Epärealistisimmat unelmanne?

Että näin nelikymppisenä naimisissaolevana suhtkoht tyytyväisenä vaimona ja neljän lapsen äitinä saisin kuitenkin vielä kokea salamaihastumisen intohimon tunteineen.

Ja todellakin on epärealistinen toive..väsyneestä, vanhasta ulkonäöstä tähän velvollisuuksien viidakkoon asti..Huoh..=(

Kansainvälisesti kuuluisa kirjailija, jonka ura huipentuisi Nobel-palkintoon. Kotina loft-asunto Greenwich Villagessa.

Kiitos ystävällisestä toivotuksesta. :)

t. Uima-altaasta haaveileva

Päästä hetkeksi takaisin ysärille kurkkaamaan nuoruuteen, kaikki oli niin kännykkää vasta silloin :D Varokaa mitä unelmoitte, ne saattavat toteutua: tokaisin kullalleni vitsinä, että haepa töitä ulkomailta, täällä sitä nyt sitten ollaan, oppimassa uutta kieltä ja kulttuuria.

Aika jännä. 2 vuotta sitten olisin vastannut alkoholista irtautuminen. Nyt sanon lottovoitto. =)

t. alkoholisti, vuosi ilman tippaakaan..

Että uskaltaisin irtautua oravanpyörästä ja elää kun Ottley-Karenat Uudessa-Seelannissa. This way of life teki vaikutuksen! Minullakin on 6 lasta ja toivon että hekin saisivat elää vapaina luonnon helmassa.

Saada töitä.

Vuosi sitten, 23-vuotiaana en olisi uskonut kirjoittavani tätä, mutta... Elää niin kauan, että ehdin saada lapsia ja nähdä heidän kasvavan.

Ala-asteella olin varma että lähden Hollywoodiin ja minusta tulee Amerikan kuuluisin näyttelijä.

Tässä vielä linkki edelliseen :

http://www.nzonscreen.com/title/this-way-of-life-2009

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 00:34"]

Vuosi sitten, 23-vuotiaana en olisi uskonut kirjoittavani tätä, mutta... Elää niin kauan, että ehdin saada lapsia ja nähdä heidän kasvavan.

[/quote]

Voiei :'/ Saako kysyä mikä sinulla on?

Haluaisin tienata kirjoillani ja teatterilla niin paljon rahaa, että voisin perustaa aloitteleville, tuntemattomille taiteilijoille kenties Helsinkiin hienon, arvokkaan gallerian, minne antaisin muutamien valittujen vuodessa esitellä ilmaiseksi töitään. Haluaisin myös perustaa pienen tilan, jossa mieheni kanssa kasvattaisimme ankkoja, kanoja, koiria, kaneja ja papukaijoja rauhassa ja elämän antimista nauttien. Toivon että en joutuisi näkemään mieheni tai äitini kuolemaa, mutta toisaalta en halua aiheuttaa heillekään surua kuolemalla ensin...

Haaveilin kirjailijan urasta, ensimmäinen kompastuskivi se että olen todella laiska kirjoittamaan. 

31, syöpä se täälläkin. Haaveeni toteutumiselle on hyvin pienet mahdollisuudet, mutta ehkä... No, jos nyt ottaisi tavoitteeksi olla hengissä ensi jouluna, se on ihan realistista jopa. :)

[quote author="Vierailija" time="18.12.2013 klo 01:04"]

31, syöpä se täälläkin. Haaveeni toteutumiselle on hyvin pienet mahdollisuudet, mutta ehkä... No, jos nyt ottaisi tavoitteeksi olla hengissä ensi jouluna, se on ihan realistista jopa. :)

[/quote]

Oikein paljon voimia sinulle! Mikä syöpä sinulla on? Ei ole pakko vastata, jos et halua. Minun suvussani lähes kaikilla naisilla ollut nuorena rintasyöpä, ja ovat selvinneet.

Haaveilin olevani joskus tanssinopettajan tai ammattitanssija, kunhan jaksan treenata (Ehkä sadan vuoden päästä, alkeita edemmälle ura ei ole edennyt, eikä etene, koska olen ihan onneton pysymään mukana kuvioissa...) Aikuisena kuvittelin olevani rikas ja minulla on upea kaksikerroksinen kivitalo (niin varmaan, hyvä kun saamme maksettua tätä vanhaa tönöä..) kuvittelin myös olevani jossain hyvässä ja arvostetussa työssä kunhan jaksan opiskella (pah, eipä löytynyt sellaista, tähän olisin voinut tulla ilmankin koulutusta..) 

Haaveilen siitä, että joskus suomalaiset ja päättäjät tajuaisivat miten tärkeää omavarainen ruoantuotanto on. Tällä hetkellä se on vain suurta unelmaa.

Presidenttiys.

Unelmoin omasta hienosta vaativan tason kouluhevosesta. Lottoan lottoan :)

Mun lapsuuden unelma oli että kirjoitan häräntappoasetta vastaavan menestyskirjan ja teen sen ennätysnuorena. Seuraavat kirjanikin olisivat suuria menestyksiä ja käännetty monelle kielelle :) käytyäni lukion muuttaisin Lontooseen tai New Yorkiin opiskelemaan kirjallisuutta ja siinä samalla lukisin itseni juristiksi just in case :)

No eihän tämä mun suuri suunnitelmani toteutunut, nyt 23 vuotiaana työskentelen siivoojana ja kävin catering-alan perustutkinnon, lukioon en edes mennyt. En ole vuosiin enää kirjoitellutkaan, mitä nyt av-palstalle mitä meillä syödään iltapalaksi ja vastaillut nasevasti Murun aloituksiin ;)