Lue keskustelun säännöt.
Kieltenopettajalta vaadittava kielitaito?
17.12.2013 |
Ovatko suomenkieliset enkun opet tai sitten vaikka suomenruotsalaiset ruotsin opet aina ylitse muiden osaamisessaan?
Ainakin nykyään moni lukiotutkinnon saava osaa englantia jo erittäin hyvin ja voisi kielitaidon puolesta opettaa peruskoulussa ilman pitkiä maisteriopintoja. Keski-ikäiseltä maisterilta odottaakin sitten helposti täyttä natiivitason kielitaitoa ilman unohduksia tai virheitä eli semmoista C2-tasoa. Mutta ovatko kriteerit lepsumpia tai odotukset alhaisempia muiden kielten suhteen?
Itse olen todistanut seuraavia asioita;
-saksan opettaja unohti perusverbien sijat; tuleeko datiivi vai akkusatiivi
-toinen saksan opettaja unohti miten sanotaan 'äänestää' saksaksi
-italian opettaja ei muistanut, miten sanotaan 'siili' italiaksi
-ranskan opettaja ei tiennyt mikä 'verisuoni' on ranskaksi; opettanut kymmeniä vuosia
-vanha venäjän opettaja unohti mikä on 'eksynyt' venäjäksi
-ruotsin opettaja ei tiennyt miten sanotaan ruotsiksi 'kiduttaa' tai 'konepistooli'. Myös joidenkin sanojen suku piti tarkistaa kirjasta.
Itse en ole käynyt vielä lukion englannista kuin yhden kurssin, mutta olen sitä oppinut muualta enkä ole ollut lukioikäinen pitkään aikaan. En voisi kuvitella sellaista tilannetta, missä en muistaisi esim.mikä on 'verisuoni' englanniksi.
Tarvitseeko esim.lukion ope oikeasti erinomaista kielitaitoa vai riittääkö kiitettävä? Kääntäjältä vaaditaan varmaan enemmän.
Kommentit (68)
Niin, ja yleisarvosanaksi opinnoista riittää 3, asteikolla 1-5. Itsellä englannin syventävien yleisarvosana 5, saksan aineopintojen 4.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskon että monella 25-vuotiaalla peruskoulun käyneellä suomalaisella on yhtä hyvä englannin taito kuin suomalaisella maisteriopella ranskassa, saksassa, venäjässä tai ruotsissa (ellei ole suomenruotsalainen). Peruskoulusta valmistunut on jatkuvasti englannin kanssa tekemisissä, mutta keski-ikäinen maisteri joutuu taistelemaan altistuakseen harvinaisemmille kielille. Maisteri voi tietää hienoja kielioppitermejä ja muuta teoriaa (vaikka sijamuotojen ylätyyliset nimet yms.) mutta käytännön kielitaito (puhuminen, ymmärtäminen, kirjoittaminen) ei paljon fiksusta peruskoulun paperit saaneesta poikkea.
Itselläni on yliopiston käynyt ja Mensaan kuuluva englantilainen kaveri ja hänen mukaansa vältän usein englantilaisten tekemiä virheitä ja olen jopa opettanut hänelle joitakin uusia sanoja. Suomalaisten englannin kielen taito on erittäin hyvä ja opettaja ei voi sitä aikuisiässä enää paljoa korottaa, ainakaan kielellisesti lahjakkaiden oppilaiden kohdalla.
Joo, yleinen harhaluulo on, että kielen opettajan pitäisi olla kävelevä sanakirja. Se ei todellakaan ole opettajan tärkein, ei edes tärkeimpiä ominaisuuksia. Suoraan sanottuna hyvin naivi käsitys kielestä ja opettamisesta. Ap:n esimerkeissä ei ole mitään, mikä tekisi ko. opettajista huonoja tai epäpäteviä.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 01:52"]Uskon että monella 25-vuotiaalla peruskoulun käyneellä suomalaisella on yhtä hyvä englannin taito kuin suomalaisella maisteriopella ranskassa, saksassa, venäjässä tai ruotsissa (ellei ole suomenruotsalainen). Peruskoulusta valmistunut on jatkuvasti englannin kanssa tekemisissä, mutta keski-ikäinen maisteri joutuu taistelemaan altistuakseen harvinaisemmille kielille. Maisteri voi tietää hienoja kielioppitermejä ja muuta teoriaa (vaikka sijamuotojen ylätyyliset nimet yms.) mutta käytännön kielitaito (puhuminen, ymmärtäminen, kirjoittaminen) ei paljon fiksusta peruskoulun paperit saaneesta poikkea. Itselläni on yliopiston käynyt ja Mensaan kuuluva englantilainen kaveri ja hänen mukaansa vältän usein englantilaisten tekemiä virheitä ja olen jopa opettanut hänelle joitakin uusia sanoja. Suomalaisten englannin kielen taito on erittäin hyvä ja opettaja ei voi sitä aikuisiässä enää paljoa korottaa, ainakaan kielellisesti lahjakkaiden oppilaiden kohdalla. [/quote]
Kuka kissan hannan nostais ellei kissa itse! Kylla nama peruskoululaisten englannintaidot on nahty (ja kuultu). Ihme harhaluulo on myos tuo etta suomalaisen peruskoulun kaynyt on pateva opettamaan natiiveille sanastoa ja jopa aantamysta.
