Lue keskustelun säännöt.
Milloin on sinusta ärsyttävää olla nainen?
19.12.2013 |
Tänään oli lapsella joulujuhlat koulussa. Siinä ei ollut mitään vikaa. Laitoin luonnollisestikin mekon päälle ja sukkahousut pitää olla mekon kanssa. Normaali homma, eikö? Matkalla koululle mekko tahtoi nousta polvipituisesta minimekoksi, koska kannoin nuorimmaista välillä. Vaikka normaalipainoinen olenkin, en enää 35-vuotiaana oikein kehtaa julkisesti esiintyä minimekossa. Joten kävellessä kiskoin mekkoa alas ja mietin kuinka pitkä se takana oleva pieni halkio olikaan...
Juhlasalissa olin helpottunut. Penkit olivat tummat ja ilman pehmusteita. Kuukautisten runsain päivä ja kahden tunnin istuminen on stressaava yhdistelmä. Mitkään superpaksut vaipat eivät onnistuneet niiden kamppeiden takia. Ja ne sukkahousut! Jalkojen kanssa piti olla tarkkana. Ei saanut istua jalat harallaan, mutta piti muistaa ettei riko sukkahousuja kenkien soljella.
Loppujen lopuksi selvisin ilman noloja tahroja ja reikäisiä sukkahousuja. Ilman niitä sukkiksia, kuukautisia ja mekkoa olisin ollut rentoutuneempi. Jos olisin ollut mies, ainoa stressinaiheeni olisi varmaan ollut jotain tyyliin: "tiukkanutturaisen rehtorin katsominen aiheuttaa erektion, jota pitää peitellä".
Olkaa kilttejä ja kertokaa omat "kauheaa olla nainen" kokemuksenne. En kai ole ainoa, jota ärsyttää välillä?
Kommentit (161)
Mulla kans vatsa menee aivan sekasin hetki menkkojen alkamisen jälkeen. Todellakin ihan ripulille asti. Ja sitä ei voi hetkeäkään pidätellä. Oon aatellu, että ne mielettömät kipukrampit saa sen aikaan. Helvetin kivaa, erityisesti töissä tai missä vaan ei-kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 21:53"]Miksi naisten pitää tehdä numero kaikista omaan vartaloon liittyvästä? Yhyy, kukaan ei ymmärrä mua, kun mulla on rinnat ja kuukautiset!
[/quote] No sen todellakin huomaa, ettet ymmärrä. Etkö tajua, että jos ihmisellä on kipuja, niin totta helvetissä silloin on myös mieli maassa?
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 22:10"]
On paskainen vale, että "ehkäisy on yhteinen asia". Kyllähän se on naisen ongelma aika pitkälti siinä vaiheessa, kun kondomi ei enää tule kyseeseen ja suhde vakiintuu. Pitää vetää pillereitä tai ottaa joku perkeleen kierukka ja rampata neuvolassa sorkittavana. Miehen ei tarvitse osallistua millään tavalla. Itse olen joutunut pillerinikin maksamaan jo vuosia.
Kerran meni kondomi rikki, jouduin hakemaan omilla rahoillani jälkiehkäisyn apteekista ja kärsimään taas uusista kuukautisista, kun entiset olivat vasta viikko sitten loppuneet. Mies pääsi taas kuin koira veräjästä. Sitten jaksetaan marista ja ihmetellä, kun naista ei seksi kiinnosta.
[/quote]Meillä kondomi tulee kyseeseen yhdeksättä vuotta (eli vakiintunut suhde on). Hormonit taas eivät missään nimessä tule kyseeseen, minä en sellaisiin suostu.
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 21:53"]
Miksi naisten pitää tehdä numero kaikista omaan vartaloon liittyvästä? Yhyy, kukaan ei ymmärrä mua, kun mulla on rinnat ja kuukautiset!
[/quote]
Koska kuukautiset on joka helvetin kuukausi ja ne aiheuttaa erilaista päänvaivaa erilaisille naisille. Kun mun kuukautiset alkoi 10 kk synnytyksen jälkeen, ajattelin, että ei helvetti, tätä taas - eikä mulla ole mitenkään nykyään erityisen hankalat menkat.
