Mies sanoi ette ehdi ostaa lahjaa minulle...

Minua alkoi suututtaa miehesi asenne. Niin kuin joku sanoi, ajankäyttö kertoo arvostuksesta. Ei kenelläkään ole niin kiire, etteikö lahjaa ehtisi hankkia. Eikä lahjan tarvitse olla materiaa. Itselläni yksi parhaista lahjoista oli se, että mieheni kertoi varanneensa meille yhteisen kylpyläviikonlopun. Kaverini ilahtui äitienpäivänä kun kortin mukana oli miehen kirjoittama lappu, jossa luki: "kasvohoito Tallinnassa".

Jos miehellä omasta mielestään on niin kiire, että ei ehdi yhtä lahjaa hankkia, jää varmaan kaikki jouluvalmistelutkin sinulle. Onko silloin kohtuutonta, että sinuakin muistettaisiin? Mielestäni ei! Mies asettaa mielestäni sinut myös ikävään asemaan kun aikuisena ihmisenä tuntuu ikävältä sanoa: "minäkin haluan lahjan". Mutta tosiaan, ei kyse ole mistään tavarasta, vaan toisen huomioimisesta!

Mielestäni sinun kannattaa vaan vääntää miehellesi rautalangasta, että hän ei voi sinua jättää huomioimatta jouluna.

Minulla on vähän samankaltainen ongelma. Itse hankin miehelle lahjat hyvissä ajoin jo marraskuun puolella, mutta mies alkoi valittella viikko sitten, ettei ehdi hankkia lahjaa kiireiden takia ja eikä edes tiedä, mitä hankkisi.

Kiire-syy tuntuu ärsyttävältä, koska ei lahjanosto vaadi monen tunnin kiertelyä eri liikkeissä, vaan se voi olla netistä hankittu (ja tietokoneelle miehellä kuitenkin riittää aikaa). Ja eihän joulu voi tulla noin yllätyksenä.

Lisäksi vähän risoo "mitä edes hankkisin"-ihmettely. Olen nyt kuukauden sisällä raahannut miehen kaupassa katsomaan haluamaani tavaraa ja hehkutellut useaan otteeseen, kuinka ihastuttava se onkaan (mitä en siis yleensä tee kaupassa). Eikö tuon pitäisi olla ihan tarpeeksi hyvä vinkki? -_-'

[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 01:16"]

Minulla on vähän samankaltainen ongelma. Itse hankin miehelle lahjat hyvissä ajoin jo marraskuun puolella, mutta mies alkoi valittella viikko sitten, ettei ehdi hankkia lahjaa kiireiden takia ja eikä edes tiedä, mitä hankkisi.

Kiire-syy tuntuu ärsyttävältä, koska ei lahjanosto vaadi monen tunnin kiertelyä eri liikkeissä, vaan se voi olla netistä hankittu (ja tietokoneelle miehellä kuitenkin riittää aikaa). Ja eihän joulu voi tulla noin yllätyksenä.

Lisäksi vähän risoo "mitä edes hankkisin"-ihmettely. Olen nyt kuukauden sisällä raahannut miehen kaupassa katsomaan haluamaani tavaraa ja hehkutellut useaan otteeseen, kuinka ihastuttava se onkaan (mitä en siis yleensä tee kaupassa). Eikö tuon pitäisi olla ihan tarpeeksi hyvä vinkki? -_-'

[/quote]

Puhut kyllä asiaa, mutta hei, oletko koskaan tavannut miestä, joka ymmärtää vinkkejä :) :) :)

Voi herra jumala! Miksi pitää lahjoa vain ja ainoastaan jouluna ja se on joillekin niin hemmetin tärkeää! Meillä on näin! Molemmilla nimipäivät loka-marraskuussa. molemmilla syntymäpäivät joulukuussa ( 2 päivää väliä) Sitten on joulu ja kaikki hömpötykset!.