Suomessa ylikorostetaan ääntämystä ja yritetään keksiä väkisin jotakin huomautettavaa kun englanti on niin hyvää. Kun ulkkis tulee eksoottisesta maasta, pöksyt kastuvat hassusta aksentista mutta suomalaista yritetään pakottaa Oxford-ääntämykseen ja unohdetaan Amerikat ja muut.
En väitä että peruskoulun oppimäärä tekisi autuaaksi vaan että medioita seuraava ihminen oppii valtavasti ilman mitään tutkintoakaan ihan vain vanhenemalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 01:52"]Uskon että monella 25-vuotiaalla peruskoulun käyneellä suomalaisella on yhtä hyvä englannin taito kuin suomalaisella maisteriopella ranskassa, saksassa, venäjässä tai ruotsissa (ellei ole suomenruotsalainen). Peruskoulusta valmistunut on jatkuvasti englannin kanssa tekemisissä, mutta keski-ikäinen maisteri joutuu taistelemaan altistuakseen harvinaisemmille kielille. Maisteri voi tietää hienoja kielioppitermejä ja muuta teoriaa (vaikka sijamuotojen ylätyyliset nimet yms.) mutta käytännön kielitaito (puhuminen, ymmärtäminen, kirjoittaminen) ei paljon fiksusta peruskoulun paperit saaneesta poikkea. Itselläni on yliopiston käynyt ja Mensaan kuuluva englantilainen kaveri ja hänen mukaansa vältän usein englantilaisten tekemiä virheitä ja olen jopa opettanut hänelle joitakin uusia sanoja. Suomalaisten englannin kielen taito on erittäin hyvä ja opettaja ei voi sitä aikuisiässä enää paljoa korottaa, ainakaan kielellisesti lahjakkaiden oppilaiden kohdalla. [/quote]
Joo, juuri tällainen ylimielinen asenne monilla englannin aikuisopiskelijoilla on. Minähän osaan jo, ja taatusti paremmin kuin tuo maisteri tuossa! Mutta sitten, kun moni kanssasi samoin ajatteleva alkaa paperille tuottaa sitä tekstiä, niin en kielioppivirheet ihan perusasioissakin on aika kammottavia. En tarkoita, että tarvitsisi tuottaa täydellistä tekstiä voidakseen kieltä käyttää, pois se minusta. Mutta sellaisia virheitä pitäisi välttää, joissa on väärinymmärtämisen riski.
Opettaja ei voi yhtään mitään, kuin antaa osviittaa, jos opiskelijalla on tuollainen asenne kuin sinulla. Kyllä se perus "kielitaidonkorotustyö" on tehtävä ihan itse.
Ja todellakaan, kielitaito ei ole sama kuin se, että osaa jotain kielioppitermejä.
Ihmisiä ja opettajia on joka lähtöön. Mutta väitän kyllä, että mainitsemillasi harvinaisempien kielten opettajilla on taatusti parempi kielitaito opettamissaan kielissä kuin peruskoulupohjalta englantia taitavalla. Peruskoulussa on vielä vaatimustasot laskeneet viimeisen 20 vuoden kuluessa huimasti, nykyisin lukion ekan vuoden kursseilla opetetaan niitä asioita, joita ennen käsiteltiin yläasteen ysillä...
2
Onpa kyllä ap:llä homma ihan hakusessa. Luuletko tosiaan väittäväsi, että kuka vain voisi toimia kieltenopettajana? Et varmaankaan ole tutustunut siihen, mitä kyseisen ammatin koulutus ylipäänsä on tätä nykyä. Se ei ensinnäkään opeta kieltä opettajille koulumaisesti, vinkki vinkki.
