Ai vitsi mikä mieskateus
Iski kyllä paha mieskateus, kun oltiin kaverini luona kylässä.
Kaverini ja miehensä laittoivat meille ruokaa samalla kun seurusteltiin. Tekivät koko ajan yhdessä ja miehestä näki, että kotityöt ja kokkaaminen sujuvat rutiinilla.
Että nyt ärsyttää oma mies. Joo on se näppärä ns. perinteisesissä miesten töissä ja tosi näppärä onkin. Mutta ei niitä joka päivälle riitä. Olisipa ihanaa jos voisi kokata yhdessä. Ja jos olisi vieraita, jäisi aikaa seurustelulle, kun ei tarvitsisi kaikkea yksin tehdä.
Joo itse valitsin, tiedän.
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa harrastemielessä kokkailemaan yhdessä, niin ehkä miehesi innostuu kokkailemaan ihan muutenkin vain.
Yritetty on. Seurustelun alkuvaiheessa vielä jaksoi esittää, että yhdessä kokkailu kiinnostaa. Lapsuudentonaan ei saanut tehdä ruokaa, näin selitti. No nyt on samanlainen valmiiseen pöytään marssiva tapaus kuin isänsä. Ap
Laatikaa vuorot kokkailulle. Joka toinen paiva miehen vuoro tehda ruokaa. Ei se ruoan- ja kodinlaitto mitaan naisten hommia ole. Jos ero tulisi, joutuisi mies myoskin laittamaan ruoan itselleen eli en kuuntelisi mitaan tekosyita. Jos kavereita kutsutaan kylaan niin molemmat hostaajat osallistuu ruoan tekoon, kattamiseen ja siivoamiseen, jotta toinenkin ehtii hengahtaa ja nauttia vaikka lasin viinia vieraiden kanssa.
Kyllä aivan tasan on kokkailu naisten hommaa. Ellei kyseessä sitten ole ammattikokki. Seuraavaksi varmaan ehdotetaan lasten synnyttämisellekin vuorolistaa.
Kuulostaa kieltämättä aika ihanalta... Kokkaava mies olisi unelma.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa harrastemielessä kokkailemaan yhdessä, niin ehkä miehesi innostuu kokkailemaan ihan muutenkin vain.
Yritetty on. Seurustelun alkuvaiheessa vielä jaksoi esittää, että yhdessä kokkailu kiinnostaa. Lapsuudentonaan ei saanut tehdä ruokaa, näin selitti. No nyt on samanlainen valmiiseen pöytään marssiva tapaus kuin isänsä. Ap
Laatikaa vuorot kokkailulle. Joka toinen paiva miehen vuoro tehda ruokaa. Ei se ruoan- ja kodinlaitto mitaan naisten hommia ole. Jos ero tulisi, joutuisi mies myoskin laittamaan ruoan itselleen eli en kuuntelisi mitaan tekosyita. Jos kavereita kutsutaan kylaan niin molemmat hostaajat osallistuu ruoan tekoon, kattamiseen ja siivoamiseen, jotta toinenkin ehtii hengahtaa ja nauttia vaikka lasin viinia vieraiden kanssa.
Ja kun auton kojelaudassa syttyy punainen valo, niin mies voi todeta, että ai jaa, se taitaa olla sinun vuorosi ja niin ap jää auton ja ohjekirjan kanssa miettimään, mitä tulee tehdä. Jos nainen haluaa "täyden huoltopaketin noutoineen", niin sitten hän sen myös maksaa.
Tai kun netti pätkiin, niin ap selvittää, onko kyse verkossa vai laitteissa.No oon miettinyt tuota ja alkanut tulla tulokseen, että mulle ois enempi ok maksaa auton huollot ammattilaisella kuin olla päävastuussa ruokahuollosta. Samoin ehkä se olisi ollut ok teettää kaikki remontit ym. ulkopuolisilla, jos arjessa olisi koko ajan ollut mies, joka kokkaa. Eli enemmän nyt kun ajattelen arvostaisin jälkimmäistä.
