Nuori nainen kysyy muilta nuorilta naisilta. Miksi olette noin kyynisiä?
Olen 28v nainen ja koen olevani avaruusolio! Olen itse iloinen, elämänviisas enkä ota mistään stressiä. Olen oppinut selviytyy monista rumista vastoinkäymisistä. Ne on tehnyt minusta entistä vanhempi ja iloisempi ihminen.
Arvostan elämän perusasioita ja tyydyn vähäisestä.
Sydän särkyy kun näen muita minun ikäisiä naisia. Jos ilme voi tappaa! Miksi olette noin järkyttävän jäykkiä, ilottomia, synkkiä ja tylyjä? Mistä toi ilmetön ja vihainen katse johtuu?
Miten jaksatte elää noin synkkinä?
Kommentit (19)
Luen uutisia ja seuraan politiikkaa. Suosittelen tätä kaikille, jotka haluavat tappaa elämänilonsa.
Miksi mä osaan olla iloinen olipa mitä vain? Eihän muuten jaksa!
On aika itsekästä edellyttää muilta automaattista iloisuutta ja hymyä. Jos haluat saada ihmiset iloiseksi, tee jotain ilahduttavaa. Jotkut tuntevat olevansa niin erinomaisia, että kuvittelevat että heidän pelkkä olemassaolonsa saa ihmiset puhkeamaan hymyyn.
En saa mitään siitä, että kävelisin kaupungilla hymy perceessä. Korkeintaan päänsärkyä. Pidän normaalin ilmeen.
Jos eteen tulee jokin kohtaaminen, sitten voi hymyillä. Aidosti.
En ole mikään yleishyödyllinen päivänpaiste, vaan kokonainen ihmiselämä.
Monille tapahtuu jo nuorena ikäviä juttuja, joten eipä paljoa naurata. Mies se tulee räkänokastakin vaan ei tyhjännaurajasta. Järkevä ihminen toki on tyytyväinen siihen mitä hänellä on , mutta ei ole järkevää tyytyä vähään.
Lisäksi torjuakseen kanssaihmisten tukemisen seuraan kannattaa näyttää tylyltä ja siltä kuin olisi yhden syönyt ja valmis toisen aloittamaan. Tarkoitus on pitää typerykset loitolla.
Vierailija kirjoitti:
Luen uutisia ja seuraan politiikkaa. Suosittelen tätä kaikille, jotka haluavat tappaa elämänilonsa.
Se on se medianluku928taito. Kuulostat marttyyriltä.
Pelkään alitajuntaisesti ihmisiä johtuen *rumista vastoinkäymisesti*. Sisälläni on kuitenkin se hymyilevä ja veitikkamainen tyttö, joka olin pienenä. Ajattelen ihmisistä hyvää, vaikka ilmeeni välillä muuta viestittääkin. Mutta toisaalta moni kakku päältä kaunis.
Vierailija kirjoitti:
Se on pelkkä ilme. Sitä paitsi hymyilemisestä saa ryppyjä.
Näinpä. Pelkkä ilme, ulkokuori.
Vierailija kirjoitti:
On aika itsekästä edellyttää muilta automaattista iloisuutta ja hymyä. Jos haluat saada ihmiset iloiseksi, tee jotain ilahduttavaa. Jotkut tuntevat olevansa niin erinomaisia, että kuvittelevat että heidän pelkkä olemassaolonsa saa ihmiset puhkeamaan hymyyn.
Tämä.
Lässynlässyn. Elämä on tehnyt minusta kyynisen. Maailma on paha paikka.
Yksinkertaiset ihmiset selviää kriiseistä helpommin. Sinällään siis tyhmyydestä on hyötyä kun menee merkitykset ohi eikä ikinä hahmota kokonaiskuvaa. Lisäksi tyhmyys takaa sen, että aina päättelee tosiasioista ja tilanteista väärin. Yleensä omaksi edukseen koska ihmisen psyyke on suunniteltu suojelemaan itseään.
Vierailija kirjoitti:
Yksinkertaiset ihmiset selviää kriiseistä helpommin. Sinällään siis tyhmyydestä on hyötyä kun menee merkitykset ohi eikä ikinä hahmota kokonaiskuvaa. Lisäksi tyhmyys takaa sen, että aina päättelee tosiasioista ja tilanteista väärin. Yleensä omaksi edukseen koska ihmisen psyyke on suunniteltu suojelemaan itseään.
Tämäkin.
Vierailija kirjoitti:
On aika itsekästä edellyttää muilta automaattista iloisuutta ja hymyä. Jos haluat saada ihmiset iloiseksi, tee jotain ilahduttavaa. Jotkut tuntevat olevansa niin erinomaisia, että kuvittelevat että heidän pelkkä olemassaolonsa saa ihmiset puhkeamaan hymyyn.
Niinpä. Itsekin olen paljosta pahasta selvinnyt ja iloinen höpsöttelijä mutten todellakaan ihmettele, jos muut eivät jaksa olla iloisia ja hymyileväisiä.
Vierailija kirjoitti:
Mun perusilme, sori.
Sama juttu. Olen saanut kuulla tästä niin kauan kuin muistan, ihan kuin en itse tajuaisi. Ikävä kyllä perusilmeeseen voi aika vähän vaikuttaa.
En tiedä mistä asioista olet selvinnyt mutta ainakaan omalla kohdallani asioista selviäminen ei ole aiheuttanut iloa vaan lähinnä halun tehdä asioille jotakin ja hymy hyytyy välillä kun huomaa miten vaikeaa se on.
Välillä asioita jopa käsitellään mediassakin mutta mikään ei muutu. Aina kun ottaa jonkun asian puheeksi sanotaan että ei se niin voi mennä mutta Suomessa ollaan monenkin asian suhteen hyvin kaukana siitä että asiat olisivat hyvin. Esimerkiksi yksikään viime viikkoina tapahtunut naisiin kohdistuva henkirikos ei yllätä tippaakaan kun on omin korvin kuullut kolmen eri viranomaisen vähättelevän perheväkivaltaa. Monessa muussakin asiassa yhteiskunnassa vallisevat asenteet ja toimintatavat on tulleet tutuiksi ja olen hyvin huolissani erityisesti eri tavoin heikoimmassa asemassa olevien ihmisten tulevaisuudesta jos asiat eivät ala muuttua.
On minun elämässäni toki ne valonpilkahduksetkin kaiken negatiivisen ohessa mutta en kauheasti näytä niitä muille kuin läheisilleni. Ammattiini kuuluu olennaisesti asioista vänkääminen ja suurimman osan ajasta on pakko olla kova koska muuten mitään ei tapahdu. Välillä on raskaampaa mutta toisaalta monissa vakavissakin asioissa on humoristisia piirteitä. Vesi valuu silmistä useammin naurun kuin itkun takia.
Se on pelkkä ilme. Sitä paitsi hymyilemisestä saa ryppyjä.