Kesäkuiset 2021
Laskettu aika kesäkuussa 2021? Testasin plussan eilen ja tulin tänne kuikulemaan, että alkaa tuntua konreettisemmalta. Ihanaa. :)
Kommentit (142)
Okei, tänään on ultra... viikkoja olisi siinö 12+1.
Katsoin hölmönä kanta.fi palvelussa niitä maanantaina otettuja labratuloksia.... nehän tulivat nopeasti.
S -PAPPA 4339.5 mU/l (onko kenelläkkää muulla päässy näihin lukemiin??)
S -hCGBV 14.0 ug/l
Olen ihan ihmeissään tosta S-PAPPA luvusta... ja samalla mun kaikki mahdollinen paniikki iski kerralla..
Koitan nyt kuitenkin rauhoittua ja ei tässä ole kun pari tuntia ultaan..
Kerro Wera93, miten ultrassa meni ja mitä noista luvuista sanottiin.
Wera_93: Matala Pappa ja korkea hCG voi viitata trisomiaan. Sinullahan luvut ovat ns hyvänsuuntaiset eli pelkkien lukujen perusteella näyttäisi hyvältä! Itsellä pappa oli 1500 ja hCG 50 ja sain todella matalat riskiluvut. Toli luvut itsessään eivät kerro riskistä, vaan siihen vaikuttaa myös ultra ja äidin ikä. Näihin seerumiproteiinilukuihin vaikuttaa raskausviikkojen määrä, eli mitä pidemmällä raskaus on, sitä korkeampi pappa ja matalampi hCG pitäisi olla. Veikkaa että pappa on korkea, sillä se on mitattu hieman myöhemmillä viikoilla. En olisi sinuna huolissani:)
Karkkipaperi, no nyt on käyty. Ja kuten yleensä, mä panikoin ehkä liian ajoissa. Niskaturvotus oli 1,3 eli alle sen ”rajan”. Tyyppi siellä rauhassa nukkui, heräteltiin sitä vähän lopuksi jotta liikuttaisi raajojaan :) pulssi 160 ja ollaan pari päivää vanhempia kun luultiin varhaisultrassa.
Saan joko soiton tai kirjeen ens viikolla, joten koitan olla vaa stressaamatta, nähtävästi tuolla sisälläni ainakin otetaan ihan iisisti :D
Mitä sain googletettua niin noin korkea luku voi viittaa sydämmeen.. mutta en ota stressiä nyt turhaan. Vaan odotan kiltisti ens viikkoon 👍
Heippa!
Ootteko muuten jo kertoneet töissä? Jos et, niin milloin ajattelit? 😊
Itse olen etätöissä ja pomo käy toimistolla vaihtelevasti, enkä tiedä milloin seuraavan kerran, tuntuu oudolta ilmoittaa muulla tavalla kun kasvotuste.. pikkujoulutkin ovat Teamsissa 😄
Wera_93 kirjoitti:
Karkkipaperi, no nyt on käyty. Ja kuten yleensä, mä panikoin ehkä liian ajoissa. Niskaturvotus oli 1,3 eli alle sen ”rajan”. Tyyppi siellä rauhassa nukkui, heräteltiin sitä vähän lopuksi jotta liikuttaisi raajojaan :) pulssi 160 ja ollaan pari päivää vanhempia kun luultiin varhaisultrassa.
Saan joko soiton tai kirjeen ens viikolla, joten koitan olla vaa stressaamatta, nähtävästi tuolla sisälläni ainakin otetaan ihan iisisti :D
Mitä sain googletettua niin noin korkea luku voi viittaa sydämmeen.. mutta en ota stressiä nyt turhaan. Vaan odotan kiltisti ens viikkoon 👍
Joo testitulokset ja niiden analysointi on varmasti stressaavaa! Mullekin on varmaan tullut mutta en ole uskaltanut mennä katsomaan noita pelkkien verikokeiden tuloksia. 🙈
Miten muuten yleensä tuo tulosten saaminen menee? Olen kuullut, että osa saa tulokset heti siinä ultran yhteydessä, jos verikokeet on otettu etukäteen? Tiedättekö miten hussissa menee? 🤔
Liityn kans keskusteluun (aikaisemmin lueskelin vain näitä viestejä). Ihanaa että täällä on muitakin kesäkuisia linjoilla, niin saa vertaistukea!