Kuukautiset ovat sottaiset, ne aiheuttavat epämukavuutta ja kipua. Sen kanssa pitää elää vuodesta toiseen. Mulla on joskus ollut pahoja kuukautiskipuja ja niiden yhteydessä kuumetta. Joskus nuorempana sain yöllä semmoisia kramppeja, etten pystynyt edes liikkua, valittaa vain. Kerran muistan, kun kuume nousi ja sattui ihan vitusti, hakkasin vain kädellä lattiaa ja huusin. Tätä sitten kerran kuukadessa, ja kuukautiset EI OO SAIRAUS!
Onneksi nykyään menkat on suhteellisen helpot, mutta on ne silti hankalat. Kaikkeen tähän hormonihässäkkään liittyy niin paljon erilaisia juttuja. Mulle esim. puhkesi kuukautisten alettua uudelleen migreeni (siis ei liity kuukautiskiertoon, mutta hormonien vaihteluun raskaus-synnytys-imetys-kuukautiset kyllä. Tosi kivaa.
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 22:10"]
On paskainen vale, että "ehkäisy on yhteinen asia". Kyllähän se on naisen ongelma aika pitkälti siinä vaiheessa, kun kondomi ei enää tule kyseeseen ja suhde vakiintuu. Pitää vetää pillereitä tai ottaa joku perkeleen kierukka ja rampata neuvolassa sorkittavana. Miehen ei tarvitse osallistua millään tavalla. Itse olen joutunut pillerinikin maksamaan jo vuosia.
Kerran meni kondomi rikki, jouduin hakemaan omilla rahoillani jälkiehkäisyn apteekista ja kärsimään taas uusista kuukautisista, kun entiset olivat vasta viikko sitten loppuneet. Mies pääsi taas kuin koira veräjästä. Sitten jaksetaan marista ja ihmetellä, kun naista ei seksi kiinnosta.
[/quote]
Ehkäisystä sinällään en valita, koska itselleni sopii kuparikierukka oikein hyvin, mutta aiheeseen liittyen... Useimmat ehkäisymenetelmät vaativat naiselta vuosittaisen lääkärikäynnin pimpulinlevittelyineen, mutta miestä ei meinaa saada sukupuolitautitesteihin millään! Siellä ei edes tarvitse tehdä muuta kuin pissata purkkiin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Silloin kun itse treenaan ja nostan painoja ja kahvakuulailen ja juoksen ja spinnaan ja laskettelen ja satunnaisesti liikkuva mieheni tulee ja on noissa kaikissa paljon vahvempi, nopeampi, taitavampi. Silloin vituttaa oma estrogeni.
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 22:43"]
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 21:53"]
Miksi naisten pitää tehdä numero kaikista omaan vartaloon liittyvästä? Yhyy, kukaan ei ymmärrä mua, kun mulla on rinnat ja kuukautiset!
[/quote]
Koska kuukautiset on joka helvetin kuukausi ja ne aiheuttaa erilaista päänvaivaa erilaisille naisille. Kun mun kuukautiset alkoi 10 kk synnytyksen jälkeen, ajattelin, että ei helvetti, tätä taas - eikä mulla ole mitenkään nykyään erityisen hankalat menkat.
Kuukautiset ovat sottaiset, ne aiheuttavat epämukavuutta ja kipua. Sen kanssa pitää elää vuodesta toiseen. Mulla on joskus ollut pahoja kuukautiskipuja ja niiden yhteydessä kuumetta. Joskus nuorempana sain yöllä semmoisia kramppeja, etten pystynyt edes liikkua, valittaa vain. Kerran muistan, kun kuume nousi ja sattui ihan vitusti, hakkasin vain kädellä lattiaa ja huusin. Tätä sitten kerran kuukadessa, ja kuukautiset EI OO SAIRAUS!
Onneksi nykyään menkat on suhteellisen helpot, mutta on ne silti hankalat. Kaikkeen tähän hormonihässäkkään liittyy niin paljon erilaisia juttuja. Mulle esim. puhkesi kuukautisten alettua uudelleen migreeni (siis ei liity kuukautiskiertoon, mutta hormonien vaihteluun raskaus-synnytys-imetys-kuukautiset kyllä. Tosi kivaa.
