Mies sanoi ette ehdi ostaa lahjaa minulle...
Eihän ne lahjat tärkeimpiä joulussa ole, mutta jotenkin tuntui pahalta. Tuli mieleen ettei vaan viitsi/halua. Tiedän että miehellä on nyt todella kireistä, mutta olisihan sitä voinut ennakoida. Ei muistanut syntymäpäivänäkään, samasta syystä. Aikaisemmin aina muistanut...
Olenko vainoharhainen idiootti vain, kun ehkä hieman pahoitin mieleni?
Kommentit (71)
Minä en pelkää vaimoani. Ei tarvitse ostaa lahjaa. Säälin miehiänne, kun teitä pitää pelätä. Meillä on oikein hyvä suhde ja rakastamme toisiamme. Lahjat on lapsille ja lapset on suurin lahja (olen kuulemma ihana).
T: 11cm mies
Kyllä musta tuntuis pahalle ja loukkaantuisin. Toivottavasti tämä oli mieheltäsi "hämäysveto" ja saat kivan lahjan aattona.
Muussa tapauksessa "En ehtinyt" = "Ei kiinnostanut" :-((
Me ollaan miehen kanssa molemmat painettu töitä ja ehkä huomenna jompi kumpi loihtii sen joulun tai sitten ei. Todennäköisesti ei, mutta mitäpä siitä. Meillä on otettu tavaksi huomioida arjessa, yksi hyvä teko päivässä, joka itsestä tai toisista tuntuu hyvältä, eikä olla lapsiakaan opetettu siihen, että nyt pitää olla jotakin kivaa, kun kalenteriin on kyseinen päivä merkattu punaisella.
[quote author="Vierailija" time="20.12.2013 klo 10:20"]
Kyllä minä muistan aina sen joulun, kun äiti oli laittanut viimeisen päälle kaiken jouluna ja meille lapsille oli isot kasat lahjoja ja isälle myös. Äidille ei ollut yhtään pakettia.
Se hiljaisuus, kun lahjat oli jaettu ja kaikki huomasi, ettei äidillä ole yhtään lahjaa. Pikkuveljeni alkoi itkemään ja sanoi pukille, että tuhma pukki, äiti on ollut tosi kilttinä ja olisi tarvinnut lahjoja. Vei oman pakettinsa äidille.
Minusta se oli isän puolesta tosi, tosi noloa.
[/quote]
Meillä käynyt tuo aivan sama homma, että äiti ei saanut jouluna yhtään lahjaa.
Ja minä olin se kuopus, josta se tuntui varmaan kaikkein pahimmalta.
Sen jälkeen olen joka ikinen joulu muistanut äitiäni (ja toki myös isää) aina jotenkin. Teininä, kun ei ollut rahaa, lupasin aina jonkun siivoushomman tms.
Ei ole äidillä ollut sen jälkeen aattona enää surullinen katse silmissä ja se on pääasia =)
Mä vähän veikkaan, että nämä ihmiset, jotka sanovat miten turhaa on lahjojen antaminen, eivät oikeasti ole koskaan jääneet jouluna lahjoja vaille.
On se oikeasti aika karua, kun viettää anoppilassa joulua vaimonsa lapsuudenperheen kanssa ja KAIKKI muut saavat ainakin JOTAIN ja sitten siellä on tää yksi vävy, joka jakaa vieläpä lahjat kuusen alta koko vaimonsa suvulle ja lopussa huomaa, että hänelle ei ollut edes suklaarasiaa.
Kyllä siinä tuntee olonsa aika orvoksi vaikka kuinka yrittäisi sanoa, että ei ole lahjojen perään eikä tunnu missään.
Älä turhaan asiasta murehdi, osta itse itsellesi lahjat! Mieheni ei ole ostanut minulle ikinä mitään, mutta silti esim. tänä jouluna saan lahjaksi polar loopin ja kaipaamani vedenkeittimen. En ehtinyt vielä paketoida lahjojani, kun mies tuli kotiin, katseli ostoskassien sisältöä, hymyili ja totesi löytäneensä näköjään taas hyvät lahjat tälle joululle :D
Ensimmäisenä yhteisenä vuotenamme tästä pahastuin, kunnes opin tuntemaan mieheni paremmin. Mies vihaa kaupassa käymistä, erityisesti jouluruuhkassa, joten mitä turhaan moisesta enää murehtimaan. Minä ostan mielelläni itselleni sitä mitä haluan ja tarvitsen. Molemmat on tyytyväisiä.