Esikoista odotetaan ja niin lievät oireet (aluksi vähän kuvotusta, mutta sitten sekin loppui jo tyyliin viikolla 11), että tässä on ollut aika epäuskoinen olo, että onko siellä ketään. Mutta onneksi tänään oli eka ultra ja kaikki huolet häveni <3! Pikkutyyppi oli aluksi aika rauhassa, mutta ultran aikana rupesi sitten ihanasti liikuskelemaan. Aika uskomatonta! 3D:ssä näytti jo niin ihmismäiseltä!
Me päätettiin siis olla menemättä mihinkään varhaisultraan tms. Julkisen puolen tarjonnalla mennään. Ja henk koht kokemus on, että ehkä jopa parempi odottaa vähän kauemmin, koska nyt tuli tuplailoinen olo, kun tiesi että alkuraskauden riskit takana ja ultrassa näkyi jo vaikka mitä. Saatiin myös seulonnat tulokset/laskelmat samalla kertaa, koska kävin näytteissä hyvissä ajoin ennen ultraa
Unohtui mainita, että laskettu aika kesäkuun alkupuolella. Ja ollaan miehen kanssa 30+ vuotiaita.
Kaveripiiri jakaantuu jännästi niihin, joilla bebe kuviot ovat alkaneet jo paljon aikaisemmin, ja sitten nyt (osittain korona-vuoden takia?) on jonkinlainen 30+ vuotiaiden vauvabuumi meneillään :)
Asutaan kyllä kaukana suurimmasta osasta läheisiä ystäviä, joten jännittää ja pelottaa miten yksin vauva-arkeen jää jos korona vaan jatkuu eikä Suomen sisälläkään voi matkustaa, tai käydä edes lähistöllä muskareissa tms, joista voisi löytää uusia mamma-kavereita. Onko muilla samanlaisia huolia?
Täällä myös ultrassa käyty mittailemassa niskaa. Siellä pötköttelikin vähän isompi kaveri (laskettu aika piti olla 14.6) mut aikaistettiinkin 6 päivällä, eli nyt 13+3 ja LA 8.6
Siellä hän möllötteli unilla ja saatiin kyllä yskimällä hereillä et saatiin asento sopivaksi mitoille. Niskaturvotus tais loppujen lopuksi olla 1.4 ja muutoinkin kaikki näytti normaalilta☺️ on se aina ihmeellistä nähdä pieni ja miten hän siellä heilui ja sätkii, mut itse et tunne mitää😅
Mä en oo töissä vielä kertonut, jännittää jotenkin ihan sikana ja kokoajan näemmä vaan siirrän sitä kertomista. Mies kertoi eilen lähisuvulleen, mun vanhemmat tai isommat lapset ei vielä tiedä. Enkä ole kovin innoissaan omille vanhemmilleni kertomista, lähinnä ahdistaa heidän reaktionsa. 🙄 Ainoa asia mikä varjostaa tällä hetkellä tätä onnen sekasta fiilistä on kertoa heille, koska tiedän et vastaanotto ei välttämättä ole se maailman hienoin tunne. He jo viime odotuksesta oli, että "jaa TAAS?" Ja tuntui et heille se oli enemmän järkytys kuin ilon aihe. Mutta tietysti he muutti mieltään kun vauva syntyi ja tällä hetkellä kaikki 4 ovat maailman tärkeimmät lapsenlapset, mutta silti tiedän, että sama on taas edessä.
Muutoin olo alkaa normaalisoitumaan alun todella kovasta väsymyksestä ja pohjattomasta nälästä. 😊 Miten muut voi ja millä viikoilla mennään?
Mulla kävi samanlailla kuin Leppiksellä, että luulin meneväni ultraan 12+4 mutta olikin 5 päivää vanhempi, eli laskettu aika aikaistui ja kohta vaihtuukin jo 15. raskausviikko. Mä olin käynyt vajaata viikkoa ennen labroissa ja riskit laskettiin siinä ultrakäynnillä samantien (ei ollut merkittäviä riskejä).
Mulla on myös samanlaisia mietteitä kuin Lumikirsikalla, meille on tulossa 3. lapsi, ja ollaan jo 37-vuotiaita, eli kaveripiirissäkin 1-2 lasta hankkineet olivat samaan aikaan mammalomalla aikanaan kuin minä vanhemmista lapsista, mutta nyt kellekään ei taida olla enää tulossa lisää muksuja, ja korona kyllä rajoittaa muskareita ym tapaamisia, eli se vähän huolettaa, aiemmin olen tykännyt käydä kaupungilla, tavata paljon kavereita ym. aktiivista elämää.