[/quote]
No joo joo, mutta yritä ymmärtää, ettei se ole kaikilla noin vaikeaa, eli et välttämättä saa sympatiaa, kun alat avautua niistä kuukautisongelmistasi jollekin puolitutulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 22:48"]
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 22:43"]
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 21:53"]
Miksi naisten pitää tehdä numero kaikista omaan vartaloon liittyvästä? Yhyy, kukaan ei ymmärrä mua, kun mulla on rinnat ja kuukautiset!
[/quote]
Koska kuukautiset on joka helvetin kuukausi ja ne aiheuttaa erilaista päänvaivaa erilaisille naisille. Kun mun kuukautiset alkoi 10 kk synnytyksen jälkeen, ajattelin, että ei helvetti, tätä taas - eikä mulla ole mitenkään nykyään erityisen hankalat menkat.
Kuukautiset ovat sottaiset, ne aiheuttavat epämukavuutta ja kipua. Sen kanssa pitää elää vuodesta toiseen. Mulla on joskus ollut pahoja kuukautiskipuja ja niiden yhteydessä kuumetta. Joskus nuorempana sain yöllä semmoisia kramppeja, etten pystynyt edes liikkua, valittaa vain. Kerran muistan, kun kuume nousi ja sattui ihan vitusti, hakkasin vain kädellä lattiaa ja huusin. Tätä sitten kerran kuukadessa, ja kuukautiset EI OO SAIRAUS!
Onneksi nykyään menkat on suhteellisen helpot, mutta on ne silti hankalat. Kaikkeen tähän hormonihässäkkään liittyy niin paljon erilaisia juttuja. Mulle esim. puhkesi kuukautisten alettua uudelleen migreeni (siis ei liity kuukautiskiertoon, mutta hormonien vaihteluun raskaus-synnytys-imetys-kuukautiset kyllä. Tosi kivaa.
[/quote]
No joo joo, mutta yritä ymmärtää, ettei se ole kaikilla noin vaikeaa, eli et välttämättä saa sympatiaa, kun alat avautua niistä kuukautisongelmistasi jollekin puolitutulle.
[/quote]
Luitko sä tuota mun kirjoitusta ollenkaan? Mähän sanoin, että mulla on nykyään tosi helpot menkat. Tuo oli vain esimerkki siitä, mitä kuukautiset voivat olla. Monella on paljon pahempaakin.
Jos et oikeastaan lukenut kirjoitustani, niin tee se nyt uudelleen, ja huomaat, että painotan siinä, että kuukautisissa on eniten ärsyttävää se, että ne ovat joka kuukausi. Millaisten menkkojen kanssa tahansa sitä joutuu elämään, ne ovat aina edessä, riippumatta siitä, millaista elämää itse ajatteli viettää ja niiden mukaan sitten joutuu tekemään järjestelyjä.
Eikä tämä ketju käsittääkseni käsitellyt sitä, että menkkavaivoista pitäisi saada puolitutuilta sympatiaa, vaan sitä, milloin on ärsyttävää olla nainen, ja kuukautiset on aika ärsyttävä asia.
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 22:48"]
No joo joo, mutta yritä ymmärtää, ettei se ole kaikilla noin vaikeaa, eli et välttämättä saa sympatiaa, kun alat avautua niistä kuukautisongelmistasi jollekin puolitutulle.
[/quote]
Pitäisköhän sun vaikka ihan palata tuohon aloitukseen ja katsoa mitä siinä kysyttiin. Sulla nyt vaan tuntuu itselläsi olevan jokin ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 22:10"]
On paskainen vale, että "ehkäisy on yhteinen asia". Kyllähän se on naisen ongelma aika pitkälti siinä vaiheessa, kun kondomi ei enää tule kyseeseen ja suhde vakiintuu. Pitää vetää pillereitä tai ottaa joku perkeleen kierukka ja rampata neuvolassa sorkittavana. Miehen ei tarvitse osallistua millään tavalla. Itse olen joutunut pillerinikin maksamaan jo vuosia.