Toki, meillä on yhteiset rahat, joten samasta pussista on kaikki pois, mitä ostellaan :)
Tarpeellinen hankitaan silloin kun tarvitaan, ei tarvi joulua odottaa. Lasten lahjat ja lasten joulu meille tärkeämpi.Olihan se romanttista seurusteluaikoina kun oltiin kaksin, yllättää toinen jollain pienellä hassulla lahjalla. Varsinkin jos oltiin joulu eripuolilla suomea. Mulle tärkein lahja on yhdessäolo ja se että mies on kokonaisen viikon aamusta iltaan lasten kanssa. Jotain kätevää olisin ostanut miehelle mutta ei ole varaa, ja miehellä ei ole varaa ostaa mulle mitään joten tasapeli :-) ei harmita kuitenkaan, ollaan sanottu asia suoraan niin ei tule mitään ap:n odotusten kaltaisia pettymyksiä pukin käytyä :-D eikä ap ole parempi että tiedät jotta ei mene aatto pilalle kun tajuaisit vasta sitten ettei lahjaa ole tulossa?
Kyllä mä vähän loukkaantuisin tuosta paskan jauhamisesta. Koko vuosi ollut aikaa..
No tuota... Minusta olisi kurjaa, jos en saisi mieheltä mitään. Kuinka paljon oikeasti vaatii mennä vaikka tänä iltana klo 20.45 kauppakeskukseen johonkin kultasepänliikkeeseen ja ostaa vaikka pieni hopeinen riipus tai korvikset? Taatusti ei ole ruuhkaa, ei vie paljon aikaa, lahjan saa paketoituna eikä tarvi olla kallis, 20 eurollakin saa jo jotain. Sori, ap, mutta itse olisin vähän harmissani.
En paljoa kuitenkaan. Ei ne lahjat nyt niin tärkeitä ole.
Eikä nykyaikana tarvitse minkään tavaran takia lähteä mihinkään kauppoihin eikä ruuhkiin, kaiken saa tilatuksi netistä kotiovelle toimitettuna.
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 14:18"]No tuota... Minusta olisi kurjaa, jos en saisi mieheltä mitään. Kuinka paljon oikeasti vaatii mennä vaikka tänä iltana klo 20.45 kauppakeskukseen johonkin kultasepänliikkeeseen ja ostaa vaikka pieni hopeinen riipus tai korvikset? Taatusti ei ole ruuhkaa, ei vie paljon aikaa, lahjan saa paketoituna eikä tarvi olla kallis, 20 eurollakin saa jo jotain.
[/quote]
No esim itse en olisi kovinkaan iloinen jostain väkisin ostetusta pienestä hopeariipuksesta, kun en sellaisia käytä. Jos taas sanon miehelle suoraan mitä haluan, niin se on sitten jo ihan sama vaikka hakisin sen kaupasta itsekin.
Paljon enemmän minulle merkitsee päivittäinen hellittely, 'rakastan sinua' tekstarilla keskellä päivää, 'kuorinko perunat?' kun hän tulee kotiin ja 'siivotaanko lauantaina yhdessä?' viikonlopun ohjelmaa suunnitellessa. Jos sitten sen rinnalla 'joudun' ostamaan itse itselleni lahjaksi juuri sitä mitä haluan, niin voi voi :D
Meilläkin mies on kiireinen. On ollut ihan superkiireinen myös marraskuun, lokakuun, syyskuun, elokuun, heinäkuun, kesäkuun ja toukokuun. Huhtikuussa olisi ehtinyt, mutta ei älynnyt silloin joululahjoja hankkia.
Mutta ei haittaa. Minä sanoin, ettei tuossa kiireessään nyt ainakaan ala tuhraamaan aikaa mihinkään joululahjoihin. Minä ostin runsaasti lahjoja lapsille ja itselleni, joitakin myös miehelle, sille kun on vaikeampi keksiä. Oikein hyvin toimii näinkin.
