Elokuva/tv sarja joka pelästytti sinut lapsena?
Kommentit (1250)
Pikkutyttönä katsoimme sisarusten kanssa kauhuelokuvan Mitä tapahtuikaan Baby Janelle elokuva tehty v. 1962. Muistan vieläkin sen pahan siskon ja korkeat poskipäät, maalatut huulet ja vanhan mustan pöytäpuhelimen. En koskaan unohtanut elokuvaa ja nyt aikuisiällä tilasin elokuvan ja katsoin sen uudelleen. Muistin juonen, joskin tarkemmat yksityiskohdat olivat unohtuneet eikä se enää ollut niin painostava.
Kaikki puhuu Muumien möröstä mutta entäs jäärouva, olio jollaiseksi muumipeikko muuttui taikurin hatussa ja irtojalat muumipeikon päällä keskellä yötä? Hyihelvettisaatanavittu. Yhtä kauhuleffaa koko Muumit!
Vierailija kirjoitti:
Kaikki puhuu Muumien möröstä mutta entäs jäärouva, olio jollaiseksi muumipeikko muuttui taikurin hatussa ja irtojalat muumipeikon päällä keskellä yötä? Hyihelvettisaatanavittu. Yhtä kauhuleffaa koko Muumit!
Jäärouva ei ollut itselleni pelottava, mutta toi muumipeikon muuttuminen peikoksi oli kauheeta. Lisää horroria toi hetkeen se, kun yhdellä vierustoverillani meni vaaleanpunaista purkkaa hiuksiin joka ei lähtenyt. Hiuksia joutui sitten leikkaa. Vahvat kauhun muostot jääneet siitä päivästä. 🥶
Vierailija kirjoitti:
Kaikki puhuu Muumien möröstä mutta entäs jäärouva, olio jollaiseksi muumipeikko muuttui taikurin hatussa ja irtojalat muumipeikon päällä keskellä yötä? Hyihelvettisaatanavittu. Yhtä kauhuleffaa koko Muumit!
Älä unohda sitä hiekkahirviötä joka yritti vetää niiskuneitiä kuoppaansa. Sitten se hirviö myöhemmin muuttui taikurin hatussa siiliksi.
Vierailija kirjoitti:
Joku ikivanha muumioaiheinen elokuva, mustavalkoinen siis. Se muumio visiin upotettiin suonsilmäkkeeseen, mutta se kömpi sieltä ylös.
Se oli hyvä leffa. Esitettiin telkkarissa joskus 1986 kesällä. Olin yläasteella ja koulun kesäloman aikana esitettiin paljon muitakin vanhoja kauhuleffoja iltaisin myöhään. Ne pition aina katsoa. Se oli hyvä Muumion loppukohtaus, missä sitä ammuttiin ja se vajosi sitten sinne suohon. Pahus, kun just sitä Muumiota ei ole sen koommin näytetty. Niitä muita kyllä. Itellä dvd:llä on vuoden 1932 Muumio, missä se lopussa lahoaa sinne museon tiloihin. Se, missä se vajoaa suohon, taitaa olla 50-luvun tuotantoa. Siitä yritin kovasti tietoa jäljittää netistä.
Mutta joo. Sitten esitettiin Uhrijuhla, mikä oli aika creepy. Sitten oli joku juttu, missä oli lapsensa menettänyt nainen. Lapsi oli pudonnut kallion kielekkeeltä mereen, ja nainen spiritismin avulla sai sen takaisin elävien kirjoihin. Se lapsi yhtäkkiä ilmestyi takaisin. Aluksi kaikki meni okei, mutta sitten alkoi tapahtua. Nainen yritti paeta, mutta kompastui. Lapsi tuli selällään makaavan äitinsä luo veitsi kädessä ja lapsella paholaisen kasvot. Loppui siihen, kun ne pirun kasvot lähestyivät.
Esitettiin melkein samoihin aikoihin kuin Hiidenvirtaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki puhuu Muumien möröstä mutta entäs jäärouva, olio jollaiseksi muumipeikko muuttui taikurin hatussa ja irtojalat muumipeikon päällä keskellä yötä? Hyihelvettisaatanavittu. Yhtä kauhuleffaa koko Muumit!
Olihan myös Muumipapan perintönä oleva kummituskartano edes vähän karmiva.
Jenni-tädin luokse matkatessa ihan mukava hirviökin oli hetken pelottava (ankkaa muistuttava).
Muumipapan muistelmissa Muumipapan mielikuvitus kuvat oli aivan kauheita (mörköjä ja eläviä puita).
Muumipeikon meren alainen seikkailu kalanmaisena sai karmeita käänteitä.
Niiskuneidin toivomat ripset olivat kauheat.
Haisulin ja Muumipeikon roolien vaihto.