Kerran meni kondomi rikki, jouduin hakemaan omilla rahoillani jälkiehkäisyn apteekista ja kärsimään taas uusista kuukautisista, kun entiset olivat vasta viikko sitten loppuneet. Mies pääsi taas kuin koira veräjästä. Sitten jaksetaan marista ja ihmetellä, kun naista ei seksi kiinnosta.
[/quote]
Ei kenekään pidä jättää kondomia pois käytöstä.
t. ei koskaan muuta ehkäisyä kuin kumi
Voin sanoa, ettei ikinä ole ärsyttänyt olla nainen. Olen todella ylpeä naiseudestani ja äitiydestäni.
N 43
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1. MENKAT! Kiva kun suurimman osan kuusta saa suunnitella kaikki tekemisensä menkkojen aikataulun mukaan. Menkkojen alkaessa saan kamalan oksennuspaskannuskohtauksen ja sen iskiessä on parempi pysyä kotona pari kolme päivää. Sitä ei passaa saada julkisella paikalla, ei tule nimittäin kaunista jälkeä. Viimeksikin voimani olivat niin lopussa aikani "synnytettyäni" etten pysynyt enää pöntöllä vaan oli pakko maata pyyhkeellä vessan lattialla..ja voi sitä kivun määrää! Sai purra pyyhettä ettei olisi huutanut suoraa kurkkua aina kun se kipuaalto lähestyi ja kaikki suolet tuntuivat haluavan paiskautua paineella perärööristä ulos. Noin menee menkkaviikko, ja sitä edeltävä viikko on myös todella vatsakipuinen ja oksettava. Liian huono olo lähteäkseni mihinkään. Ovulaatioviikko on myös hyvin kivulias.
2. Meikkaaminen. En ole mikään luonnonkaunis, joten meikkiä on melkein pakko laittaa edes vähän ja sekin näyttää kamalalta. Yleensäkin ulkonäköasiat on mulle tosi vaikeita. En osaa pukeutua ja kaikki naisellinen tuntuu epämukavalta päällä..esim korkokengillä kävely tuntuu vammaiselta, niin luonnoton se liikehdintä mitä jalkaterä, jalka siitä ylöspäin ja lonkat tekevät.
2. Olen lyhyt (160cm) ja saan myös sen mukaista kohtelua. Olisi hienoa olla pitkä ja vahvempi ja siten ns. viedä enemmän tilaa sosiaalisissa tilanteissa eikä olla tällainen pieni tantta täällä alhaalla näin.
3. Naiseksi syntyneenä saa usein kuulla ihmisiltä mutta etenkin lääkärissä, että: "Sinulla on vain paniikkihäiriö. Olet vielä niin nuori. Monesti elämäntilanne aiheuttaa tuollaista." Eli siis olen vain paniikissa koska satun nyt olemaan VAIN nainen ja vielä nuori?! Ei kenenkään paniikkikohtaus kestä vuotta, ääliö, vaan tutki tämä vaivani nyt ja unohda ne panikointikohtaushöpinät! Kohta voit sinä olla paniikissa kun suutun kunnolla jos et tutki vaivaani.
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 23:00"]
1. MENKAT! Kiva kun suurimman osan kuusta saa suunnitella kaikki tekemisensä menkkojen aikataulun mukaan. Menkkojen alkaessa saan kamalan oksennuspaskannuskohtauksen ja sen iskiessä on parempi pysyä kotona pari kolme päivää. Sitä ei passaa saada julkisella paikalla, ei tule nimittäin kaunista jälkeä. Viimeksikin voimani olivat niin lopussa aikani "synnytettyäni" etten pysynyt enää pöntöllä vaan oli pakko maata pyyhkeellä vessan lattialla..ja voi sitä kivun määrää! Sai purra pyyhettä ettei olisi huutanut suoraa kurkkua aina kun se kipuaalto lähestyi ja kaikki suolet tuntuivat haluavan paiskautua paineella perärööristä ulos. Noin menee menkkaviikko, ja sitä edeltävä viikko on myös todella vatsakipuinen ja oksettava. Liian huono olo lähteäkseni mihinkään. Ovulaatioviikko on myös hyvin kivulias.