Nettiin liittyvissä asioissa mä oon meistä kahdesta se pätevämpi, laitan aina uudet laitteet ym. toimintakuntoon. Ja se on mulle ok.
Uskon, että mies ilahtuu tästä työnjaosta. Hyvästi siis hankalat lampunvaihdot, kirskuvat saranat, repsottava jalkalista, verhojen ripustamiset, kaikenlainen poraaminen ja ruuvinvääntö, sohvan siirtäminen ja tilalle ruuan tilaaminen kotiin tai eineslaatikon lämmittäminen joka toinen päivä. Sitä kun ei voi vaatia toista tekemään kaikkea tavalla, jolla itse tekee.
Lampun vaihtaminen, saranan rasvaaminen, ruuvin punominen, sohvan siirtäminen ovat miehisiä ponnistuksia vaativia töitä, joilla ostetaan päivittäinen ruokahuolto? No just. (Verhojen ripustamista en edes maininnut, koska et oo tosissasi, että tämäkin kuuluu miesten päivittäisten, suunnattoman raskaiden kotitöiden listaan. Ethän oikeesti oo tosissasi?)
Olen lukenut tältä palstalta useinkin miesten haukkuvan suomalaisia naisia siitä, että eineksillä perhettään ruokkivat, ne laiskurit. Mutta miehen ostamana se eines ilmeisesti on ihan terveysruokaa?
Enpä kirjoittanut mistään päivittäisistä tekemisistä, luetteloin ne asiat, jotka tutkimusten mukaan päätyvät pääosin miehille. Jos ruuanlaitossa on vuorot, niin miksi ei olisi vuoroja kaikissa muissakin kodissa eteentulevissa tehtävissä? Vai oletatko, että koska nainen tekee joka toinen päivä ruokaa, ei hänen tarvitse joka toinen kerta vaihtaa sitä eteisen lamppua, jota varten pitää kiivetä 4 m korkeuteen ja osata samanaikaisesti vääntää ja nostaa, jotta saa lampunkuupan irrotettua.
Miksi sinä oletat, että vain osa kotitöistä jaetaan ja osa kuuluu miehelle, koska hän syö naisen laittamaa ruokaa?
Vierailija kirjoitti:
Häh. Meillä molemmat kokkaa, verhojen ripustamiset, netin toimivuus sekä kaikenlaisten laitteiden asennus on minun hommiani. Samoin kämpän maalaaminen. Lampun osaa vaihtaa kumpi tahansa, siivous ja pyykinpesu kuuluu myös molemmille. Jokainen on vastuussa omasta autostaan. Mies osaa ommella ja minä osaan kiinnittää hyllyn seinään. Tilanteen mukaan mennään.
Nuo "vaihda sitten itse talvirenkaat"-tyypit ovat aina vaan yhtä huvittavia :D
Miksi ette halua jakaa kotitöitä tasaisemmin eli joka toinen kerta kumpikin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh. Meillä molemmat kokkaa, verhojen ripustamiset, netin toimivuus sekä kaikenlaisten laitteiden asennus on minun hommiani. Samoin kämpän maalaaminen. Lampun osaa vaihtaa kumpi tahansa, siivous ja pyykinpesu kuuluu myös molemmille. Jokainen on vastuussa omasta autostaan. Mies osaa ommella ja minä osaan kiinnittää hyllyn seinään. Tilanteen mukaan mennään.
Nuo "vaihda sitten itse talvirenkaat"-tyypit ovat aina vaan yhtä huvittavia :DJa aina löytyy se nainen, joka tekee kotona kaiken ihan itse! Hän ilmestyy näihin ketjuihin, joissa kysellään, miksi mies ei kokkaa/hoida lapsia/tee kotitöitä.