Lisäksi opettajan ammatin tarkoitus ei ole osata kieltä täydellisesti. Minä olen valmistumassa kolmen kielen opettajaksi enkä todellakaan väitä osaavani kaikkea eri kielteni sanoja. Me tulevat kielten opettajat opiskelemme paljon arvokkaampia asioita ammattiin kouluttautuessamme, kuin että pänttäisimme jotain sanakirjoja. Nyt vähän suhteellisuuden tajua asiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 02:11"]Suomessa ylikorostetaan ääntämystä ja yritetään keksiä väkisin jotakin huomautettavaa kun englanti on niin hyvää. Kun ulkkis tulee eksoottisesta maasta, pöksyt kastuvat hassusta aksentista mutta suomalaista yritetään pakottaa Oxford-ääntämykseen ja unohdetaan Amerikat ja muut. En väitä että peruskoulun oppimäärä tekisi autuaaksi vaan että medioita seuraava ihminen oppii valtavasti ilman mitään tutkintoakaan ihan vain vanhenemalla. [/quote]
Joo, niinpä niin. Taatusti oppii, ihan vaan medioita seuraamalla, ilman mitään teoriapohjaa. Kyllä. Ja aivokirurgiksikin oppii ihan vaan, kun katselee tarpeeksi Greyn anatomiaa ja Housea.
Kukaan ei koulussa pakota sinua mihinkään ääntämykseen. Pyrkimyksenä ei ole, että sinulla olisi peruskoulun jälkeen RP-aksentti. Ihan saa puhua vaikka junttisuomalaisella aksentilla, siinäkään ei ole mitään häpeämistä. Juurikin siksi, koska englantia kaikki vääntää tavallaan.
Yleensä opettajat ovat suorittaneet osan opinnoista Isossa-Britanniassa. Siksi heidän on helpompi puhua brittiaksentilla kuin väkisin alkaa vääntää vaikka jenkki- tai aussiaksenttia.
Moni on myos sita mielta etta englannintaitonsa on erinomainen kun on TV:sta opittu "wanna, gonna"-slangia ja muutama ruokoton sana. Ei mitaan kasitysta siita mita ne sanat tosiaan tarkoittavat ja missa niita sopii kayttaa jos missaan. Puheeseen kuitenkin tulee naita perusvirheita kuten "on sea" ja "make sin".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 02:15"]
Onpa kyllä ap:llä homma ihan hakusessa. Luuletko tosiaan väittäväsi, että kuka vain voisi toimia kieltenopettajana? Et varmaankaan ole tutustunut siihen, mitä kyseisen ammatin koulutus ylipäänsä on tätä nykyä. Se ei ensinnäkään opeta kieltä opettajille koulumaisesti, vinkki vinkki.
Lisäksi opettajan ammatin tarkoitus ei ole osata kieltä täydellisesti. Minä olen valmistumassa kolmen kielen opettajaksi enkä todellakaan väitä osaavani kaikkea eri kielteni sanoja. Me tulevat kielten opettajat opiskelemme paljon arvokkaampia asioita ammattiin kouluttautuessamme, kuin että pänttäisimme jotain sanakirjoja. Nyt vähän suhteellisuuden tajua asiaan.
[/quote] Ymmärrän ettette pänttää sanakirjoja jne. ja en minä ole tässä sanonut mitä teidän pitää osata ja ei. Olen vain nostanut esille itseäni kiinnostavia kysymyksiä ja asioita. Sanavaraston laajuus nyt on kuitenkin aika keskeinen osa kielitaitoa ja sitä ei voi korvata kieliopin ymmärtämyksellä tai luennoilla kielihistoriasta. Iso sanavarasto voi kyllä kompensoida hienosti kielen kielioppirakenteiden pinnallista tuntemusta mutta tuskin päinvastoin. Nuo aloituksessa luetellut sanat ovat sellaisia, jotka tuskin ikinä unohtuvat natiivilta ja aika iso osa lukion käyneistä nuoristakin varmaan tietää ne englanniksi. Hyvin harvinaisen sanan tietäminen englanniksi vastaa siis melko tavallisen sanan tietämistä jossain muussa kielessä. Moni työkseen vaikka ruotsia opettava saattaa osata englantia paremmin.