2. Meikkaaminen. En ole mikään luonnonkaunis, joten meikkiä on melkein pakko laittaa edes vähän ja sekin näyttää kamalalta. Yleensäkin ulkonäköasiat on mulle tosi vaikeita. En osaa pukeutua ja kaikki naisellinen tuntuu epämukavalta päällä..esim korkokengillä kävely tuntuu vammaiselta, niin luonnoton se liikehdintä mitä jalkaterä, jalka siitä ylöspäin ja lonkat tekevät.
2. Olen lyhyt (160cm) ja saan myös sen mukaista kohtelua. Olisi hienoa olla pitkä ja vahvempi ja siten ns. viedä enemmän tilaa sosiaalisissa tilanteissa eikä olla tällainen pieni tantta täällä alhaalla näin.
3. Naiseksi syntyneenä saa usein kuulla ihmisiltä mutta etenkin lääkärissä, että: "Sinulla on vain paniikkihäiriö. Olet vielä niin nuori. Monesti elämäntilanne aiheuttaa tuollaista." Eli siis olen vain paniikissa koska satun nyt olemaan VAIN nainen ja vielä nuori?! Ei kenenkään paniikkikohtaus kestä vuotta, ääliö, vaan tutki tämä vaivani nyt ja unohda ne panikointikohtaushöpinät! Kohta voit sinä olla paniikissa kun suutun kunnolla jos et tutki vaivaani.
[/quote]
Mä en ikinä ottaisi sua töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 23:00"]
1. MENKAT! Kiva kun suurimman osan kuusta saa suunnitella kaikki tekemisensä menkkojen aikataulun mukaan. Menkkojen alkaessa saan kamalan oksennuspaskannuskohtauksen ja sen iskiessä on parempi pysyä kotona pari kolme päivää. Sitä ei passaa saada julkisella paikalla, ei tule nimittäin kaunista jälkeä. Viimeksikin voimani olivat niin lopussa aikani "synnytettyäni" etten pysynyt enää pöntöllä vaan oli pakko maata pyyhkeellä vessan lattialla..ja voi sitä kivun määrää! Sai purra pyyhettä ettei olisi huutanut suoraa kurkkua aina kun se kipuaalto lähestyi ja kaikki suolet tuntuivat haluavan paiskautua paineella perärööristä ulos. Noin menee menkkaviikko, ja sitä edeltävä viikko on myös todella vatsakipuinen ja oksettava. Liian huono olo lähteäkseni mihinkään. Ovulaatioviikko on myös hyvin kivulias.
2. Meikkaaminen. En ole mikään luonnonkaunis, joten meikkiä on melkein pakko laittaa edes vähän ja sekin näyttää kamalalta. Yleensäkin ulkonäköasiat on mulle tosi vaikeita. En osaa pukeutua ja kaikki naisellinen tuntuu epämukavalta päällä..esim korkokengillä kävely tuntuu vammaiselta, niin luonnoton se liikehdintä mitä jalkaterä, jalka siitä ylöspäin ja lonkat tekevät.
2. Olen lyhyt (160cm) ja saan myös sen mukaista kohtelua. Olisi hienoa olla pitkä ja vahvempi ja siten ns. viedä enemmän tilaa sosiaalisissa tilanteissa eikä olla tällainen pieni tantta täällä alhaalla näin.
3. Naiseksi syntyneenä saa usein kuulla ihmisiltä mutta etenkin lääkärissä, että: "Sinulla on vain paniikkihäiriö. Olet vielä niin nuori. Monesti elämäntilanne aiheuttaa tuollaista." Eli siis olen vain paniikissa koska satun nyt olemaan VAIN nainen ja vielä nuori?! Ei kenenkään paniikkikohtaus kestä vuotta, ääliö, vaan tutki tämä vaivani nyt ja unohda ne panikointikohtaushöpinät! Kohta voit sinä olla paniikissa kun suutun kunnolla jos et tutki vaivaani.