Hienoa, että sinä teet ja osaat. Uskon, että liittonne on paljon onnellisempi näin, kun miehen ei tarvitse tehdä kuin sitä, minkä hän osaa ja mistä nauttii. Sinä teet loput, ilolla ja vapaaehtoisesti, nalkuttamatta. Tuosta syntyy onnellinen elämä!
Mitämitämitä. Eihän tuossa niin sanottu. Molemmat tekevät. On vain hölmöä tulla sanomaan että jos miesparka joutuu kokkaamaan, on naisen tehtävä "raskaat miesten työt" kuten lampun vaihto tai repsottavan listan korjaaminen. Nykyään molemmat/kaikki sukupuolet ovat kykeneviä kaikkiin näihin hommiin. Ei niistä kaikista aina tarvitse nauttia, ei meillä kummankaan mielestä imurointi tai auton peseminen ole mitenkään mieltä ylentävää lempparipuuhaa, hoidettava ne on silti - samantekevää mitä housuista löytyy.
Meillä ruokahuolto on jaettu niin, että minä suunnittelen ateriat ja teen ostoslistat. Vaimo käy kaupassa ja hoitaa muutenkin käytännön toteutuksen. Toki osaan itsekin laittaa ruokaa, mutta näin saa puolisokin jotain tekemistä. Hän on siis noita puuhia meidän koko parisuhteen ajan harjoitellut ja on niissä jo hyvä.
Meillä tuo tilanne menisi niin, että mies kokkailisi ja minä seurustelisin vieraiden kanssa. Mies on myös kätevä käsistään, oli nuorempana raksalla töissä ja osaa tehdä jotain autoremppaakin, vaikka nykyään onkin ihan toimistotyöläinen. Ei se täydellinen mies ole, mutta olen erittäin kiitollinen että voin luottaa sen osaavan hoitaa myös kotihommat! Ikää meillä on 30v ja lapsia kaksi. Harvassa on kyllä tuttavapiirissäni ne miehet, jotka ei kotitöitä tekisi, oma 65v isänikin kokkaa ja siivoaa ihan sujuvasti.
Mulla taas on ruvennut tulemaan paha sinkkukateus kymmenen aviovuoden jälkeen.
Onkohan se lopun alkua, kun mieleen tulvii visioita elämästä ilman miehen aiheuttamia ongelmia ja kaikkea sitä ylimääräistä työtä? Olen tainnut ojentaa pirulle pikkusormen.
Minut taas vaimo työntää pois keittiöstä jos sinne yritän vähänkään poiketa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häh. Meillä molemmat kokkaa, verhojen ripustamiset, netin toimivuus sekä kaikenlaisten laitteiden asennus on minun hommiani. Samoin kämpän maalaaminen. Lampun osaa vaihtaa kumpi tahansa, siivous ja pyykinpesu kuuluu myös molemmille. Jokainen on vastuussa omasta autostaan. Mies osaa ommella ja minä osaan kiinnittää hyllyn seinään. Tilanteen mukaan mennään.
Nuo "vaihda sitten itse talvirenkaat"-tyypit ovat aina vaan yhtä huvittavia :DMiksi ette halua jakaa kotitöitä tasaisemmin eli joka toinen kerta kumpikin?
Miksi? Homma toimii. Päivittäisiä asioita hoitaa kumpikin ihan tilanteen mukaan, muista keskustellaan ja tehdään sen mukaan kenellä on aikaa ja innostusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
99% miehistä on tuollaisia.
Ai samanlaisia kuin ap:n mies vai samanlaisia kuin hänen kaverinsa mies?
Ap:n mies.
No ei moneltakaan mieheltä käy (nykyään) kätevästi perinteiset miesten työt, pikku korjaukset, nikkaroinnit, laitteiden kunnostus jne..