Edelleen ap, käsityksesi kielen osaamisesta ja varsinkin sen opettamisesta on varsin pinnallinen. En yhtään epäile, etteikö laajalla sanavarastolla pärjäisi erinomaisesti arkielämässä, mutta jos tarkoituksena on oppia esimerkiksi tuottamaan hyvää tekstiä, kyllä ne kielioppikirjat on avattava. Lisäksi kertoo jo paljon, että mielestäsi se maisterin erityisosaaminen on "hienoja kielioppitermejä, vaikka sijamuotojen ylätyyliset nimet". Ihan mielenkiinnosta, millä tasolla olet muita vieraita kieliä lukenut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä siitä, että kielioppi pitää osata ja minun nähdäkseni se tarkoittaa lukion pitkän kielen kielioppiasioiden osaamista. Niillä pärjää mutta sanavarastoa pitää kasvattaa aina lisää, koska loistava kieliopin osaaminen ei korvaa sanavaraston puutteita.
Olen opiskellut kansalaisopistossa, aikuislukiossa, kesäyliopistossa, muissa kesäkouluissa, kesälukiossa, kansanvalistusseuran etäopistossa ja AMK:ssa. Tavoitteenani olisi saada ylempää korkeakoulututkintoa vastaava opintopistemäärä (300op) kasaan vuoteen 2015 mennessä. AMK-tutkintoa vastaava opintopistemäärä on jo saavutettu. Kurssit ovat vaihdelleet alkeiskursseista B2-tason kursseihin.
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 02:25"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 02:15"]
Onpa kyllä ap:llä homma ihan hakusessa. Luuletko tosiaan väittäväsi, että kuka vain voisi toimia kieltenopettajana? Et varmaankaan ole tutustunut siihen, mitä kyseisen ammatin koulutus ylipäänsä on tätä nykyä. Se ei ensinnäkään opeta kieltä opettajille koulumaisesti, vinkki vinkki.
Lisäksi opettajan ammatin tarkoitus ei ole osata kieltä täydellisesti. Minä olen valmistumassa kolmen kielen opettajaksi enkä todellakaan väitä osaavani kaikkea eri kielteni sanoja. Me tulevat kielten opettajat opiskelemme paljon arvokkaampia asioita ammattiin kouluttautuessamme, kuin että pänttäisimme jotain sanakirjoja. Nyt vähän suhteellisuuden tajua asiaan.
[/quote] Ymmärrän ettette pänttää sanakirjoja jne. ja en minä ole tässä sanonut mitä teidän pitää osata ja ei. Olen vain nostanut esille itseäni kiinnostavia kysymyksiä ja asioita. Sanavaraston laajuus nyt on kuitenkin aika keskeinen osa kielitaitoa ja sitä ei voi korvata kieliopin ymmärtämyksellä tai luennoilla kielihistoriasta. Iso sanavarasto voi kyllä kompensoida hienosti kielen kielioppirakenteiden pinnallista tuntemusta mutta tuskin päinvastoin. Nuo aloituksessa luetellut sanat ovat sellaisia, jotka tuskin ikinä unohtuvat natiivilta ja aika iso osa lukion käyneistä nuoristakin varmaan tietää ne englanniksi. Hyvin harvinaisen sanan tietäminen englanniksi vastaa siis melko tavallisen sanan tietämistä jossain muussa kielessä. Moni työkseen vaikka ruotsia opettava saattaa osata englantia paremmin.
[/quote] You make no sense in any language.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 02:44"]Olen samaa mieltä siitä, että kielioppi pitää osata ja minun nähdäkseni se tarkoittaa lukion pitkän kielen kielioppiasioiden osaamista. Niillä pärjää mutta sanavarastoa pitää kasvattaa aina lisää, koska loistava kieliopin osaaminen ei korvaa sanavaraston puutteita. Olen opiskellut kansalaisopistossa, aikuislukiossa, kesäyliopistossa, muissa kesäkouluissa, kesälukiossa, kansanvalistusseuran etäopistossa ja AMK:ssa. Tavoitteenani olisi saada ylempää korkeakoulututkintoa vastaava opintopistemäärä (300op) kasaan vuoteen 2015 mennessä. AMK-tutkintoa vastaava opintopistemäärä on jo saavutettu. Kurssit ovat vaihdelleet alkeiskursseista B2-tason kursseihin. [/quote]
Joo, kyllähän niillä pärjää. Sen, mitä ihminen nyt tarvitsee kielitaitoa ihan perushommissa. Kiva, kun olet jaksanut opiskella! Mutta kyllä yo-opinnoissa mennään kielioppiasioissa aika paljon lukion juttuja pidemmälle. Jo perusopintojen kielioppikurssin kirja on sellainen 800s järkäle. Ja kokeesta on saatava yli 80% oikein, muuten ei pääse kurssilta edes läpi.
