Elokuva/tv sarja joka pelästytti sinut lapsena?
Minulla se oli elokuva nimeltä Gritters ollessani noin 10v.
Kommentit (1247)
Odysseia-sarja 70-luvulla oli jännittävä ja siinä oleva kyklooppi oli aivan jäätävän pelottava
The Omen (1976), meillä tunnetaan nimellä Ennustus. Hitto että oli pelottava, ei meinannut olla yksin kotona edes kirkkaana kesäpäivänä.
Varmaan jo mainittu sata kertaa, mutta V-sarja, joka tuli 80-luvulla, pelotti paskat housuun. Varsinkin se kohta, jossa vierailijan naama repeää, ja alta paljastuu lisko.
Ei mikään. En muista pelästyneeni mitään. Olin varhaiskypsä lapsi, joten pidin kauhuleffoja tylsinä ja niiden katsominen ei kiinnostanut. Sama juttu edelleen: jos leffassa vilisee monstereita, mutantteja, alieneita, kummituksia, verta, suolenpätkiä ja muita tyypillisiä shokkielementtejä, minulta loppuu mielenkiinto.
Samassa sarjassa oli sellainenkin jakso, jossa joku orjapiiskuri kohteli alaisiaan huonosti ja nämä kostivat sille. Lukitsivat vihaisen koiran jonkin kapenevan käytävän päähän huoneeseen, muurasivat partakoneenteriä sen käytävän seiniin ja sitten houkuttelivat pomon sinne. Päästivät koiran vapaaksi ja kun pomo lähti kapenevaa käytävää pitkin karkuun itseään viillellen, sammuttivat vielä valot.
YouTubesta löytyy nimeltä
Tales from the crypt 1972
Riiviöt... ihan kamala :( oon koittanut kattoo aikuisena mutta edelleen ahdistaa liikaa, vaikka ihan naurettavahan se on
Vierailija kirjoitti:
Kaasua, komisario Palmu! :)
Kyllä,pruuuhh...vatsassa vähän kiertää,Kokki!
Soittorasian lainasin pari vuotta sitten kirjastosta.
Oli yhtä peloittava kuin lapsena. Nuorempi kaverini oli saanut pahoja traumoja, eikä edelleen pysty katsomaan sitä.
Toinen, jonka nimi viittasi johonkin palmuihin(?). Esitettiin joskus 90-luvulla. Siinä jossain kohtauksessa mies painoi peukalonsa jonkun silmien päälle ja painoi niin kauan että veri tirskahti. Muistan olleeni todella ahdistunut.
Tuo oli Wild Palms, Villipalmut. Se oli nainen, Angie Dickinson, joka sokaisi taidemaalariveljensä jotta tämä ei voisi enää maalata.
Yleltä tuli joskus (oisko ollut ruotsalainen) nuortenohjelma nimeltä Aaveiden ilta. Olin yksin ja avasin TV:n summamutikassa ja jäin pelokkaan kiinnostuneena katsomaan tätä. Jaksossa oli nuori tyttö, jonka perhe meni jonnekin vieraalle mökille tms ja tyttö halusi/joutui nukkumaan erilliseen aittamökkiin, joka oli sisustettu kaikilla vanhoilla tavaroilla, siellä oli mm. keinutuoli ja kirjoituskone.
Aitassa alkoi tapahtua kummia, muun muassa keinutuoli keinui itsekseen. Pahin juttu kuitenkin oli se, että kirjoituskone alkoi kirjoittaa itsekseen ja kun tyttö meni katsomaan, paperilla luki MINÄ NÄEN SINUT. Hyi!! Vieläkin tulee kylmiä väreitä. Ja kamalaa oli myös se, että jossain vaiheessa avoimesta ovesta vilahti hääpuvun helma, vaikkei siellä ketään ollut.
Jotenkin sitten selvisi, että mökillä kummitteli joku rauhaton morsian joka oli hukkunut läheiseen lampeen tms. Tilanne ratkesi jotenkin niin, että tyttö vei lampeen kukkakimpun ja sitten lammesta nousi kelmeä käsi ja veti kukat pinnan alle.
Muistan tämän niin hyvin juuri siksi, että pelkäsin sitä niin kamalasti! Silti kuitenkin jäin katsomaan sitä.
It - pelle vilkuttelemassa lakanoiden välistä... En ymmärrä miksi äitini antoi katsoa tuollaisia lapsena, isoveljeni n 11-12 v niitä sai pääasiassa katsoa ja välillä minäkin n. 7-8 v jos tarpeeksi intin. Aiheutti pitkällistä ahdistusta nukkumaan mennessä. Sellainen fyysinen kauhun tunne. Ja kun vanhemmat eivät osanneet lohduttaa jäi ihan yksin sen pelon kanssa.
Are You Afraid Of The Dark?Ne näyttelijät ei olleet mitään kaunottaria tai komistuksia vaan ihan tavallisen näköisiä (esi)teinejä jotka asui tavallisen näköisissä taloissa ja sitten PUM, menevät väärään kauppaan tai ostavat väärän kirjan ja joku kummitus hyökkää.Mietin usein sarjaa, että se voisin olla minä! Voisin olla siinä sarjassa tyttö joka kävelee iloisena koulusta kotiin ja..
Taisin olla viidennellä kun sarja alkoi pyöriä, ekaa kertaa siis. Myöhemminhän se vissiin uusittiin.
Vierailija kirjoitti:
It - pelle vilkuttelemassa lakanoiden välistä... En ymmärrä miksi äitini antoi katsoa tuollaisia lapsena, isoveljeni n 11-12 v niitä sai pääasiassa katsoa ja välillä minäkin n. 7-8 v jos tarpeeksi intin. Aiheutti pitkällistä ahdistusta nukkumaan mennessä. Sellainen fyysinen kauhun tunne. Ja kun vanhemmat eivät osanneet lohduttaa jäi ihan yksin sen pelon kanssa.
Anteeksi mutta tuosta tuli melkoisen pervo mielikuva :D
Vierailija kirjoitti:
The Omen (1976), meillä tunnetaan nimellä Ennustus. Hitto että oli pelottava, ei meinannut olla yksin kotona edes kirkkaana kesäpäivänä.
Minä katsoin tuon huonoon aikaan, eli äitini ollessa raskaana ja pelkäsin sitten että vanhemmat tuo meille sairaalasta paholaisen potkuhousuissa.
70-luvulta pahimmat oli, vieläkin menee kylmät väreet...
Neil Hardwick: Hello, Hello, Hello (missä se kissa on!? 😂)
Kivikasvot: Lepakkolinna
Ihan sama kuten Kauniit ja Rohkeat,ne elää siinä omassa kuplassaan. Vois olla jotain muutakin. Viittauksia päivän polttaviin asioihin. Kukaan hahmo ei juttele toisilleen mistään arkipäiväisestä.Poliitiikka.musiikki,urheilu aiheita lukemattomia.. Vois joskus vaikka olla juttua,mutta aina vaan sitä samaa piiri pieni pyörii...