Kiinnitän ap huomiota miehen hyviin puoliin. Voisit toisaalta kyllä ehdottaakin, että kokkailisitte yhdessä silloin tällöin. Yhdessä kokkailu on kivaa kahdestaankin, lasi viiniä siinä sivussa, hyvää musiikkia, kivaa yhteistä tekemistä ja illanviettoa kahdetaankin. Mukava tapa oppia ruoanlaittotaitoja. Kokeilkaa uusia reseptejä, kivoja jälkiruokia jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa harrastemielessä kokkailemaan yhdessä, niin ehkä miehesi innostuu kokkailemaan ihan muutenkin vain.
Yritetty on. Seurustelun alkuvaiheessa vielä jaksoi esittää, että yhdessä kokkailu kiinnostaa. Lapsuudentonaan ei saanut tehdä ruokaa, näin selitti. No nyt on samanlainen valmiiseen pöytään marssiva tapaus kuin isänsä. Ap
Laatikaa vuorot kokkailulle. Joka toinen paiva miehen vuoro tehda ruokaa. Ei se ruoan- ja kodinlaitto mitaan naisten hommia ole. Jos ero tulisi, joutuisi mies myoskin laittamaan ruoan itselleen eli en kuuntelisi mitaan tekosyita. Jos kavereita kutsutaan kylaan niin molemmat hostaajat osallistuu ruoan tekoon, kattamiseen ja siivoamiseen, jotta toinenkin ehtii hengahtaa ja nauttia vaikka lasin viinia vieraiden kanssa.
Ja kun auton kojelaudassa syttyy punainen valo, niin mies voi todeta, että ai jaa, se taitaa olla sinun vuorosi ja niin ap jää auton ja ohjekirjan kanssa miettimään, mitä tulee tehdä. Jos nainen haluaa "täyden huoltopaketin noutoineen", niin sitten hän sen myös maksaa.
Tai kun netti pätkiin, niin ap selvittää, onko kyse verkossa vai laitteissa.No oon miettinyt tuota ja alkanut tulla tulokseen, että mulle ois enempi ok maksaa auton huollot ammattilaisella kuin olla päävastuussa ruokahuollosta. Samoin ehkä se olisi ollut ok teettää kaikki remontit ym. ulkopuolisilla, jos arjessa olisi koko ajan ollut mies, joka kokkaa. Eli enemmän nyt kun ajattelen arvostaisin jälkimmäistä.
Nettiin liittyvissä asioissa mä oon meistä kahdesta se pätevämpi, laitan aina uudet laitteet ym. toimintakuntoon. Ja se on mulle ok.
Uskon, että mies ilahtuu tästä työnjaosta. Hyvästi siis hankalat lampunvaihdot, kirskuvat saranat, repsottava jalkalista, verhojen ripustamiset, kaikenlainen poraaminen ja ruuvinvääntö, sohvan siirtäminen ja tilalle ruuan tilaaminen kotiin tai eineslaatikon lämmittäminen joka toinen päivä. Sitä kun ei voi vaatia toista tekemään kaikkea tavalla, jolla itse tekee.
Lampun vaihtaminen, saranan rasvaaminen, ruuvin punominen, sohvan siirtäminen ovat miehisiä ponnistuksia vaativia töitä, joilla ostetaan päivittäinen ruokahuolto? No just. (Verhojen ripustamista en edes maininnut, koska et oo tosissasi, että tämäkin kuuluu miesten päivittäisten, suunnattoman raskaiden kotitöiden listaan. Ethän oikeesti oo tosissasi?)
Olen lukenut tältä palstalta useinkin miesten haukkuvan suomalaisia naisia siitä, että eineksillä perhettään ruokkivat, ne laiskurit. Mutta miehen ostamana se eines ilmeisesti on ihan terveysruokaa?
Enpä kirjoittanut mistään päivittäisistä tekemisistä, luetteloin ne asiat, jotka tutkimusten mukaan päätyvät pääosin miehille. Jos ruuanlaitossa on vuorot, niin miksi ei olisi vuoroja kaikissa muissakin kodissa eteentulevissa tehtävissä? Vai oletatko, että koska nainen tekee joka toinen päivä ruokaa, ei hänen tarvitse joka toinen kerta vaihtaa sitä eteisen lamppua, jota varten pitää kiivetä 4 m korkeuteen ja osata samanaikaisesti vääntää ja nostaa, jotta saa lampunkuupan irrotettua.