Ap on ilmeisesti hyvin nuori jos sanat eivät koskaan unohdu. Minä olen keski-ikäinen kieltenope ja sanat unohtuvat välillä suomeksikin. Se ei kuitenkaan kerro mitään kielitaidostani.
Ap:lla ei ole mitään käsitystä siitä mitä yliopiston kielten laitoksilla opiskellaan, voin kertoa, että siellä opiskelua ei voi verrata millään tavalla muihin kieliopintoihin.
Miksihän Suomessa ei käytetä kouluttamattomia natiiveja opettajina, hehän osaavat kieltä vielä paremmin kuin nerokkaat lukiolaiset!
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 20:37"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 20:23"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 20:21"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 20:05"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 19:59"]
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 15:20"]
Kyllä ne osaa nuoretkin näsäviisastella niin halutessaan...itse nuorena enkun opettajaharjoittelijana pojanklopit yrittivät nolata kysymällä, tietääkö opettaja mikä on esinahka englanniksi. Vastasin, että tiedättekö itsekään mikä se on edes suomeksi.
[/quote] Mina olisin kysynyt etta minkalaisessa lausessa arvon herrat tarvitsevat kyseista sanaa, sanokaa lause englanniksi ja jattakaa tuon sanan kohta tyhjaksi.
Hahaa.
[/quote]
Ja siihen pojankoltiaiset, että: "Our teacher likes to lick -------- ." Mitäs siihen sitten opettajana olisit sanonut?
[/quote] Olisin sanonut etta ei tuosta lauseesta asia viela selvia ja on kieliopillisesti epataydellinen, miettikaas viela.
[/quote]
Mikä tuosta lauseesta tekee kieliopillisesti epätäydellisen?
[/quote] Our teacher likes to lick MY foreskin. Our teacher likes to lick THE foreskin. Our teacher likes to lick Nicopetteri's foreskin. Herroille on tassa opettajanpoydalla Suomi-Englanti sanakirja, tulkaapas etsimaan se sana ja sitten opetatte koko luokalle.
Ei minulla mene jauhot suuhun jonkun nappulan 'vitsista'.
[/quote]
Muuten hyvä, mutta jos puhutaan esinahasta yleisesti niin se on ilman artikkelia "to lick foreskin". Kyseessä on sana, joka on sekä count että uncount, riippuen käyttökontekstista. Eli jos opetat, opeta edes oikein...
[quote author="Vierailija" time="17.12.2013 klo 21:43"]
Ap on ilmeisesti hyvin nuori jos sanat eivät koskaan unohdu. Minä olen keski-ikäinen kieltenope ja sanat unohtuvat välillä suomeksikin. Se ei kuitenkaan kerro mitään kielitaidostani.
Ap:lla ei ole mitään käsitystä siitä mitä yliopiston kielten laitoksilla opiskellaan, voin kertoa, että siellä opiskelua ei voi verrata millään tavalla muihin kieliopintoihin.
Miksihän Suomessa ei käytetä kouluttamattomia natiiveja opettajina, hehän osaavat kieltä vielä paremmin kuin nerokkaat lukiolaiset!
[/quote]
Olen tarkkaillut lasteni englanninopiskelua ja heillä on ollut onni saada muodollisesti epäpätevä natiivi opettajakseen pariksi viime vuodeksi, ja edistys on ollut aivan valtavaa. En tajua miksei natiiveja palkata enemmän! Suomalaiset enkunopettajat ovat olleet enimmäkseen hyvin erikoisia. Mm. yhdelle lapselleni opetti englantia muodollisesti pätevä suomalaisopettaja, joka ei osannut epäsuoran kysymyslauseen käännettyä sanajärjestystä. Hänellä oli tapana antaa kirjoitustehtäviä kuten 'Can you explain how do animals find food in winter?' Ja kyllä, tuo on hänen käsialaansa alusta loppuun. Ja näitä oli kymmeniä. Toki hänen oikeinkirjoituksensa oli myös aivan luokattoman huonoa (esim. selfish oli korjattu muotoon 'shellfish'), joten tarkistin rehtorilta, että rouva oli muodollisesti pätevä. Kuulemma oli, ja uskon sen kyllä, koska asumme suuressa kaupungissa, jossa varmasti virkoihin on paljon hakijoita. Eräs aiempi lapseni englanninopettaja äänsi englantia niin huonosti, että ymmärrys todella kärsi, vaikka sitähän ei tällä palstalla moni usko. Tankeronvääntäjät ovat vakaasti sitä mieltä, että suomalainen aksentti runsailla he/she/it- ja prepositiovirheillä on kaikille helppo ymmärtää.
