Onko tämä väkivaltaa?

[quote author="Vierailija" time="19.12.2013 klo 14:47"]

Mulla tuntuu nyt siltä, että haluaisin peruttaa koko suhteen. Koko raskausaika on ollut yksinäistä ja kamalaa aikaa suhteessa. Mies on tosiaan raivonnut enemmän eikä hellyyttä ole. Noissa raivoamistilanteissa tulee mieleen vaan, että haluaako mies, että saan keskenmenon tai häivyn jälkiä jättämättä.

[/quote]

Onkohan sunkin miehellä ollut kovin tunnekylmä lapsuus? Mun miehen käytös oli vähän samanlaista ekan raskauden aikana, ei osannut olla tukena ja oli koko ajan pinna kireällä. Vähitellen mies oppi paremman ilmaisemaan tunteitaan, ja toisessa raskaudessa oli jo huolehtiva ja tuki hyvin. Kotoa ei siis ole tullut mitään mallia toisten huomioimiseen tai minkäänlaiseen myötäelämiseen, kaikenlaisen empatian ja tunteidenilmaisun mies on opetellut aikuisiällä lähinnä minun painostuksestani.

Meillä oli ensimmäisen raskauden aikoihin muutenkin parisuhdekriisi, mikä varmasti vaikutti. Samoja ajatuksia tuli pyöriteltyä. Nyt olen ihan tyytyväinen että annoin miehelle vielä mahdollisuuden, mutta jos ei olisi tuosta muuttunut tai tilanne olisi mennyt huonommaksi, niin olisin jo ihan lapsen takia häipynyt. Aikaa ja vaivaa se kyllä vaati, mutta nyt meillä on kaikki hyvin noita harvoja riitatilanteita lukuunottamatta.

Tsemppiä ap, toivon asioiden kääntyvän parhain päin, mitä ikinä päätätkään tehdä :)

Millainen asetelma teillä on muuten? Kumpi on lahjakkaampi, menestyneempi, älykkäämpi, vetovoimaisempi tms.? Itse olen törmännyt tuollaiseen tapaukseen, joka koitti peittää omaa epävarmuuttaan polkemalla toista alas.

Kuulostaa ihan meidän alakerran naapurin äijältä se huutaa "Haista vittu paska! Tää on vittu ihan sun syy tää tilanne. Vittu sun syy!" Ihana mies.

Voihan sille miehelle ilmoittaa, että jos sinä olet miehen mielestä syyllinen miehen pahaan oloon ja raivoon, niin helpoin ratkaisu olisi se, että olisitte erossa toisistanne. Hanki asunto ja muuta sinne, moni mies tulee järkiinsä vasta sitten, kun on pakko.