Mieheni muistaa minut jollain pienellä pienellä lahjalla nimpparina ja synttärinä ja jouluna , mutta enemmän arvostan niitä lahjoja, jota hän antaa pitkin vuotta, yllättäin, ei koskaan pakosta, vaan hyvää hyvyyttään!

Luojan kiitos me ollaan miehen kanssa jo vuosia sitten päätetty, että kaikki joululahjarahat, synttärilahjarahat, isän- ja äitienpäivälahjarahat laitetaan perheen yhteiselle matkatilille.

Poikkeuksia toki on ollut - jos toinen sanoo tarvitsevansa vaikkapa uudet lenkkarit tai ulkoilupuvun, niin se tietää sitten urheilukaupan lahjakorttia. Mutta jos toiveita ei ole, niin laitetaan rahaa sinne tilille.

Todella kiva syyslomareissu oli taas kerran etelän lämmössä - voitti kaikki väkisin keksimällä "muistamisen" takia hommatut turhat  synttäri-, äitienpäivä- ja joululahjat...

Mä olen myös antanut kortteja lahjaksi kun en ole ehtinyt tai osannut ostaa, esim just "hierontaa 1h" tai "ravintolaillallinen". En itse halua tavaraa enkä halua sitä antakaan kenellekään.

Ajattelet ainakin asioista hyvin eri tavalla kuin minä. JOskus suhteen alkuaikoina ostimme mieheni kanssa lahjoja, mutta emme enä ainakaan 10 vuoteen. Tuntuu hullulta ostella samalla tililtä toiselle jotain luultavasti epämieluisaa. Lahjat ovat meillä lasten juttuja ja aikuiset ostavat itselleen tavaraa kun tarvitsevat. Sama synttärilahjojen kanssa.

Tässä taas suurin osa vastaajista ei tajunnut koko aloituksen pointtia! Kyse ei ole siitä, että lahja jää saamatta, vaan se, ettei mies huomioi vaimoaan! Turha tästä on vääntää kättä. Osa jengistä ei vain tajua.... :D

[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 14:15"]

Kyllä mä vähän loukkaantuisin tuosta paskan jauhamisesta. Koko vuosi ollut aikaa..

[/quote]

Minkälaisia naisia täällä oikein on? :) Sehän on mies, ja tuo on niin tyypillistä miehen käyttäytymistä, että enemmänkin ite ainakin huvitun kuin loukkaannun. Hyvä arki on parasta mitä toinen voi antaa, ei siinä lahjoja tarvita. Ovathan ne ihania ja niistä tulee hyvälle tuulelle varsinkin jos tykkää itse antaa lahjoja muille. Tunnen paljon miehiä jotka eivät oikeasti tajua miten paljon edes pieni lahja voi naiselle merkitä. Ei ne sitä pahuuttaan tee, vaan ihan siksi kun ne ajattelee eri tavalla. Häntä pystyyn ap!

Kateeksi käy ap! Voi kun mun mies olis samanlainen, ettei olis aikaa ostaa lahjaa! Joka vuosi on pakko muistuttaa, että akka vanhenee. Ja prkl joka joulu on pakko ostaa lahja ja antaa mulle paineet, kun en keksi mitä toi haluais :(

Kateeksi käy ap! Voi kun mun mies olis samanlainen, ettei olis aikaa ostaa lahjaa! Joka vuosi on pakko muistuttaa, että akka vanhenee. Ja prkl joka joulu on pakko ostaa lahja ja antaa mulle paineet, kun en keksi mitä toi haluais :(

[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 06:58"]

Tässä taas suurin osa vastaajista ei tajunnut koko aloituksen pointtia! Kyse ei ole siitä, että lahja jää saamatta, vaan se, ettei mies huomioi vaimoaan! Turha tästä on vääntää kättä. Osa jengistä ei vain tajua.... :D

[/quote]

Sinä taas et tajua sitä että vaimo on itsekäs huomionkipeä pikkulapsi kun valittaa siitä jos mies ei ehdi ostaa lahjaa. Eli vaimon ongelma on se, että hän ajattelee vain itseään eikä huomioi riittävästi miehensä tarpeita. Tajuatko?