Kerroin myös jo töissä, niin esimieheni osaa ottaa äitiyslomani huomioon henkilöstömitoituksessa ensi vuonna. Ihan puhelimessa kerroin, koska en ole nähnyt häntä elokuun jälkeen, enkä ole varmaan näkemässäkään, kun kaikki ovat etänä :) sen kyllä huomaa, että vähemmän ihmiset onnittelevat tai kyselevät raskaudesta nyt 3. lapsen kohdalla. Ekan kanssa sai enemmän onnitteluja, voinnista kyseltiin ym., nyt ei juuri kukaan laajasta tuttavapiiristä tai sukulaisista taida edes muistaa että olen raskaana (oltiin kerrottu aika monelle jo viime kuussa).
Tsemppiä kaikille!
Tutulta kuulostaa tuo suhtautuminen, kun kyseessä itsellä myö kolmas lapsi. Ekasta ja tokasta sai kovasti onnitteluja, mutta kolmeen lapseen suhtaudutaan selkeesti nykyään jo tyyliin suurperheenä, että kommentit on tyyliin ”oho, ai taas. Ai vieläki. No on sulla siinä sit aikamoinen paketti hoidettavana”... no aijaa?! Kiitos tiedosta! Ihan perinteiset onnittelut käy edelleen 😁.
Omat vanhemmat tietää ja olivat kyllä onnellisia. Heillä omia lapsia on myös kolme. Tuttua juttua siis. Miehen perheelle kerrotaan jouluna ja kavereille sit kans.
Odotetaan nyt rauhassa sitä ultraa. Nyt 11+0 ja vielä 10 yötä ultraan!!! En siis laske tai mitään. Heh.
Oon nähny useamman unen monikkoraskaudesta ja sekin jännittää. Isä on kaksonen ja äidillä kuoli kohtuun veljen kaksonen. Että suvussa on.
Ihanaa, että moni on jo saanut hyviä uutisia ja fiiliksiä ultrassa! ❤️
Huh! Rv 13+0 tänään. 6 viikkoa meni saikulla sängynpohjalla, niin on ollut yökkö olo ja heikotus. Siksi oon joutunut töissä monelle kertomaan. Onko muilla ollut pahaa pahoinvointia? Alotin myös miniaspiriinin yksityisklinikan neuvosta, vaikka neuvola toppuuttelikin. Josko se ehkäisisi raskausmyrkytystä, kun viimeksi se tuli ja nytkin on riskitekijöitä. Onko muita myrkytysriskiläisiä?
Nanna81, hyvä aloitus! Mä oon myös ollut vähän huolissani tukostaipumuksesta (mulla on trombosyytit vähän koholla ja ylipainoa), ja ajattelin neuvolasta pyytää tukostaipumuslabroja. Meillä on suvussa mun tädillä mm. krooninen veritulppa.
Mulla on ollut tässä 3. raskaudessa enemmän pahoinvointia ja kuvotusta kuin aiemmin, ja voi olla että johtuu siitäkin, että nyt on vaikeampi levätä kun kaksi lasta. Mutta on ollut kyllä välillä selviytymistaistelua tämä alkuraskaus.
Avocado, lohduttavaa kuulla, etten ole ainoa, kenen 3:tta lasta ei enää oikein muisteta :D Tsemppiä ultran odotteluun! Myös meitä mietitytti monikkoraskaus, mulla on toinen raskaus alkanut kaksosraskautena, mutta ei edennyt kuin yhden kanssa, ja ikä lisää toki monikkojen mahdollisuutta.
Kuulostaa tutulta, että kolmannen raskauden kanssa ihmiset ei oikein osaa onnitella. Olen myös saanut lähinnä ihmetystä ja epäuskoa onnitteluiden sijaan :D olen myös voinut pahemmin kun aikaisemmissa raskauksissa. Pahoinvointia oli aikaisemmissa vain muutama viikko. Tällä hetkellä kärvistelen sen kanssa vieläkin. Tsemppiä muillekin pahoinvoinnista kärsiville! Toivotaan, että loppuu pian. Mulla on ollut myös paljon vatsan turvotusta, närästystä ja röyhtäilyjä. Mistähän ylävatsa turvotus voisi johtua?
Tänään oli hartaasti odotettu eka ultra ja nyt voi huokaista helpotuksesta. Oli todella maagista nähdä siellä nyt ekaa kertaa pieni liikkuvainen vauvan alku. Niskaturvotus oli 0,9 mutta ei saatu vielä niitä riskilukuja vaan ne tulee kuulemma viikon sisällä postitse kotiin. Mutta aika huoleton olo on tällä hetkellä kun ultrassa kaikki näytti olevan kunnossa ja pahoinvointikin on melko lailla jo helpottanut.
