Vain elämää 2020 virallinen

Vierailija kirjoitti:

Missä paikassa ensi viikon jakso on kuvattu?

Pettyikö tuotanto siihen, että niin moni hittibiisi jäi valitsematta artistin omana päivänä, joten piti tehdä myöhemmin vielä jakso, jossa kuullaan kaikilta yhdet lisäbiisit?

Veikkaan, että Arjan kappaleista kuullaan vielä Tuulen värit tai Enkelin Silmin, Ressulta Viimeinen päivä, All The Best Girls tai Raising My Family, Jannikalta Seuraavaan elämään tai Onnenpäivä, jne....

Stigiltä varmaan Puumaa mä metsästän tai Viheltelen.

Vierailija kirjoitti:

Aika rankkaa historiaa Ylpöllä. Sympatiat.

No jos unohdetaan tuo sekoaminen ja suljetulle joutuminen, niin mitä rankkaa sillä muka on ollut?

Koulu vedetty vihkoo velttoilemalla ja päästy tarkkikselle. Muuten elämä on mennyt paneskellessa mahdollisimman paljon ja leikkimällä taiteilijaa. 

Tuohan on elämäntyyli, jonka aika moni ottaisi, jos ei olisi liian vastuuntuntoinen ja kunnollinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjestys tänään

1. Arja

2. Jannika

3. Ressu

4. Reino

5. Vesku

6. Stig

7. Mariska

Arja on kaikista huonoin koko ajan. Se osaa, joo, laulaa, mutta sen tulkinta on aina samanlainen, tyyli on aina samanlainen (mauton). Se on koko 30 vuotta laulanut keski-ikäiselle tuulipukukansalle, ja siltä se kuulostaa aina, lauloi ihan mitä vaan. Ei pysty uudistumaan.

Kyllä tämä Ukkonen oli Korisevankin esittämänä aika kaukana perusiskelmästä...

Vierailija kirjoitti:

Herra Ylpön päivä oli musiikillisesti kauden paras, ja sanoisin että yksi koko ohjelman historian parhaista. Jopa "huonoimmissa" esityksissä taso oli korkealla, ja huiput oli sitten ihan huippuja.

Mariska oli illan paras. Ihan huikea esitys, täynnä tunnelatausta joka ohitti sen että ei nyt ole laulajana mikään teknisesti taitavin. Mutta nyt käytti ääntään aika täydellisesti sen tunnetilan välittämiseen mikä tuossa biisissä on. Tosin käänsi hienosti tuon biisin ympäri, koska Ylpön versiossa on sellainen positiivinen vire että erosta on päästy jo yli ja ollaan siirrytty eteenpäin, kun taas Mariskan versio oli täynnä tuskaa kun ero tekee kipeää mutta lasten takia on pakko yrittää. Upea tulkinta! Yksi ohjelman historian parhaita ja koskettavimpia esityksiä, koska teksti taisi kolahtaa niin syvälle esittäjällekin.

Stig oli myös löytänyt hyvän kulman tuohon Pojat ei tanssi -coveriin, ja se taipui hyvin tuollaiseksi tanssittavaksi popbiisiksi. Stig ei ole myöskään kovin kummoinen laulaja, mutta toimii hyvin niillä työkaluilla mitkä on käytettävissä ja paikkaa puutteet omanlaisella "hönöllä" karsimallaan ja saa aina porukan hyvälle tuulelle. Osaa hyvin kääntää biisit oman näköisekseen.

Veskusta sanotaan että tekee kaikesta Klamydiaa, mutta vaikka hän on aika pitkälti pysynyt tuon punk-genren sisällä niin on kuitenkin hakenut sieltä erilaisia variaatioita joten ei kaikkea tuohon Klamydia-peruspunk-muottiin ole väännetty. Tällä kertaa kuultiin vähän tuollaista Clash/Living End/rockabilly-poljentoista punkkia ja Salama taipui tosi hienosti tuohon muottiin. Vesa on laulajana paljon parempi kuin itse suostuu myöntämään ja tekee tasaisen varmasti hyviä ja oman näköisiä covereita.