[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 14:25"]

[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 14:18"]No tuota... Minusta olisi kurjaa, jos en saisi mieheltä mitään. Kuinka paljon oikeasti vaatii mennä vaikka tänä iltana klo 20.45 kauppakeskukseen johonkin kultasepänliikkeeseen ja ostaa vaikka pieni hopeinen riipus tai korvikset? Taatusti ei ole ruuhkaa, ei vie paljon aikaa, lahjan saa paketoituna eikä tarvi olla kallis, 20 eurollakin saa jo jotain.

[/quote]

No esim itse en olisi kovinkaan iloinen jostain väkisin ostetusta pienestä hopeariipuksesta, kun en sellaisia käytä. Jos taas sanon miehelle suoraan mitä haluan, niin se on sitten jo ihan sama vaikka hakisin sen kaupasta itsekin.

Paljon enemmän minulle merkitsee päivittäinen hellittely, 'rakastan sinua' tekstarilla keskellä päivää, 'kuorinko perunat?' kun hän tulee kotiin ja 'siivotaanko lauantaina yhdessä?' viikonlopun ohjelmaa suunnitellessa. Jos sitten sen rinnalla 'joudun' ostamaan itse itselleni lahjaksi juuri sitä mitä haluan, niin voi voi :D

[/quote]

Huh, kuinka ihanaa on, että on sellainen mies, joka hellittelee, tekee kotitöitä, hoitaa lapsia ja huoltaa mun auton ja silti muistaa myös lahjat ja on älyttömän hyvä sängyssä.

Ei tarvi selittää, että mulle riittää, kun kuorii perunat, en tarvi lahjoja.

Meitä on moneen junaan. Kyllä minäkin pettyisin, mutta en nyt loukkaantuisi. Jouluna niitä lahjoja tulee ostettua niin monelle, että kyllä sen ymmärtää jos ei raha ja rahkeet riitä puolison lahjaan, puolisoahan voi lahjoa vaikka pitkin vuotta :) Yhdessä olo on tärkeintä..

[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 15:25"]

Mä en ymmärrä ollenkaan tota aikuisten toisilleen lahjojen syytämistä. Jotkut pienet yllätykset puolisolle/vanhemmille/ystävillä sillon tällöin on ihan kivoja ja näin, yhteiset illat kuten taetteri- tai keikkaliput. Illallinen. Mut toi tavaran ronttaaminen on aivan käsittämätöntä ja turhaa.

[/quote]

Kyllä minä muistan aina sen joulun, kun äiti oli laittanut viimeisen päälle kaiken jouluna ja meille lapsille oli isot kasat lahjoja ja isälle myös. Äidille ei ollut yhtään pakettia.

Se hiljaisuus, kun lahjat oli jaettu ja kaikki huomasi, ettei äidillä ole yhtään lahjaa. Pikkuveljeni alkoi itkemään ja sanoi pukille, että tuhma pukki, äiti on ollut tosi kilttinä ja olisi tarvinnut lahjoja. Vei oman pakettinsa äidille.

Minusta se oli isän puolesta tosi, tosi noloa.

[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 10:15"]

Huh, kuinka ihanaa on, että on sellainen mies, joka hellittelee, tekee kotitöitä, hoitaa lapsia ja huoltaa mun auton ja silti muistaa myös lahjat ja on älyttömän hyvä sängyssä.

Ei tarvi selittää, että mulle riittää, kun kuorii perunat, en tarvi lahjoja.

[/quote]

Katsos kun kaikki naiset ei , IHAN OIKEASTI, ole sellaisia että tarvitsee "lahjoa".