Meillä on nyt poikkeusvuosi. Ja tuo jonkun ehdottama tänä iltana klo 20.45 olisi aivan typerää käyttää prismassa jonkin turhan korun vuoksi, jota en ikinä pitäisi. Tärkeämpää on tulla kotiin heti kun ehtii, jotta lapset näkee isäänsä sen verran kuin on mahdollista.
No onpa idiootti äijä, ei voi muuta todeta! Selityksiä löytyy tietysti aina, mutta jos ihminen jotain haluaa, niin keinot keksii kyllä myös aina. Entäpä, jos hän osteleekin lahjoja jollekin toiselle?
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 14:01"]
Älä turhaan asiasta murehdi, osta itse itsellesi lahjat! Mieheni ei ole ostanut minulle ikinä mitään, mutta silti esim. tänä jouluna saan lahjaksi polar loopin ja kaipaamani vedenkeittimen. En ehtinyt vielä paketoida lahjojani, kun mies tuli kotiin, katseli ostoskassien sisältöä, hymyili ja totesi löytäneensä näköjään taas hyvät lahjat tälle joululle :D
Ensimmäisenä yhteisenä vuotenamme tästä pahastuin, kunnes opin tuntemaan mieheni paremmin. Mies vihaa kaupassa käymistä, erityisesti jouluruuhkassa, joten mitä turhaan moisesta enää murehtimaan. Minä ostan mielelläni itselleni sitä mitä haluan ja tarvitsen. Molemmat on tyytyväisiä.
Toki, meillä on yhteiset rahat, joten samasta pussista on kaikki pois, mitä ostellaan :)
[/quote]
Onnea valitsemallasi tiellä! Äijä nauraa partaansa...
Tässä ei nyt valtaosa vastaajista ole ymmärtänyt, mistä ap:n murheessa on pohjimmiltaan kyse. Ei ole kyse tavarasta, vaan noteeratuksi tulemisesta.
Niin kiire ei voi kenelläkään olla, ettei työn lomassa ehdi vaikka netistä jotain ostaa. Välttyy jouluryysikseltä ja matkalta kauppaan.
Minusta ei ole väärin loukkaantua siitä, että mies ehdoin tahdoin toimii noin, vaikka TIETÄÄ sinun ap pitävän joululahjaa tärkeänä tunneilmauksena ja tietää sinun tuosta pahoittavan mielesi. Kai hän sen tietää, olet varmaan osoittanut mielipahasi siitä, että hän ei sinua muistanut synttäreinäsi?
Kyse on siten isommasta asiasta kuin vain tavarasta: kyse on kumppanin arvostamisesta ja huomioimisesta yleensä. Joissain perheissä lahjoista ei piitata, vaan toista huomioidaan muulla tavoin, esim. noina jonkun mainitsemina tekstareina - mutta pointti olikin se, että entä, jos ne huomioinnit yhtäkkiä loppuvat ja mies vetoaa jonkin lööperiin tyyppiä "en ehdi sulle lähetellä tekstareita.".
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 14:26"]Meilläkin mies on kiireinen. On ollut ihan superkiireinen myös marraskuun, lokakuun, syyskuun, elokuun, heinäkuun, kesäkuun ja toukokuun. Huhtikuussa olisi ehtinyt, mutta ei älynnyt silloin joululahjoja hankkia.
Mutta ei haittaa. Minä sanoin, ettei tuossa kiireessään nyt ainakaan ala tuhraamaan aikaa mihinkään joululahjoihin. Minä ostin runsaasti lahjoja lapsille ja itselleni, joitakin myös miehelle, sille kun on vaikeampi keksiä. Oikein hyvin toimii näinkin.
Meillä on nyt poikkeusvuosi. Ja tuo jonkun ehdottama tänä iltana klo 20.45 olisi aivan typerää käyttää prismassa jonkin turhan korun vuoksi, jota en ikinä pitäisi. Tärkeämpää on tulla kotiin heti kun ehtii, jotta lapset näkee isäänsä sen verran kuin on mahdollista.
[/quote]
Kuulostaapa auvoiselta perhe-elämältä.
