Lue keskustelun säännöt.
Elokuva/tv sarja joka pelästytti sinut lapsena?
Minulla se oli elokuva nimeltä Gritters ollessani noin 10v.
Kommentit (1214)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihana huomata miten monen ikäistä porukkaa ketjussa on :) Tuo kuuluisa Soittorasia pitää jostain löytää! En ollut ennen edes kuullut.
N35
Löysinpä pätkän Soittorasiaa!
Ai kauhea, tämä on just se pätkä, mitä ikäluokkani (olen 53) muistelee, ainakin jos ollaan mökillä.
Kollektiivinen kauhumuisti.
Miten siinä sitten kävi, en muista. Liekö ollu pas*anpää nii jäykkänä kauhusta😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Holby Cityn sairaalan tunnari ahdistaa vieläkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liekehtivä erämaa, amerikkalainen intiaanien maille muuttavasta siirtolaisperheestä kertova elokuva.
Olin ehkä alle kymmenvuotias ja aikuiseksi asti koin intiaanit pelottavina.
Toinen pelottava elokuva oli eräs aikuisena näkemäni Hitchcock-jakso, jossa henkilö joutui vahingossa
haudatuksi elävänä.
Tää Hitchcock-jakso, olen minäkin nähnyt sen, oli todella kammottava,
Oliko nainen, joka raapi arkkua?
Lapsena Yleisradiolta tuli Yöjuttu, joka aiheutti painajaisia. Rod Serling's Night Gallery, ei Twilight Zone.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei ole vielä maininnut Pikkukakkosen Varokaa heikkoa jäätä- varoitusta. Se jos mikä oli lapsena pelottava!
Mulle tuo on aina ollut vain melankolinen ja synkän puhutteleva. Tuo jos mikä on saanut syventymään ihan pikku naperona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Soittorasia
Hui!Olet siinä tapauksessa noin kuusikymppinen. Äitini tästä on puhunut, oli estetty 60-70 lukujen taitteessa tv:ssä, mutta ei ole tullut sen jälkeen vastaan missään.
1974, sarja uusintanäytettiin -70-80 luvun taitteessa. Muistan myös itse nähneeni. Vm 71
Ala-asteella koulun jumppasalissa 70-luvun alussa näytettiin koko koululle vanha kotimainen kalevala-aiheinen elokuva jonka nimeä en muista. Se luudalla tms. lentävä Louhi pohjan emäntä oli niin järkyttävän pelottavan näköinen ja kuuloinen ilmestys että näin painajaisia monta yötä. Olin silloin 8-vuotias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se missä orkideat söi ihmisiä, olikohan "Triffidien kapina"?
Toinen hyytävä oli Hiidenvirta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Manaaja.
Katsoin sen elokuvissa 14-vuotiaana ja menetin mielenterveyteni.Tuskin katsoit. Elokuvan ikäräja 18v.
K-16
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hopeanuoli, tai enemmänkin siinä olleet karhut. Vieläkin pelkään karhuja hysteerisesti.
Etenkin akakabuto aiheutti 8 vuotiaalle trauman. Vieläkin, 30 vuotta myöhemmin nään painajaisia tästä karhusta.
Sitten oli joku suomalainen kauhuleffa, olisikohan ollut kadunlakaisijat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarzan kun se jodlasi järjettömästi ja yöjuttu missä oli sairaita henkilöitä. Monet uskonnot kieltää katsomasta TV koska niin paljon pahuutta.
Vuonna 1990 SE, the It. Olin lukenut kijan aiemmin. Pennywise oli ihan hirveä. Olin tuolloin 14.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
A.P. Pirinen kirjoitti:
Hietasen kauhea loppu ekassa Tuntemattomassa. Olin kansakoulun alussa (joo, ikää siis on nyt) ja katsoin sen turvallisimmassa paikassa, jonka tiesin eli sotaveteraani-isoisän sylissä. Kyynelille ei millään tuntunut löytyvän loppuja. Isoisä vain tyynesti totesi: "Sellaista sota on, hyvät miehet kaatuvat," Jäi nähtävästi elämänpituinen trauma, en ole nähnyt leffan myöhempiä versioita enkä lukenut kirjaa. (Vaikka Pohjantähti -trilogia on luettu. En lue uudestaan.)
Se nyt näkyy YLE areenassa voit katsoa uuden version nyky näyttelijät ja myös Koskela kuolee siinä se joka oli kiltti mies.Siinä elokuvassa kun näyttelijä saa osuman silmiin niin toivoo että olisi hyviä silmälääkäreitä ja kirurgeja auttamassa ihmisiä.Suomessa ei ollut paljon sotakoneita niitä saatiin muista maista sitten.Myös naisilla ei ollut aseita.
A.P. Pirinen kirjoitti:
Hietasen kauhea loppu ekassa Tuntemattomassa. Olin kansakoulun alussa (joo, ikää siis on nyt) ja katsoin sen turvallisimmassa paikassa, jonka tiesin eli sotaveteraani-isoisän sylissä. Kyynelille ei millään tuntunut löytyvän loppuja. Isoisä vain tyynesti totesi: "Sellaista sota on, hyvät miehet kaatuvat," Jäi nähtävästi elämänpituinen trauma, en ole nähnyt leffan myöhempiä versioita enkä lukenut kirjaa. (Vaikka Pohjantähti -trilogia on luettu. En lue uudestaan.)
Mulla taas oli joskus kun näin Talvisota-elokuvan ekan kerran ala-asteella. Silloin järkytti kohtaus kun yksi hahmoista menee täysin kappaleiksi muistaakseni kranaatin osumasta. Riitti tosin kohtauksesta puhuttavaa koulussakin kavereiden kesken kun olivat elokuvan katsoneet ja saman kohtauksen nähneet.
Oon ollut 12-13 vuotias, kun näin ekan kerran Muumio elokuvan. Siinä ne ihoon tunkeutuvat ötökät oli hirveää katsottavaa. Taisin mennä nukkumaan heti siinä alussa, kun ne ötökät shokeerasi minua. Vieläpä näin siinä alussa, kun se jokin muumioitiin ja haudattiin elävältä ja ötököitä vielä haudattiin sen mukana.
Siis tämä kohtaus viimeistään sai jo ajattelemaan nukkumaan menoa:
Noita Sydämetön Halinalleista pelkäsin hyvin nuorena.
Hietasen kauhea loppu ekassa Tuntemattomassa. Olin kansakoulun alussa (joo, ikää siis on nyt) ja katsoin sen turvallisimmassa paikassa, jonka tiesin eli sotaveteraani-isoisän sylissä. Kyynelille ei millään tuntunut löytyvän loppuja. Isoisä vain tyynesti totesi: "Sellaista sota on, hyvät miehet kaatuvat," Jäi nähtävästi elämänpituinen trauma, en ole nähnyt leffan myöhempiä versioita enkä lukenut kirjaa. (Vaikka Pohjantähti -trilogia on luettu. En lue uudestaan.)