Joku kirjoitti aiemmin siitä että mietityttää mistä löytyisi samassa elämäntilanteessa olevia muita ihmisiä ja samaistuin kyllä vahvasti. Yksi naapurikaupungissa asuva kaverini on myös raskaana, mutta välimatkaa on sen verran ettei voida nähdä kauhean mutkattomasti välttämättä arjessa. Olisi ihanaa jos tästä lähettyviltä löytyisi joku kenen kanssa käydä päivisin vaunulenkillä tai kahvilla tai muuten vain treffailla spontaanisti ilman suurempia järjestelyjä. Mutta en ole itsekään vielä keksinyt että mistä tällainen kaveri löytyisi... Toivottavasti kesällä sitten olisi jo liikkuminen vapaampaa ja jotakin kerhoja tms missä voisi tutustua muihin saman alueen ihmisiin..
Vinkki pahoinvoiville, josko jollain tää vaikka auttais samoin ku itsellä. You never know.
Esikoista odottaessa otin raskaus- monivitamiinin aina aamulla juuri ennen aamupalaa, kun silloin olin yleensäkin tottunut vitamiinit ottamaan. Seurasi jäätävä pahoinvointi ja pitkälle päivään jatkuva oksentelu. Bussista piti työmatkalla jäädä harvasen pysäkillä yökkimään ja oksentelemaan.
Toisen lapsen kohdalla kokeilin, että otan kyseisen vitamiinin vasta sen aamupalan jälkeen. Huonovointisuutta ja oksetuksen tunnetta oli useita tunteja edelleen, mutta ei läheskään yhtä rajuna.
Nyt kolmatta odottaessa kokeilin ottaa vitamiinin lounaan (päivän tukevimman aterian) jälkeen. Aivan loistava päätös. Ei juurikaan huonovointisuutta. 🤷🏻♀️
Toki raskaudetkin on erilaisia ja huonovointisuuden määrä vaihtelee, mutta huomasin itselläni ton vitamiinin vaikuttavan oloon todella paljon, kun nyt kerran meinasin unohtaa vitamiinin ja otin sen poikkeuksellisesti vasta välipalan (kevyempi) jälkeen... seuraavat n. 4h halailinkin sit pönttöä ku koko ajan yökötti. Olin tosi yllättynyt ja sanoinkin miehelle et mitä hemmettii, ehkä kyse ei olekaan niinkään raskauspahoinvoinnista, vaan tästä vitamiinista 😂
Nimimerkillä: vitamiini vain tukevan lounaan jälkeen tästä eteenpäin.
Heipähei, minäkin eksyin tänne! Täällä LA 9.6 ja innolla odotan. Facessa olen parissa vauvaryhmässä enkä ole sinen kehdannut kaikkea omalla naamalla kirjoitella. Kuten vaikkapa tätä mietettä: onko täällä muita joita ei juurikaan stressaa mikään ja ottavat vähän turhankin löysin rantein? Ja ihmettelen samalla sitä kun kovin monet tuntuvat juoksevan lääkäriin heti kun pikkaisenkaan varpaaseenkaan vihlaisee. Mulla on sellainen olo että siinähän se pikkuinen tulee mukana, menee kesken jos menee mutta turha on murehtia mistään. Vahingossa tullut syötyä mm. salmiakkia ja lakritsia alussa paljonkin, sekä käytin buranaa useat kerrat kun en vain yksinkertaisesti muistanut että ainiinjoo näitähän ei saisi. Seulonnoissa ja ultrissa kaikki näyttänyt normaalilta, riskiluvutkin pieniä.
Meillä ollut neuvolakäynnit ja ultrat kyllä ihme sekoiua tähän asti, joka kummastuttanut kovin mutta minkäs sille mahtaa. Ensimmäinen neuvolatyyppi laski (ilman varhaisultraa) laskeskeli mulla lasketun ajan toukokuun puolivälille, jota hänellekkin kyllä kovasti kummastelin että miten voi pitää paikkaansa, jonka takia ei antanut lähetettä mulle seulontoihin. Kun pääsin sitten ultraan niin kävi ilmi että olin itse oikeassa ja äkkiä sitten lähetettä seulontaan niin kerkeän mukaan. Labrassa taas kävi ilmi että tämä neuvolatyyppi oli antanut mulle ihan väärät pissapurkit ja ohjeet mukaan, jonka takia yhden käynnin simppeli reissu vaihtui kolmeksi :D Nt ultrakin meinasi jäädä sitten välistä kun olivat siirtäneet ajan eikä mulle ollut siitä ilmoitusta tullut (tuli kyllä vasta viikkoa myöhemmin...) enkä olisi mitenkään saanut enää järjestettyä vapaata uudelle ajalle, onneksi eräs kätilö tarjoutui venyttämään omaa työpäiväänsä että saatiin hoidettua. Sitten olikin taas toinen neuvola, hoitajaa oli vaihdettu eikä taaskaan ilmoitusta. Lisäksi kyseessä oli joku sijainen jonka nimeä ei kukaan muistanut mutta suurinpiirtein tiesivät missä huoneessa oli. Tämä hoitaja oli kyllä sitten ihan huipputyyppi ja käynti oli todella positiivinen.