Hankin myös dvd matskua joita ei olla näytetty Suomessa, niin niissä on jakso missä Pikku Myytä rangaistaan karmealla tavalla (muutettu karmeaksi otukseksi) ja jakso jossa demonin ilmaantuminen puusta saa hetken valtaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki puhuu Muumien möröstä mutta entäs jäärouva, olio jollaiseksi muumipeikko muuttui taikurin hatussa ja irtojalat muumipeikon päällä keskellä yötä? Hyihelvettisaatanavittu. Yhtä kauhuleffaa koko Muumit!
Ne lihaansyöjäkasvit, kun vetävät Muumipapan hännästä. Hui!
Anakonda yrittää syödä Muumipeikon ja Niiskuneidin meressä/joessa.
Monitasoisia kauhun sävyjä on kyllä muumeissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki puhuu Muumien möröstä mutta entäs jäärouva, olio jollaiseksi muumipeikko muuttui taikurin hatussa ja irtojalat muumipeikon päällä keskellä yötä? Hyihelvettisaatanavittu. Yhtä kauhuleffaa koko Muumit!
Jäärouva ei ollut itselleni pelottava, mutta toi muumipeikon muuttuminen peikoksi oli kauheeta. Lisää horroria toi hetkeen se, kun yhdellä vierustoverillani meni vaaleanpunaista purkkaa hiuksiin joka ei lähtenyt. Hiuksia joutui sitten leikkaa. Vahvat kauhun muostot jääneet siitä päivästä. 🥶
Ai niin! Pahimpia kohtauksia itselleni Muumeissa olivat juurikin tuo Muumipeikon muuttuminen ja kivenkoloon suljettu, itkevä Ninni. Hyi hitto miten nuo ahdisti lapsena. Ensiksi mainittua en pysty vielä tänäkään päivänä katsomaan, vaikka olen 28 vee :D
Pelottavin oli 60 luvulla esitetty tosikertomukseen perustuva Suomalainen elokuva Luoti sydämmessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku ikivanha muumioaiheinen elokuva, mustavalkoinen siis. Se muumio visiin upotettiin suonsilmäkkeeseen, mutta se kömpi sieltä ylös.
Se oli hyvä leffa. Esitettiin telkkarissa joskus 1986 kesällä. Olin yläasteella ja koulun kesäloman aikana esitettiin paljon muitakin vanhoja kauhuleffoja iltaisin myöhään. Ne pition aina katsoa. Se oli hyvä Muumion loppukohtaus, missä sitä ammuttiin ja se vajosi sitten sinne suohon. Pahus, kun just sitä Muumiota ei ole sen koommin näytetty. Niitä muita kyllä. Itellä dvd:llä on vuoden 1932 Muumio, missä se lopussa lahoaa sinne museon tiloihin. Se, missä se vajoaa suohon, taitaa olla 50-luvun tuotantoa. Siitä yritin kovasti tietoa jäljittää netistä.
Mutta joo. Sitten esitettiin Uhrijuhla, mikä oli aika creepy. Sitten oli joku juttu, missä oli lapsensa menettänyt nainen. Lapsi oli pudonnut kallion kielekkeeltä mereen, ja nainen spiritismin avulla sai sen takaisin elävien kirjoihin. Se lapsi yhtäkkiä ilmestyi takaisin. Aluksi kaikki meni okei, mutta sitten alkoi tapahtua. Nainen yritti paeta, mutta kompastui. Lapsi tuli selällään makaavan äitinsä luo veitsi kädessä ja lapsella paholaisen kasvot. Loppui siihen, kun ne pirun kasvot lähestyivät.
Esitettiin melkein samoihin aikoihin kuin Hiidenvirtaa.
Voisiko tuo hukkunut poika -elokuva olla Dead of Night vuodelta 1977? Se näköjään koostuu kolmesta tarinasta, ja niistä Bobby-niminen vastaa kuvaustasi. Tässä pelottava kuva elokuvasta, katso omalla vastuulla... https://dailydead.com/wp-content/uploads/2017/07/Dead-of-Night-620-03.j…
Youtubesta voi myös katsoa tuon pätkän.
The X-files. En koskaan pystynyt kuuntelemaan sen alkutunnaria saati koko ohjelmaa. Vieläkin vapisen kauhusta siitä muistosta.
Ruohometsän tarinoita. Olin 10-v ja nyt aikuisena en edelleenkään pysty sitä katsomaan.
Aliens-leffa aiheutti painajaisia ja tramoja hyvin pitkäksi aikaa, mutta sit joskus teininä katoin ne kaikki, eikä ne sitten ollukaan niin pahoja, mutta kyllä ymmärsin miksi niin järkytyin 7-vuotiaana.
Piirretyistä Alfred J. Kwak oli joskus todella hämärä, siinähän oli muokatu siihen heidän maailmaan kaikkia poliittisia juttuja kuten erään viiksekkään herran valtaannousu Saksassa ja Etelä-Afrikan rotusorto, eli aika tiukkaa settiä pikkulapsille.