Ressu yllätti biisivalinnallaan, en olisi uskonut että hän esittäisi Listan Hämähäkkimiehen vihollisista. Mutta käänsi tuon kyllä hienosti tuollaiseksi pop-balladiksi. Hyvä esimerkki siitä että hyvä sävellys taipuu ihan minkälaiseen muottiin tahansa. Hyvä että välillä nähtiin bile-Ressun sijasta rauhallisempaakin, tuo ääni sopii hienosti tällaisiin pop-balladeihin.

Jannikalta oli minusta myös ensimmäinen biisi jossa ei ollut sellaista teennäistä yliyrittämistä, ja oli ihan heittämällä hänen paras esityksensä. Edelleenkään en hirveästi pidä tuosta vähän nasaalista äänestä, mutta tuota esitystä kuunteli silti mielellään.

Reinon esitys ja versio oli myös tosi hieno, mutta ei ole oikein minun tyyppistä musiikkia tuo. Siksi menee minulla listan häntäpäähän.

Arjan Ukkonen lähti minusta vähän tahmeasti käyntiin, oli sellaista samanlaista synkkää paatosta mitä Arjalta on nähty useammassakin biisissä, mutta kertsi lähti kyllä hienosti lentoon ja toi ensimmäistä kertaa vähän uudenlaista puolta Arjasta esille. Mutta edelleenkin Arjan kohdalla minua häiritsee se, että hän tuntuu esittävän tunnetta sen sijaan että oikeasti tuntee sen mitä laulaa. Minä en vaan saa näistä Arjan esityksistä sellaista aitoa tunnelatausta. Mutta hyvä esitys tämäkin, ja minusta Arjan paras esitys tässä ohjelmassa.

Ylpön jakso oli minusta muutenkin Mariskan jakson ohella ohjelman mielenkiintoisin. Erikoinen, mielenkiintoinen persoona kaikin puolin.

Olen eri mieltä.

Swoman kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika rankkaa historiaa Ylpöllä. Sympatiat.

No jos unohdetaan tuo sekoaminen ja suljetulle joutuminen, niin mitä rankkaa sillä muka on ollut?

Koulu vedetty vihkoo velttoilemalla ja päästy tarkkikselle. Muuten elämä on mennyt paneskellessa mahdollisimman paljon ja leikkimällä taiteilijaa. 

Tuohan on elämäntyyli, jonka aika moni ottaisi, jos ei olisi liian vastuuntuntoinen ja kunnollinen.

Pitäähän tuo paikkaansa, että jos unohdetaan ikävät asiat niin niitä ikäviä asioita ei ole enää.

Vasta nyt viimeisessä jaksossa minusta tuli Korisevan ikuinen fani. Aiemmin ei ole ollut minun teekupilliseni, mutta nyt hän oli hyvin kaukana mukavuusalueeltaan, ja lopputulos on loistava, loistava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herra Ylpön päivä oli musiikillisesti kauden paras, ja sanoisin että yksi koko ohjelman historian parhaista. Jopa "huonoimmissa" esityksissä taso oli korkealla, ja huiput oli sitten ihan huippuja.

Mariska oli illan paras. Ihan huikea esitys, täynnä tunnelatausta joka ohitti sen että ei nyt ole laulajana mikään teknisesti taitavin. Mutta nyt käytti ääntään aika täydellisesti sen tunnetilan välittämiseen mikä tuossa biisissä on. Tosin käänsi hienosti tuon biisin ympäri, koska Ylpön versiossa on sellainen positiivinen vire että erosta on päästy jo yli ja ollaan siirrytty eteenpäin, kun taas Mariskan versio oli täynnä tuskaa kun ero tekee kipeää mutta lasten takia on pakko yrittää. Upea tulkinta! Yksi ohjelman historian parhaita ja koskettavimpia esityksiä, koska teksti taisi kolahtaa niin syvälle esittäjällekin.