Nyt sitten innolla odotellen rakenneultraa tammikuun lopussa!
Tervetuloa Agrobakterium joukkoon!
Minua stressaa kyllä... Ja ahdistaa. Tuntuuko muista, että neuvola on täysin turha? Minua ei ainakaan siellä kuunnella. Ensimmäinen lääkärikäynti oli 15 min pituinen. Yritin kertoa väsymyksestä ja ahdistuksesta ja että pelottaa, että tämä raskaus oli virhe. Mua hämmentää, että miten mun fiilis on tällainen, että mä olen tehnyt elämäni virheen vaikka tämä on yhdessä harkittu ja haluttu vauva?!?! Olen uupunut ja pelottaa, miten vauvan kanssa jaksaa sitten kesällä, kun on nyt jo näin loppu! APUA!!! Nukun huonosti aina vaan. Lääkäri tokaisi, että "jokainen raskaana oleva kokee väsymystä, se on normaalia, ei hätää". Ja se oli siinä. Olin lihonut paljon (voi kiesus), mutta muuten kaikki oli "hyvin". Mittautin Hb:n töissä ja se oli normaali.
Minusta tuntuu, että kaikki muut ympärillä on paljon onnellisempia tästä raskaudesta ja ite olen aivan loppu ja ahdistunut. Mitä jos sitä äidin rakkautta ei tulekaan? Tänäänkin paloi hermo ulkona riehuviin teineihin ja ajattelin, että en mä edes tykkää lapsista, että saamarin riehuvat kakarat. Että miten mä saan oman kasvatettua niin, ettei siitä tule apinaa.
Mies on onneksi aivan täysillä tukena. Jaksaa koko ajan olla tukena ja vakuuttaa, että on täysillä mukana tässä vauva-asiassa. Enkä menetä omaa elämääni tai jää loukkuun ilman, että saisin harrastaa tai käydä missään. Mua pelottaa, että meistä tulee väsyneet ja vihaiset vanhemmat, että yhtäkkiä ollaan köyhiä ja hermoromahduksen partaalla. Ei meistä kuulema sellaisia tule, mutta miksi mua pelottaa sellainen. Me ollaan oltu vuosia yhdessä ja koettu rankkojakin asioita yhdessä. Silti alkanut pelottaa, että tää on se, mikä meidät erottaa. Mä kuitenkin rakastan mun miestä aivan älyttömästi enkä halua häntä menettää.
Semmosta. Hupsista hei, ei olekaan helppoa olla raskaana vaan aivan jäätävää. Toisaalta mietin, voisiko tämä olla hormonaalista, koska mulle ei aikanaan sopineet mitkään hormonaaliset ehkäisymenetelmät. Musta tuli aivan uskomattoman masentunut, ahdistunut ja aggressiivinen. Ja nythän mun kehossa jyllää hormoneja melko isolla vaihteella. En tiedä...
Inhottavaa kun väsyttää, muttei uni tule.
Tsemppiä kaikille!
Saitteko ekalla neuvolakäynnillä virtsanäyte-putket? Mitä siitä virtsanäytteestä tutkitaan? Onko se tarkempi kuin joka neuvolakäynneillä otettavat liuska-kokeet? Minä mattimyöhäinen muistin vasta sunnuntaina koko näytteen ja tänä aamuna vein putket labraan, jossa niitä ei otettukaan vastaan, koska ei ollut lähetettä. Onko sillä virtsa-näytteellä enää edes merkitystä näin viikolla 16? Viime neuvolassa (lääkärin tarkastus) liuskatesti oli puhdas, eikä noiden aamuvirtsa-näytteiden perään edes kyselty. Mulla jäi kyllä noiden virtsaputkien ja purkin merkitys ihan hämärän peittoon, kun mitään kirjallista ohjettakaan en saanut ja ekalla käynnillä tuli muutenkin niin paljon asiaa.
Soitan tänään toki neuvolaan ja kysyn asiasta. Halusin vaan kysyä, jos joku täälläkin tietäisi. :)
Neuvolassa aina ja ultraan laitan myös. Kaikilla julkisilla paikoilla.