En ota kantaa varsinaisesti, mutta kyllä tosiasia on, että nykynuoret ovat englannissa usein taitavampia kuin opettajansa. Omista pojista voin sanoa, että heille englanti on kuin toinen äidinkieli, he puhuvat sitä usein keskenään ja sanovat, että myös ajattelevat englanniksi. Englannin tehtävät ja kokeet ovat kuulemma sama kuin suomeksi kirjoittaisi.
Meidän pojat harrastavat myös erilaisia tieteitä ja hallitsevat siksi uskomattoman määrän esim. astronomiaan, kemiaan, fysiikkaan ja matematiikkaan liittyviä sanoja. Itse joudun joskus kääntämään näihin liittyviä tekstejä ja pyytämään pojiltamme apua, he kääntävät tekstit nopeasti ilman sanankirjan apua. Kaikista kokeista tulee täydet pisteet, mutta eihän ne tietysti yläkoulussa ja lukiossa vielä vaikeita olekaan. En usko, että heille koko lukioaikanakaan tulee eteen mitään mitä eivät jo osaisi. Usein he myös ihmettelevät, että miten ope ei osannut ja tiennyt jotain heille helppoa asiaa.
Apn asenteet on kyllä NIIN yleisiä aikuisopiskelijoiden keskuudessa. :) :(
Lukion opettajalta vaaditaan vähintään aineopinnon tasoiset opinnot opetettavasta kielestä.
Omasta pääaineesta pitää olla suoritettuna gradu.
Voin sanoa, että monilla lukion ja muillakin kielitunneilla kävijöillä on aika harhaiset luulot omasta kielitaidostaan. Kun kerran ollaan joskus oltu Amerikassa vaihtareina, pelattu tietsikalla enkunkielisiä räiskintäpelejä ja ymmärretään, mitä telkassa näyttelijät puhuu, niin kyllähän sitä tässä ollaan ihan natiiveja sen kielitaidon kanssa!
Sitten, kun aletaan katsoa tarkemmin esimerkiksi sitä, miten kielioppi on hallussa, niin aika hurjia virheitä nämä "lähes natiivit" tekee. Heillä on usein sujuva suullinen ulosanti ja ymmärtävät hyvin, mutta eivät pysty tuottamaan läheskään virheetöntä kieltä itse.
Ja sitten kun asenne on se, että mähän olen jo oikeastaan amerikkalaisempi kuin jenkit itse, niin ei edes kiinnosta opiskella. Kun mähän osaan jo tätä englantia!
Vaikka totuus on se, että mitään kieltä ei koskaan hallitse täydellisesti. Opiskella pitää koko ajan, myös sen kieltenopen. Ja myös omaa äidinkieltä ja sen vivahteita.
Minulla on englannin lisäksi oikeus opettaa myös saksaa. Mutta voin sanoa suoraan, että en lähtisi lukion A-saksaa opettamaan tällä hetkellä, sen verran on ruosteessa. Pitäisi pari kuukautta taas asua Saksassa, sitten alkaisi irrota.
Kielitaitoa ei mitata sillä, muistaako jonkun yksittäisen sanan vieraalla kielellä yhtäkkiä tuosta noin vaan. Tai tietääkö sitä sanaa edes. Epäolennaista, jos nyt ei suurempia aukkoja sanavarastossa ole. Kyllä se perusteellinen kielitajun omaaminen on yksittäisen sanan osaamista tärkeämpää.
Usein ihmiset luulee, että kieltenope osaa vieraan kielen KAIKKI sanat. Natiivikaan yliopiston käynyt ei yleensä hallitse äidinkielestään kuin 20-17 000 sanan sanavaraston.
Kääntäjän ei periaatteessa oleteta kääntävän äidinkielestään kohdekieleen päin, ainakin kohdekielinen teksti pitäisi antaa sitten tarkastettavaksi kielen natiiville, yliopistossa kyseisen aineen loppututkinnon suorittaneelle puhujalle.
Kääntäjän työssä yksittäisen sanan hallintaa tärkeämpää on osata etsiä niitä oikeita sanoja ja ilmauksia. Ja osata opetella ymmärtämään niitä tekstejä, joita kääntää.