Miksi sinä oletat, että vain osa kotitöistä jaetaan ja osa kuuluu miehelle, koska hän syö naisen laittamaa ruokaa?
En oleta, vaan kyllä meillä vain toinen tekee nuo harvemmin eteen tulevat pikkuhommat. Minä. Ja nainen olen.
Meillä kyllä mies tekee ruokaa, pesee pyykkiä ja siivoaa, että siltä osin kaikki kunnossa. Ja molemmat tienaa yhtä paljon sitä rahaa, jolla ruoka ostetaan (koska sehän olisi seuraavana ollut tulilla, eikö vain).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa harrastemielessä kokkailemaan yhdessä, niin ehkä miehesi innostuu kokkailemaan ihan muutenkin vain.
Yritetty on. Seurustelun alkuvaiheessa vielä jaksoi esittää, että yhdessä kokkailu kiinnostaa. Lapsuudentonaan ei saanut tehdä ruokaa, näin selitti. No nyt on samanlainen valmiiseen pöytään marssiva tapaus kuin isänsä. Ap
Laatikaa vuorot kokkailulle. Joka toinen paiva miehen vuoro tehda ruokaa. Ei se ruoan- ja kodinlaitto mitaan naisten hommia ole. Jos ero tulisi, joutuisi mies myoskin laittamaan ruoan itselleen eli en kuuntelisi mitaan tekosyita. Jos kavereita kutsutaan kylaan niin molemmat hostaajat osallistuu ruoan tekoon, kattamiseen ja siivoamiseen, jotta toinenkin ehtii hengahtaa ja nauttia vaikka lasin viinia vieraiden kanssa.
Ja kun auton kojelaudassa syttyy punainen valo, niin mies voi todeta, että ai jaa, se taitaa olla sinun vuorosi ja niin ap jää auton ja ohjekirjan kanssa miettimään, mitä tulee tehdä. Jos nainen haluaa "täyden huoltopaketin noutoineen", niin sitten hän sen myös maksaa.
Tai kun netti pätkiin, niin ap selvittää, onko kyse verkossa vai laitteissa.No oon miettinyt tuota ja alkanut tulla tulokseen, että mulle ois enempi ok maksaa auton huollot ammattilaisella kuin olla päävastuussa ruokahuollosta. Samoin ehkä se olisi ollut ok teettää kaikki remontit ym. ulkopuolisilla, jos arjessa olisi koko ajan ollut mies, joka kokkaa. Eli enemmän nyt kun ajattelen arvostaisin jälkimmäistä.
Nettiin liittyvissä asioissa mä oon meistä kahdesta se pätevämpi, laitan aina uudet laitteet ym. toimintakuntoon. Ja se on mulle ok.
Tämä ap.
Siis olette olleet yhdessä niin kauan että teillä on aikuinen tytär ja nyt sinulle tullut ruuanlaitosta tällänen ongelma? Luulis että vuosikymmenten jälkeen olisitte jo niin vakiintunut pari että jos ongelmia tulee niin syiden tarvis olla aika paljon suurempi kun kokkailu. Epäilenkin että teillä on paljon enemmän ongelmia mutta sinä kohdistat sen vain tähän yhteen. Näinköhän vielä eroatte kun lapsi on omillaan ja toisessa käy pikkuhiljaa v*tuttamaan vähän yks jos toinenkin asia. Kasvatte erilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa harrastemielessä kokkailemaan yhdessä, niin ehkä miehesi innostuu kokkailemaan ihan muutenkin vain.
