suhtautua huumorilla omiin ulkonäkökomplekseihinsa. Jaa-a, en tiedä.
Silloin kun epäillään että jaksanko kantaa jotain tai tehdä jotain sellaista mikä vaatii voimaa.
vastaaja 2. Ruokavalio kuntoon niin tuloksia alkaa syntymään. Ei pelkkä treenaaminen auta, vaan lihasten kasvuun tarvitaan oikeat ravinteet. Homma PT ja kysele ihan kunnolla lihaskasvuun vaadittavasta ruokavaliosta. Kyllä se siitä.
Niissä tilanteissa ärsyttää, kun pitää mennä puskapissalle moottoripyörävarusteissa. Housut pitää vetää alas, mikä tarkoittaa sitä, että mun pitää riisua takki, selkäsuoja ja vetää henkselit alas, mikä myös aiheuttaa sen vaaratilanteen, että kusen henkseliin (pari kertaa näin on käynyt). Helpompi onkin irrottaa henkselit housuista, jolloin takin voi halutessaan jättää päälle eikä selkäsuojaa tarvitse riisua, mutta sitten pitää olla joku kiinnittämässä henkselit takaa, koska se on tosi hankalaa yksin. Jos olisin mies, ei kun vetskari auki ja kikkeli esiin, riisumisoperaatio olisi tarpeeton.
Silloin, jos joku sovinisti suhtautuu alentavasti vain siksi koska olen nainen.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 21:32"]
Pari kertaa on ärsyttänyt, kun ihmiset automaattisesti olettavat kaikkien naisten haluavan lapsia. Jos sanoo, ettei halua lapsia, saa osakseen väheksyntää tai ylenkatsetta.
[/quote]
"Kyllä kuule sullekin se vauvakuume vielä iskee." Sanoo ihminen kasvoillaan ärsyttävän omahyväinen kaikentietäväinen ilme.