Stig oli myös löytänyt hyvän kulman tuohon Pojat ei tanssi -coveriin, ja se taipui hyvin tuollaiseksi tanssittavaksi popbiisiksi. Stig ei ole myöskään kovin kummoinen laulaja, mutta toimii hyvin niillä työkaluilla mitkä on käytettävissä ja paikkaa puutteet omanlaisella "hönöllä" karsimallaan ja saa aina porukan hyvälle tuulelle. Osaa hyvin kääntää biisit oman näköisekseen.

Veskusta sanotaan että tekee kaikesta Klamydiaa, mutta vaikka hän on aika pitkälti pysynyt tuon punk-genren sisällä niin on kuitenkin hakenut sieltä erilaisia variaatioita joten ei kaikkea tuohon Klamydia-peruspunk-muottiin ole väännetty. Tällä kertaa kuultiin vähän tuollaista Clash/Living End/rockabilly-poljentoista punkkia ja Salama taipui tosi hienosti tuohon muottiin. Vesa on laulajana paljon parempi kuin itse suostuu myöntämään ja tekee tasaisen varmasti hyviä ja oman näköisiä covereita.

Ressu yllätti biisivalinnallaan, en olisi uskonut että hän esittäisi Listan Hämähäkkimiehen vihollisista. Mutta käänsi tuon kyllä hienosti tuollaiseksi pop-balladiksi. Hyvä esimerkki siitä että hyvä sävellys taipuu ihan minkälaiseen muottiin tahansa. Hyvä että välillä nähtiin bile-Ressun sijasta rauhallisempaakin, tuo ääni sopii hienosti tällaisiin pop-balladeihin.

Jannikalta oli minusta myös ensimmäinen biisi jossa ei ollut sellaista teennäistä yliyrittämistä, ja oli ihan heittämällä hänen paras esityksensä. Edelleenkään en hirveästi pidä tuosta vähän nasaalista äänestä, mutta tuota esitystä kuunteli silti mielellään.

Reinon esitys ja versio oli myös tosi hieno, mutta ei ole oikein minun tyyppistä musiikkia tuo. Siksi menee minulla listan häntäpäähän.

Arjan Ukkonen lähti minusta vähän tahmeasti käyntiin, oli sellaista samanlaista synkkää paatosta mitä Arjalta on nähty useammassakin biisissä, mutta kertsi lähti kyllä hienosti lentoon ja toi ensimmäistä kertaa vähän uudenlaista puolta Arjasta esille. Mutta edelleenkin Arjan kohdalla minua häiritsee se, että hän tuntuu esittävän tunnetta sen sijaan että oikeasti tuntee sen mitä laulaa. Minä en vaan saa näistä Arjan esityksistä sellaista aitoa tunnelatausta. Mutta hyvä esitys tämäkin, ja minusta Arjan paras esitys tässä ohjelmassa.

Ylpön jakso oli minusta muutenkin Mariskan jakson ohella ohjelman mielenkiintoisin. Erikoinen, mielenkiintoinen persoona kaikin puolin.

Olen eri mieltä.

Sinulla on oikeus olla väärässä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Järjestys tänään

1. Arja

2. Jannika

3. Ressu

4. Reino

5. Vesku

6. Stig

7. Mariska

Arja on kaikista huonoin koko ajan. Se osaa, joo, laulaa, mutta sen tulkinta on aina samanlainen, tyyli on aina samanlainen (mauton). Se on koko 30 vuotta laulanut keski-ikäiselle tuulipukukansalle, ja siltä se kuulostaa aina, lauloi ihan mitä vaan. Ei pysty uudistumaan.

Kyllä tämä Ukkonen oli Korisevankin esittämänä aika kaukana perusiskelmästä...

Ei oikeastaan. Se ei ollut aivan yksi yhteen Arjan normaalisti esittämää vanhempaa iskelmätyyliä mutta sopi mainiosti nykyiskelmien joukkoon. 

Swoman kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika rankkaa historiaa Ylpöllä. Sympatiat.

No jos unohdetaan tuo sekoaminen ja suljetulle joutuminen, niin mitä rankkaa sillä muka on ollut?

Koulu vedetty vihkoo velttoilemalla ja päästy tarkkikselle. Muuten elämä on mennyt paneskellessa mahdollisimman paljon ja leikkimällä taiteilijaa. 