Yritetty on. Seurustelun alkuvaiheessa vielä jaksoi esittää, että yhdessä kokkailu kiinnostaa. Lapsuudentonaan ei saanut tehdä ruokaa, näin selitti. No nyt on samanlainen valmiiseen pöytään marssiva tapaus kuin isänsä. Ap
Laatikaa vuorot kokkailulle. Joka toinen paiva miehen vuoro tehda ruokaa. Ei se ruoan- ja kodinlaitto mitaan naisten hommia ole. Jos ero tulisi, joutuisi mies myoskin laittamaan ruoan itselleen eli en kuuntelisi mitaan tekosyita. Jos kavereita kutsutaan kylaan niin molemmat hostaajat osallistuu ruoan tekoon, kattamiseen ja siivoamiseen, jotta toinenkin ehtii hengahtaa ja nauttia vaikka lasin viinia vieraiden kanssa.
Ja kun auton kojelaudassa syttyy punainen valo, niin mies voi todeta, että ai jaa, se taitaa olla sinun vuorosi ja niin ap jää auton ja ohjekirjan kanssa miettimään, mitä tulee tehdä. Jos nainen haluaa "täyden huoltopaketin noutoineen", niin sitten hän sen myös maksaa.
Tai kun netti pätkiin, niin ap selvittää, onko kyse verkossa vai laitteissa.No oon miettinyt tuota ja alkanut tulla tulokseen, että mulle ois enempi ok maksaa auton huollot ammattilaisella kuin olla päävastuussa ruokahuollosta. Samoin ehkä se olisi ollut ok teettää kaikki remontit ym. ulkopuolisilla, jos arjessa olisi koko ajan ollut mies, joka kokkaa. Eli enemmän nyt kun ajattelen arvostaisin jälkimmäistä.
Nettiin liittyvissä asioissa mä oon meistä kahdesta se pätevämpi, laitan aina uudet laitteet ym. toimintakuntoon. Ja se on mulle ok.
Uskon, että mies ilahtuu tästä työnjaosta. Hyvästi siis hankalat lampunvaihdot, kirskuvat saranat, repsottava jalkalista, verhojen ripustamiset, kaikenlainen poraaminen ja ruuvinvääntö, sohvan siirtäminen ja tilalle ruuan tilaaminen kotiin tai eineslaatikon lämmittäminen joka toinen päivä. Sitä kun ei voi vaatia toista tekemään kaikkea tavalla, jolla itse tekee.
Lampun vaihtaminen, saranan rasvaaminen, ruuvin punominen, sohvan siirtäminen ovat miehisiä ponnistuksia vaativia töitä, joilla ostetaan päivittäinen ruokahuolto? No just. (Verhojen ripustamista en edes maininnut, koska et oo tosissasi, että tämäkin kuuluu miesten päivittäisten, suunnattoman raskaiden kotitöiden listaan. Ethän oikeesti oo tosissasi?)
Olen lukenut tältä palstalta useinkin miesten haukkuvan suomalaisia naisia siitä, että eineksillä perhettään ruokkivat, ne laiskurit. Mutta miehen ostamana se eines ilmeisesti on ihan terveysruokaa?
Enpä kirjoittanut mistään päivittäisistä tekemisistä, luetteloin ne asiat, jotka tutkimusten mukaan päätyvät pääosin miehille. Jos ruuanlaitossa on vuorot, niin miksi ei olisi vuoroja kaikissa muissakin kodissa eteentulevissa tehtävissä? Vai oletatko, että koska nainen tekee joka toinen päivä ruokaa, ei hänen tarvitse joka toinen kerta vaihtaa sitä eteisen lamppua, jota varten pitää kiivetä 4 m korkeuteen ja osata samanaikaisesti vääntää ja nostaa, jotta saa lampunkuupan irrotettua.
Miksi sinä oletat, että vain osa kotitöistä jaetaan ja osa kuuluu miehelle, koska hän syö naisen laittamaa ruokaa?