Toinen mikä tosiaan järkytti pahasti oli Kaukametsän pkaolaiset. Siinähän oli mm. hiiriperheet söpöt vauvat joutuneet sen linnun nappaamaksi, joka seivästi ne piikkilanka-aitaan, jossa ne roikkuu kuolleena vanhempien huutaessa kauhistuneena. Ja se siilipari, joka ei ehdi autotieltä pois, muut yrittää huutaa niitä, kun auto on tulossa, mutta ne ei vaan ehdi. Sitten ne vielä oikeen riipaisevasti halaa toisiaan viimesen kerran ja sit auto ajaa päälle. Tai fasaani, jonka vaimo kuolee ja se masentuu ja tekee itsarin heittäytymällä metsästäjän eteen.
Nää olis jo joidenkin aikuisten sarjossakin tosi rankkoja aiheita, kuvitellaanpa joku aikuisten draamasarja, jossa jonku vauva seivästetään johnki aitaan? Siis mitä v*ttua?! :D Ihan aikuisenaki miettiny, että kuka ton sarjan on kirjottanu ja miten ne on ajatellu sen olevan lapsille sopiva?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku ikivanha muumioaiheinen elokuva, mustavalkoinen siis. Se muumio visiin upotettiin suonsilmäkkeeseen, mutta se kömpi sieltä ylös.
Se oli hyvä leffa. Esitettiin telkkarissa joskus 1986 kesällä. Olin yläasteella ja koulun kesäloman aikana esitettiin paljon muitakin vanhoja kauhuleffoja iltaisin myöhään. Ne pition aina katsoa. Se oli hyvä Muumion loppukohtaus, missä sitä ammuttiin ja se vajosi sitten sinne suohon. Pahus, kun just sitä Muumiota ei ole sen koommin näytetty. Niitä muita kyllä. Itellä dvd:llä on vuoden 1932 Muumio, missä se lopussa lahoaa sinne museon tiloihin. Se, missä se vajoaa suohon, taitaa olla 50-luvun tuotantoa. Siitä yritin kovasti tietoa jäljittää netistä.
Mutta joo. Sitten esitettiin Uhrijuhla, mikä oli aika creepy. Sitten oli joku juttu, missä oli lapsensa menettänyt nainen. Lapsi oli pudonnut kallion kielekkeeltä mereen, ja nainen spiritismin avulla sai sen takaisin elävien kirjoihin. Se lapsi yhtäkkiä ilmestyi takaisin. Aluksi kaikki meni okei, mutta sitten alkoi tapahtua. Nainen yritti paeta, mutta kompastui. Lapsi tuli selällään makaavan äitinsä luo veitsi kädessä ja lapsella paholaisen kasvot. Loppui siihen, kun ne pirun kasvot lähestyivät.
Esitettiin melkein samoihin aikoihin kuin Hiidenvirtaa.Voisiko tuo hukkunut poika -elokuva olla Dead of Night vuodelta 1977? Se näköjään koostuu kolmesta tarinasta, ja niistä Bobby-niminen vastaa kuvaustasi. Tässä pelottava kuva elokuvasta, katso omalla vastuulla... https://dailydead.com/wp-content/uploads/2017/07/Dead-of-Night-620-03.j…
Youtubesta voi myös katsoa tuon pätkän.
Kiitos. Tuohan se olikin. Kuva näytti tutulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki puhuu Muumien möröstä mutta entäs jäärouva, olio jollaiseksi muumipeikko muuttui taikurin hatussa ja irtojalat muumipeikon päällä keskellä yötä? Hyihelvettisaatanavittu. Yhtä kauhuleffaa koko Muumit!
Jäärouva ei ollut itselleni pelottava, mutta toi muumipeikon muuttuminen peikoksi oli kauheeta. Lisää horroria toi hetkeen se, kun yhdellä vierustoverillani meni vaaleanpunaista purkkaa hiuksiin joka ei lähtenyt. Hiuksia joutui sitten leikkaa. Vahvat kauhun muostot jääneet siitä päivästä. 🥶
Ja se, missä muumipeikko voi jonkun loitsun ansiosta hengittää veden alla ja saa räpyläjalat. Ensin on kivaa uiskennella meressä, mutta sitten kun se yrittää tulla takaisin maalle, se ei voikaan hengittää ilmaa ja alkaa panikoimaan. Siitä oli tehty tosi ahdistava kohtaus, kun se yrittää haukkoa henkeä se muumien kauhumusiikki taustalla ja lopulta pyörtyy ja putoaa laiturilta veteen, jossa se virkoaa uudelleen. En muista miten ne sen loitsun sitten purki, kun varmaan en halunnut enää tuossa vaiheessa katsoa. Vieläkin alkaa hengitystä ahdistamaan, kun ajattelen tota kohtausta.
V-sarja 80-luvulta ja Wolf-elokuva 90-luvun alusta. Vieläkin puistattaa.
Itselleni se musiikki oli karmivaa, mutta laiva ei.
Siellä majakassa sitten muumipeikon päälle ilmestyneet jalat oli täyttä horroria minulle.
Myös eka luokkalaisena muumien noita oli pelottava, kun teki niitä inhottavia taikojaan.
Samaistuin silloin hyvin Nipsuun.