[/quote]
Sori nyt, mutta luettuani listasi ensimmäisen ja viimeisen kohdan täytyy todeta, että ehkä lääkärit ovat sittenkin oikeassa...
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 23:05"][quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 23:00"]
1. MENKAT! Kiva kun suurimman osan kuusta saa suunnitella kaikki tekemisensä menkkojen aikataulun mukaan. Menkkojen alkaessa saan kamalan oksennuspaskannuskohtauksen ja sen iskiessä on parempi pysyä kotona pari kolme päivää. Sitä ei passaa saada julkisella paikalla, ei tule nimittäin kaunista jälkeä. Viimeksikin voimani olivat niin lopussa aikani "synnytettyäni" etten pysynyt enää pöntöllä vaan oli pakko maata pyyhkeellä vessan lattialla..ja voi sitä kivun määrää! Sai purra pyyhettä ettei olisi huutanut suoraa kurkkua aina kun se kipuaalto lähestyi ja kaikki suolet tuntuivat haluavan paiskautua paineella perärööristä ulos. Noin menee menkkaviikko, ja sitä edeltävä viikko on myös todella vatsakipuinen ja oksettava. Liian huono olo lähteäkseni mihinkään. Ovulaatioviikko on myös hyvin kivulias.
2. Meikkaaminen. En ole mikään luonnonkaunis, joten meikkiä on melkein pakko laittaa edes vähän ja sekin näyttää kamalalta. Yleensäkin ulkonäköasiat on mulle tosi vaikeita. En osaa pukeutua ja kaikki naisellinen tuntuu epämukavalta päällä..esim korkokengillä kävely tuntuu vammaiselta, niin luonnoton se liikehdintä mitä jalkaterä, jalka siitä ylöspäin ja lonkat tekevät.
2. Olen lyhyt (160cm) ja saan myös sen mukaista kohtelua. Olisi hienoa olla pitkä ja vahvempi ja siten ns. viedä enemmän tilaa sosiaalisissa tilanteissa eikä olla tällainen pieni tantta täällä alhaalla näin.
3. Naiseksi syntyneenä saa usein kuulla ihmisiltä mutta etenkin lääkärissä, että: "Sinulla on vain paniikkihäiriö. Olet vielä niin nuori. Monesti elämäntilanne aiheuttaa tuollaista." Eli siis olen vain paniikissa koska satun nyt olemaan VAIN nainen ja vielä nuori?! Ei kenenkään paniikkikohtaus kestä vuotta, ääliö, vaan tutki tämä vaivani nyt ja unohda ne panikointikohtaushöpinät! Kohta voit sinä olla paniikissa kun suutun kunnolla jos et tutki vaivaani.
[/quote]
Mä en ikinä ottaisi sua töihin.
[/quote]
Öö..jaa? No olenko kysynyt "sulle töihin"? Mikä sua risoo? :D Menehän muualle kiukkuamaan kun täällä muut ihmiset keskustelee..
T. 44
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 23:05"][quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 23:00"]
1. MENKAT! Kiva kun suurimman osan kuusta saa suunnitella kaikki tekemisensä menkkojen aikataulun mukaan. Menkkojen alkaessa saan kamalan oksennuspaskannuskohtauksen ja sen iskiessä on parempi pysyä kotona pari kolme päivää. Sitä ei passaa saada julkisella paikalla, ei tule nimittäin kaunista jälkeä. Viimeksikin voimani olivat niin lopussa aikani "synnytettyäni" etten pysynyt enää pöntöllä vaan oli pakko maata pyyhkeellä vessan lattialla..ja voi sitä kivun määrää! Sai purra pyyhettä ettei olisi huutanut suoraa kurkkua aina kun se kipuaalto lähestyi ja kaikki suolet tuntuivat haluavan paiskautua paineella perärööristä ulos. Noin menee menkkaviikko, ja sitä edeltävä viikko on myös todella vatsakipuinen ja oksettava. Liian huono olo lähteäkseni mihinkään. Ovulaatioviikko on myös hyvin kivulias.