Sä taas oletat, että jos mies tekee kerran viikossa jotain, nainen tekee joka päivä ruokaa. Eikö esim. 4-3 jako olisi reilumpi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaa harrastemielessä kokkailemaan yhdessä, niin ehkä miehesi innostuu kokkailemaan ihan muutenkin vain.
Yritetty on. Seurustelun alkuvaiheessa vielä jaksoi esittää, että yhdessä kokkailu kiinnostaa. Lapsuudentonaan ei saanut tehdä ruokaa, näin selitti. No nyt on samanlainen valmiiseen pöytään marssiva tapaus kuin isänsä. Ap
Laatikaa vuorot kokkailulle. Joka toinen paiva miehen vuoro tehda ruokaa. Ei se ruoan- ja kodinlaitto mitaan naisten hommia ole. Jos ero tulisi, joutuisi mies myoskin laittamaan ruoan itselleen eli en kuuntelisi mitaan tekosyita. Jos kavereita kutsutaan kylaan niin molemmat hostaajat osallistuu ruoan tekoon, kattamiseen ja siivoamiseen, jotta toinenkin ehtii hengahtaa ja nauttia vaikka lasin viinia vieraiden kanssa.
Ja kun auton kojelaudassa syttyy punainen valo, niin mies voi todeta, että ai jaa, se taitaa olla sinun vuorosi ja niin ap jää auton ja ohjekirjan kanssa miettimään, mitä tulee tehdä. Jos nainen haluaa "täyden huoltopaketin noutoineen", niin sitten hän sen myös maksaa.
Tai kun netti pätkiin, niin ap selvittää, onko kyse verkossa vai laitteissa.No oon miettinyt tuota ja alkanut tulla tulokseen, että mulle ois enempi ok maksaa auton huollot ammattilaisella kuin olla päävastuussa ruokahuollosta. Samoin ehkä se olisi ollut ok teettää kaikki remontit ym. ulkopuolisilla, jos arjessa olisi koko ajan ollut mies, joka kokkaa. Eli enemmän nyt kun ajattelen arvostaisin jälkimmäistä.
Nettiin liittyvissä asioissa mä oon meistä kahdesta se pätevämpi, laitan aina uudet laitteet ym. toimintakuntoon. Ja se on mulle ok.
Tämä ap.
Siis olette olleet yhdessä niin kauan että teillä on aikuinen tytär ja nyt sinulle tullut ruuanlaitosta tällänen ongelma? Luulis että vuosikymmenten jälkeen olisitte jo niin vakiintunut pari että jos ongelmia tulee niin syiden tarvis olla aika paljon suurempi kun kokkailu. Epäilenkin että teillä on paljon enemmän ongelmia mutta sinä kohdistat sen vain tähän yhteen. Näinköhän vielä eroatte kun lapsi on omillaan ja toisessa käy pikkuhiljaa v*tuttamaan vähän yks jos toinenkin asia. Kasvatte erilleen.
Silloin lapsen ollessa pieni se alkoikin ottaa päähän ensimmäisen kerran, mutta tilannetta kompensoi se, että mies muuten otti paljon vastuuta lapsesta ja teki asioita lapsen hyväksi. Ap
Olisihan mukavaa, jos vaimo joskus auttaisi kokkaamisessa, mutta kun ei ikinä.
Kauppalistan toki laatii.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä kehtaisi julkisesti kokata.
Kaikki luulisi että olen tossun alla.
Kokkimiehet on kuumia. Elätkö velä jossain 1900-luvun alkupuolen tavoissa? Elätätkö myös omalla palkalla puolisosi / perheesi?