Tuohan on elämäntyyli, jonka aika moni ottaisi, jos ei olisi liian vastuuntuntoinen ja kunnollinen.

Käsittääkseni Ylpöllä on joku Asperger/autismin kirjoon kuuluva häiriö ja se ei välttämättä tee elämästä kovin helppoa ja saa toimimaan siten joka johtaa sitten erilaisiin vaikeuksiin. Että aina tuollainen "vastuuttomuus" ei välttämättä ole oma valinta vaan seurausta jostakin mitä ei pysty itse hallitsemaan.

Swoman kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika rankkaa historiaa Ylpöllä. Sympatiat.

No jos unohdetaan tuo sekoaminen ja suljetulle joutuminen, niin mitä rankkaa sillä muka on ollut?

Koulu vedetty vihkoo velttoilemalla ja päästy tarkkikselle. Muuten elämä on mennyt paneskellessa mahdollisimman paljon ja leikkimällä taiteilijaa. 

Tuohan on elämäntyyli, jonka aika moni ottaisi, jos ei olisi liian vastuuntuntoinen ja kunnollinen.

"Onpa sinulla arvot kohdallaan."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulle ei vaan toimi Ylpön preesens.

"mun kaikki biisit on minusta, mun kaikki biisit on totta"

"minä olen taitelija, niin juon joka päivä alkoa"

"minä olen taitelija, niin käytän vaan mustia vaatteita"

"minä olen taiteilija, niin poltan tupakkaa"

"minä olen taitelija, niin oon tosi erilainen nuori ja kukaan ei saa musta selvää ja oon toisenlainen kuin muut"

ja silti on samanlainen keski-ikäinen mies kuin muutkin.

"minä olen vakava taiteilija, niin madallan ääntäni vaikka oikeasti se on kimeä"

haa haa haa

Itkin aivan solkenaan Mariskan esitystä vielä äskenkin. Se on aika paljon sanottu ihmiseltä, joka ei arjessaan tunne enää oikein mitään. ❤️

Ylpölle kiitos siitä, että oli jaksossa niin avoin. Hyväksyin itseni taas vähän paremmin. Tiedän sen tunteen, kun on melkein joka päivässä vähän hukassa. Mukava tietää, ettei ole ainoa.

Herra Ylpöllä ja Mariskalla on samanlainen nenä. Sen vaan halusin sanoa.

Tää bändi on kyllä niin niin huippu!!!

Arjan tummanpuhuva ja vahva ääni, shamaani henkinen komppi kappaleessa sopi täydellisesti Ukkoseen ja oli mielestäni päivän paras veto.

Toki miinuksena jäi tunne, että Arja ikäänkuin pidättelisi itseään, eikä uskaltaisi lyödä urkuja täysin auki. Antaa patojen murtua, virran viedä ja antautua täysin yhdeksi musiikin kanssa. Potentiaalia Arjalla olisi olisi ollut nostaa loppuhuipennuksena kappale vieläkin nextille levelille.

Jannikan diskoveto, timanttia ja Ressun varma suoritus myös päivän parhaita.

Mielikuva kaikista noista on muuttunut positiiviseen suuntaan, jos kohta ei negatiivinen ole ollutkaan. Jos mietin, kehen haluaisin tutustua lisää, niin Stig ja jostain syystä Ressu Redford. No tietysti Mariska.

Kaikilla muilla on ollut jotakin syvällistä annettavaa, paitsi Jannikalla. Olen pahoillani, mutta en vaan saa mitään irti hänestä. Ehkä eletty elämä tekee hänestä joskus kiinnostavamman.

Vierailija kirjoitti:

Kaikilla muilla on ollut jotakin syvällistä annettavaa, paitsi Jannikalla. Olen pahoillani, mutta en vaan saa mitään irti hänestä. Ehkä eletty elämä tekee hänestä joskus kiinnostavamman.

Minusta Jannika on herkkä ja hauras, suojelee itseään.

Vierailija kirjoitti:

Ovatko herra Y ja Marisko olleet siis parisuhteessa?

En usko, mutta luulen että jotakin nusutteluhommeleita on ollut