2. Meikkaaminen. En ole mikään luonnonkaunis, joten meikkiä on melkein pakko laittaa edes vähän ja sekin näyttää kamalalta. Yleensäkin ulkonäköasiat on mulle tosi vaikeita. En osaa pukeutua ja kaikki naisellinen tuntuu epämukavalta päällä..esim korkokengillä kävely tuntuu vammaiselta, niin luonnoton se liikehdintä mitä jalkaterä, jalka siitä ylöspäin ja lonkat tekevät.
2. Olen lyhyt (160cm) ja saan myös sen mukaista kohtelua. Olisi hienoa olla pitkä ja vahvempi ja siten ns. viedä enemmän tilaa sosiaalisissa tilanteissa eikä olla tällainen pieni tantta täällä alhaalla näin.
3. Naiseksi syntyneenä saa usein kuulla ihmisiltä mutta etenkin lääkärissä, että: "Sinulla on vain paniikkihäiriö. Olet vielä niin nuori. Monesti elämäntilanne aiheuttaa tuollaista." Eli siis olen vain paniikissa koska satun nyt olemaan VAIN nainen ja vielä nuori?! Ei kenenkään paniikkikohtaus kestä vuotta, ääliö, vaan tutki tämä vaivani nyt ja unohda ne panikointikohtaushöpinät! Kohta voit sinä olla paniikissa kun suutun kunnolla jos et tutki vaivaani.
[/quote]
Mä en ikinä ottaisi sua töihin.
[/quote]
Öö..jaa? No olenko kysynyt "sulle töihin"? Mikä sua risoo? :D Menehän muualle kiukkuamaan kun täällä muut ihmiset keskustelee..
T. 44
Se, miten miehet kuvittelevat olevansa muka järkevämpiä kaikessa, mm. ostokäyttäytymisensä suhteen. Joo, mies ei ehkä intoudu haistelemaan uusimpaa hajuvettä tai uppoudu koristekrääsän ihmeelliseen maailmaan puoleksi tunniksi, mutta ihan yhtä tunteella ne miehetkin ostavat poppikoneensa, autonosansa ja vastaavat. Myyjänä ollessani huomasin, että miehet eivät pitäneet meteliä ostamisistaan samaan tapaan kuin naiset, mutta kahdenkeskisissä ostotapahtumissa tuli kyllä tietty brassailuntarve selväksi. Siinä missä nainen mietti budjettia, omia tarpeitaan jne., niin saman tuotteen kohdalla mies osti lähes aina kalliimman (koska mielsi sen automaattisesti parhaaksi) ja ostos saattoi olla aivan täysin heräteostos ilman että mies sitä itse edes rekisteröi (= "minä en harrasta mitään heräteostoksia, naisten juttuja ne"). Miksi se on niin vaikeaa myöntää, että ihmisiä miehetkin ovat- eivät kaikessa aina parempia, viisaampia, järkevämpiä?
Naisena olemisessa ärsyttää:
1) Kuukautiset. Jo pari päivää ennen kuukautisten alkamista olen todella ärtyisä, tiuskin kaikille läheisille ja töissäkin olen todella huonotuulinen, vaikka yritän tsempata. Sitten kun kuukautiset on, olen väsynyt, mutta mieliala on suht ok. Mutta ärsyttää ihan suunnattomasti ne menkat, värkkääminen niiden siteiden kanssa jne, ja valitettavasti olen työssä, jossa ollaan koko ajan esillä, joten joudun miettimään pukeutumisen kuukautisten mukaan, eli päälle tummat housut ja mielellään vielä pyllyn peittävä yläosa, jos sattuu joku tippa karkaamaan. Kuukautisten aikana vatsani on todella turvoksissa, joten en pysty pitämään normaaleja housuja, vaan minulla on parit löysemmät housut niitä päiviä varten, tämä turvonneisuuskin on todella inhottavaa. Niin ja sitten vielä se kuvotus, jostain syystä minua kuvottaa miltei kaikki ruoka ja juoma kuukautisten aikana, joten olen nälkäinen, mutta en kykene syömään!
2) Olen lisääntymisiässä, joten työnantajat pelkäävät raskauttani.. työllistyminen vakituiseen työsuhteeseen vaikeaa.