Mulle kyllä sopisi itse asiassa aika lailla 1900- luvun alun työnjako. Vastaisin pääosin kodista ja mies toisi rahan kotiin. Tykkään puuhastella kotona, laittaa kotia, puutarhaa ja kasvimaata, keitellä hilloja, leipoa, kokata. Omia lapsia nyt ei ole, joten paha sanoa ihan varmaksi miten lasten kanssa sujuisi, mutta nytkin tykkään puuhailla kaikkea tuttujen lasten kanssa, joten luulen, että lastenhoitokin sujuisi hyvin. Siinä tosin toivoisin, että mies ei jäisi etääksi lapsilleen, että sen verran paljon pitäisi osallistua. Mutta esim. pyykkihuolto jne voisi olla pääasiassa mun vastuulla. Tosin se vaatimus, että kumpikin arvostaisi yhtäläisesti toistensa töitä ja kumpikin joustaisi tietenkin tarvittaessa elämäntilanteisen mukaan.
Nyt kun vielä paremmin ajattelen, niin ehkäpä itselle sopisi tuohon oheen kuitenkin osa-aikatyö ja mies osallistuisi vastaavaastasti pikkaisen enemmän lasten elämään ja kotona. Toisen tekemisen arvostus a ja o, sekä joustaminen tarpeen mukaan puoleen ja toiseen. Tossujen alla ei kenenkään tarvi olla, oli sovittu työnjako sitten mikä tahansa. Ja nojaa, olisihan se kiva, että mies joskus kokkailisi mun kanssa yhdessä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
99% miehistä on tuollaisia.
Ai samanlaisia kuin ap:n mies vai samanlaisia kuin hänen kaverinsa mies?
Ap:n mies.
No ei moneltakaan mieheltä käy (nykyään) kätevästi perinteiset miesten työt, pikku korjaukset, nikkaroinnit, laitteiden kunnostus jne..
Kiinnitän ap huomiota miehen hyviin puoliin. Voisit toisaalta kyllä ehdottaakin, että kokkailisitte yhdessä silloin tällöin. Yhdessä kokkailu on kivaa kahdestaankin, lasi viiniä siinä sivussa, hyvää musiikkia, kivaa yhteistä tekemistä ja illanviettoa kahdetaankin. Mukava tapa oppia ruoanlaittotaitoja. Kokeilkaa uusia reseptejä, kivoja jälkiruokia jne.
Mä tiedä kyllä, että harva on niin näppärä. Ja mies siis tekee noita asioita työkseen eli moni ostaa nuo työt. Mutta kun oon alkanut ajatella aikaa joka mulla on suhteemme aikana kulunut keittiössä, niin oispa itsekin voinut ostaa rempat ja puolittaa kokkauksen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Meillä ruokahuolto on jaettu niin, että minä suunnittelen ateriat ja teen ostoslistat. Vaimo käy kaupassa ja hoitaa muutenkin käytännön toteutuksen. Toki osaan itsekin laittaa ruokaa, mutta näin saa puolisokin jotain tekemistä. Hän on siis noita puuhia meidän koko parisuhteen ajan harjoitellut ja on niissä jo hyvä.
Tämä on jo huono provo. Vai sinä suunnittelet ruokalistat ja vaimo joutuu ne tekemään. No ihan varmasti.
Oma mies teki ruokaa muutaman vuoden ajan vielä 10-15 vuotta sitten. Mistään muusta ei tullut naisilta ihastunutta huokailua kuin siitä, kun sanoin, että pääsen kotona suoraan ruokapöytään. Moni sanoi kateellisena, että voi kun edes joskus kävisi noin. Sitten minulla vaihtui työ ja olin aina ensin kotona, niin mieheltä jäi ruuanlaitto kokonaan.
Moni nainen on lopettanut viikolla kokkailun sen jälkeen, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Itsekin siitä haaveilen, mutta en ole saanut aikaiseksi. Kun sitä hemmetin ruuanlaittoa on vuosikymmenestä toiseen, niin kyllä se alkaa kyllästyttää. Koronan takia ei olla päästy edes ulos syömään. Kunhan rokote tulee, niin siellä on miehelle monen monta ravintolaruokailua maksettavana.
Itselle tuli sama mieleen. Olisi outoa, jos törmäisi mieheen, joka kuvittelisi että nainen laittaa ruoan pöytään.