Meillä kyllä ollaan tasa-arvoisia ja mies tekee kotitöitä vaikka meillä ei ole lapsia ja mä olen kotona. Niitä lahjoja mä en vaan tarvitse, ainakaan mitään sellaista hömppää mikä tuntuu niin tärkeetä olevan; kasvohoitoja, hajuvesiä enkä varsinkaan vaan sen nimissä että sattuu olemaan joku 24.12. joka ei ole mikään merkkipäivä mulle. Jos jotain haluan/tarvitsen niin osaan kyllä pyytää, ihan päivämäärästä riippumatta. 

Mulla kului ehkä vartti yhteensä siihen, kun tilasin koko perheen joululahjat netist. Hain paketin ja siihen lisäksi vielä pari kivaa juttua kauppareissulla. Toki tiesin, että joulu on tulossa, joten oli tullut kuunneltua ihmisten puheita sillä korvalla että mitä heille ostaisin.

Jos oikeasti haluaa, ehtii. Lahjaa voi miettiä hyvin ttehdessään muita asioita ja kun sen on keksinyt, klikkailu nettikaupassa ei vie montaa minuuttia.

Ei ole kyse mistään muusta kuin siitä, että ei välitä, jos ei sitä paria minuuttia vaikka kahvia juodessaan voi käyttää siihen että samalla laittaa lahjatilauksen menemään.

Toinen vaihtoehto on ilmaista selkeästi jo seurusteluaikana, että lahjojen osto ei ole mun juttu enkä myöskään oleta niitä saavani.

Ap, idiootti tässä on se miehesi. Ainahan sitä nyt ehtii jotain pientä ostamaan. Olet vaan tipahtanut nyt pois miehen tärkeiden asioiden listalta. Aika ikävältä kuulostaa.

Ehkä ap:n mies ei itsekään ole tietoinen, että tällä tavoin rankaiseen, jättää lahjatta vaimon. Eikä ole riittävän kypsä miettimään asiaa toisen kannalta: miltä tuntuu jäädä ilman lahjaa, miten paljon siihen voi latautua.

Ap on vapaa valitsemaan, miten suhtautuu asiaan. Hommahan on niin, että kyse on miehestä, ei hänestä. Miehen pitää oivaltaa, mitä lahjan ostamattomuus merkitsee, onko jotain hampaankolossa ja harkita, voisiko olla isompi ihminen ja kuitenkin "ehtiä", kun se toista niin ilahduttaisi.

Ap voi valita olevansa se kypsempi. Osta itse itsellesi lahja. Ihan totta, se helpottaa aattona. Ei ole sama asia, mutta ole itsellesi se, jota miehesi ei nyt ole. Osta hänelle kuitenkin lahja, älä lähde pelamaan kostoa. Kun on sopiva aika ja joulut nautittu, niin voit tarvittaessa ottaa pahoitetun mielen esille. Syyllistäminen ei auta, ei välttämättä itkukaan, jos toinen on passiivisesti vihainen.

Ihmisillä on erilaisia joulutapoja ja joillekin lahjat, vaikka aivan turha halpakrääsä, ovat hyvin tärkeä välittämisen osoitus. Jos asiasta on keskuteltu eikä mies siitä piittaa, niin tökeröä käytöstä se on eikä mitään muuta. Lahjan valitseminen on minulle hyvin raskas prosessi (koska minä sitten taas olen sitä mieltä, että turha krääsä on arvotonta ja lahjasta pitää olla pitkäaikaista iloa ja hyötyä saajalleen), mutta en minä voisi olla ostamatta lahjaa (yleensä useampia ja sellaisia, jotka rokottavat harrastusrahastoani kunnolla) vaimolle, kun tiedän että se on hänelle tärkeää (sukunsa perinteistä johtuen, vaimo ei todellakaan ole mikään huomionkipeä pikkuprinsessa). Ja vaimo on lahjottavista lasten jälkeen heti korkeimmalla sijalla.

Minä toivon etten saisi vaimolta materiaalisia lahjoja, koska hänelle on ongelma käyttää rahaa joululahjoihin ja krääsää en tarvitse, mutta ravintolaillat, hotelliyöt (äitini kanssa junailtuna, joka hoitaa lapset) ym. ovat mitä loistavimpia.