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 23:11"]
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 23:05"][quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 23:00"]
1. MENKAT! Kiva kun suurimman osan kuusta saa suunnitella kaikki tekemisensä menkkojen aikataulun mukaan. Menkkojen alkaessa saan kamalan oksennuspaskannuskohtauksen ja sen iskiessä on parempi pysyä kotona pari kolme päivää. Sitä ei passaa saada julkisella paikalla, ei tule nimittäin kaunista jälkeä. Viimeksikin voimani olivat niin lopussa aikani "synnytettyäni" etten pysynyt enää pöntöllä vaan oli pakko maata pyyhkeellä vessan lattialla..ja voi sitä kivun määrää! Sai purra pyyhettä ettei olisi huutanut suoraa kurkkua aina kun se kipuaalto lähestyi ja kaikki suolet tuntuivat haluavan paiskautua paineella perärööristä ulos. Noin menee menkkaviikko, ja sitä edeltävä viikko on myös todella vatsakipuinen ja oksettava. Liian huono olo lähteäkseni mihinkään. Ovulaatioviikko on myös hyvin kivulias.
2. Meikkaaminen. En ole mikään luonnonkaunis, joten meikkiä on melkein pakko laittaa edes vähän ja sekin näyttää kamalalta. Yleensäkin ulkonäköasiat on mulle tosi vaikeita. En osaa pukeutua ja kaikki naisellinen tuntuu epämukavalta päällä..esim korkokengillä kävely tuntuu vammaiselta, niin luonnoton se liikehdintä mitä jalkaterä, jalka siitä ylöspäin ja lonkat tekevät.
2. Olen lyhyt (160cm) ja saan myös sen mukaista kohtelua. Olisi hienoa olla pitkä ja vahvempi ja siten ns. viedä enemmän tilaa sosiaalisissa tilanteissa eikä olla tällainen pieni tantta täällä alhaalla näin.
3. Naiseksi syntyneenä saa usein kuulla ihmisiltä mutta etenkin lääkärissä, että: "Sinulla on vain paniikkihäiriö. Olet vielä niin nuori. Monesti elämäntilanne aiheuttaa tuollaista." Eli siis olen vain paniikissa koska satun nyt olemaan VAIN nainen ja vielä nuori?! Ei kenenkään paniikkikohtaus kestä vuotta, ääliö, vaan tutki tämä vaivani nyt ja unohda ne panikointikohtaushöpinät! Kohta voit sinä olla paniikissa kun suutun kunnolla jos et tutki vaivaani.
[/quote]
Mä en ikinä ottaisi sua töihin.
[/quote]
Öö..jaa? No olenko kysynyt "sulle töihin"? Mikä sua risoo? :D Menehän muualle kiukkuamaan kun täällä muut ihmiset keskustelee..
T. 44
[/quote]
En mä ole mitään kiukunnut. Minua ihmetyttää tuollainen uhoaminen.
"Ei kenenkään paniikkikohtaus kestä vuotta, ääliö, vaan tutki tämä vaivani nyt ja unohda ne panikointikohtaushöpinät! Kohta voit sinä olla paniikissa kun suutun kunnolla jos et tutki vaivaani."
ja mikä tuo "panikointikohtaushöpinät"-juttu on? Olet kertonut vaivoistasi lääkärille ja sitten perutkin...?
On paskainen vale, että "ehkäisy on yhteinen asia". Kyllähän se on naisen ongelma aika pitkälti siinä vaiheessa, kun kondomi ei enää tule kyseeseen ja suhde vakiintuu. Pitää vetää pillereitä tai ottaa joku perkeleen kierukka ja rampata neuvolassa sorkittavana. Miehen ei tarvitse osallistua millään tavalla. Itse olen joutunut pillerinikin maksamaan jo vuosia.
Kerran meni kondomi rikki, jouduin hakemaan omilla rahoillani jälkiehkäisyn apteekista ja kärsimään taas uusista kuukautisista, kun entiset olivat vasta viikko sitten loppuneet. Mies pääsi taas kuin koira veräjästä. Sitten jaksetaan marista ja ihmetellä, kun naista ei seksi kiinnosta.