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 14:01"]
Älä turhaan asiasta murehdi, osta itse itsellesi lahjat! Mieheni ei ole ostanut minulle ikinä mitään, mutta silti esim. tänä jouluna saan lahjaksi polar loopin ja kaipaamani vedenkeittimen. En ehtinyt vielä paketoida lahjojani, kun mies tuli kotiin, katseli ostoskassien sisältöä, hymyili ja totesi löytäneensä näköjään taas hyvät lahjat tälle joululle :D
Ensimmäisenä yhteisenä vuotenamme tästä pahastuin, kunnes opin tuntemaan mieheni paremmin. Mies vihaa kaupassa käymistä, erityisesti jouluruuhkassa, joten mitä turhaan moisesta enää murehtimaan. Minä ostan mielelläni itselleni sitä mitä haluan ja tarvitsen. Molemmat on tyytyväisiä.
Toki, meillä on yhteiset rahat, joten samasta pussista on kaikki pois, mitä ostellaan :)
[/quote]
Säälittävää.
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 14:32"][quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 14:01"]
Älä turhaan asiasta murehdi, osta itse itsellesi lahjat! Mieheni ei ole ostanut minulle ikinä mitään, mutta silti esim. tänä jouluna saan lahjaksi polar loopin ja kaipaamani vedenkeittimen. En ehtinyt vielä paketoida lahjojani, kun mies tuli kotiin, katseli ostoskassien sisältöä, hymyili ja totesi löytäneensä näköjään taas hyvät lahjat tälle joululle :D
Ensimmäisenä yhteisenä vuotenamme tästä pahastuin, kunnes opin tuntemaan mieheni paremmin. Mies vihaa kaupassa käymistä, erityisesti jouluruuhkassa, joten mitä turhaan moisesta enää murehtimaan. Minä ostan mielelläni itselleni sitä mitä haluan ja tarvitsen. Molemmat on tyytyväisiä.
Toki, meillä on yhteiset rahat, joten samasta pussista on kaikki pois, mitä ostellaan :)
[/quote]
Onnea valitsemallasi tiellä! Äijä nauraa partaansa...
[/quote]
No en nyt kyllä ihan tiedä, miksi nauraisi? Miksi pitäisi vaatia ja odottaa toista tekemään parisuhteessa jotain sellaista, jonka tekemisestä toinen ei tykkää, ihan vaan siksi, että 'niin kuuluu tehdä'? En halua väkisin hankittua lahjaa, jonka hankkiminen miestä ahdistaa. Ei mieskään edellytä minua panostamaan parisuhteeseemme sellaisilla tavoilla, joista en itse pidä. Silti me molemmat teemme osuutemme toisen huomioon ottamiseksi ja olemme onnellisia yhdessä vielä 7 vuotta myöhemminkin.
Olen ehkä siitä poikkeuksellinen nainen tällä palstalla, että en pidä miestäni vihollisenani vaan olemme samassa joukkueessa tässä perheessä. Sori, että olemme onnellisia.
[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 14:33"]
Tässä ei nyt valtaosa vastaajista ole ymmärtänyt, mistä ap:n murheessa on pohjimmiltaan kyse. Ei ole kyse tavarasta, vaan noteeratuksi tulemisesta.
Niin kiire ei voi kenelläkään olla, ettei työn lomassa ehdi vaikka netistä jotain ostaa. Välttyy jouluryysikseltä ja matkalta kauppaan.
Minusta ei ole väärin loukkaantua siitä, että mies ehdoin tahdoin toimii noin, vaikka TIETÄÄ sinun ap pitävän joululahjaa tärkeänä tunneilmauksena ja tietää sinun tuosta pahoittavan mielesi. Kai hän sen tietää, olet varmaan osoittanut mielipahasi siitä, että hän ei sinua muistanut synttäreinäsi?
Kyse on siten isommasta asiasta kuin vain tavarasta: kyse on kumppanin arvostamisesta ja huomioimisesta yleensä. Joissain perheissä lahjoista ei piitata, vaan toista huomioidaan muulla tavoin, esim. noina jonkun mainitsemina tekstareina - mutta pointti olikin se, että entä, jos ne huomioinnit yhtäkkiä loppuvat ja mies vetoaa jonkin lööperiin tyyppiä "en ehdi sulle lähetellä tekstareita.".
[/quote]
AA-men. Jännästi tässä on jo kolme sivua sakki kinannut siitä, onko lahjojen anto tärkeää vai ei, mikä on ap:n aloituksessa kumminkin täysin sivuseikka.