Olenko jotenkin vanhanaikainen nainen, kun

Ymmärrän tavallaan. Meillä minä vastaan pääasiassa kodinhoidosta ja mies tuo rahan taloon. Osallistuu kyllä joihinkin kotitöihinkin, mutta päävastuu perinteisistä naisten töistä on minulla. Mies taas hoitaa ne "miesten hommat", autonlaitot, nurmikonleikkuun jne. Olen vielä kotona lasten kanssa, mutta olemme puhuneet, että tulevaisuudessakin mies saa rauhassa keskittyä uraansa ja minä teen vain osapäivätyötä. Tämä sopii molemmille loistavasti, kumpikin saa juuri sitä mitä elämässään haluaa.

Sen verran olen eri linjoilla, että mies on myös paras ystäväni, ja niin sen pitää mielestäni ollakin.

Mä tykkään lyös perinteisestä työnjaosta.

Kyllä mä osaan itsekin lampun vaihtaa, mutta jotenkin se on vaan "miehen homma". 

Meillä siis on kerrostaloasunnossa myös hyvinkin perinteinen työnjako. Se luultavasti toimii, koska molemmat osaa kyllä tehdä ihan samat asiat ja tarvittaessa myös tekee.

Mä tykkään kyllä muutenkin perinteisistä miehistä, parrasta, rintakarvoista jne. 

Mut on kasvatettu vahvaksi naiseksi. On ihanaa saada olla heikko.

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 15:01"]

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 14:58"]

12  - en ole tarkoittanut tyrkyttääa ajatusmalliani kellekään. Jälleen kysyn: mikä sinun mielestäni ajatusmallissani on sellaista, mitä sinä et pysty hyväksymään. Ja miksi et? Ihan vain kiinnostaa tietää ..

ap

[/quote]

Hyväksyn totta kai että sinulla on omasta parisuhteestasi tuollainen ajatusmalli, mutta siinä vaiheessa kun kysyt "miksi tämä minun ajatusmallini ei toimisi teillä", minä ainakin ymmärrän sen niin, että sinusta minun pitäisi kokeilla tuota sinun ajatusmalliasi elämässäni.

[/quote]

ai, ei ollut tarkoitus. kyselen vain, että mikä tässä fiftarimallissa mättää nykynaisia. En minä nyrkin ja hellan välissä ole, olemme miehen kanssa tasavertaisia päätöksenteossa kuitenkin.

17 - minä voin jakaa kavereiden kanssa kaiken. En ole elämässäni tavannut miestä, joka ymmärtäisi naista kuten toinen naInen. Siksi minulle kaverit ovat asia erikseen, ja miehen en edes odota ymmärtävän kaikkea. Kunhan mies ymmärtää rakastaa ja haluta minua - se riittää. Kaverit voivat sitten ymmärtää.

ap

olen samaa mieltä kuin ap, paitsi että haluan että mieheni on myös kotona. enkä ole silti mikään kotipiika, niinkuin minulle toisessa ketjussa sanottiin. eihän miehenikään ole mikään työorja... minulla myös venäläinen mies.

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 14:27"]

En ymmärrä noita alaspäin peukuttajia, kun puhutaan miehistä.

minulle sopii, että mies hoitaa miehen työt, minä voin hoitaa naisten työt. Riittää, että työmäärä on tasapainossa, eli molemmat tekevät suurin piirtein yhtä paljon.

minulle sopii, että mies on vaikka paljon töissä, kunhan tuo rahaa kotiin. Riittää, että on yöt mun kanssa, rakastaa ja rakastelee, ja vielä joskus yhteistä kyhnäämistä. En halua, että mies on joka ilta tuossa. 

Minulle sopii, että mies haluaa etupäässä seksiä ja läheisyyttä minulta. tunneyhteyden pitää olla kunnossa, en mikään panon kohde halua olla, mutta en minä mitään elämää suurempaa kaveria miehestä halua.

onko tämä vanhanaikaisuutta vai mitä? ihan akateeminen ja keski-ikäinen olen. 

Onko ketään, joka ymmärtää minua?

[/quote]

Hyvin ymmärrän. Jos taas itse osaan "miesten töitä" paremmin ja kirves heiluu nopeampaan liiterissä ja ukolle sopii keittiössä häärääminen, niin sitten tietysti osien vaihto käy ihan hyvin, mutta kun totuus on meidänkin perheessä se, että sukupuoliroolien mukainen stereotyyppikäytös miellyttää kumpaakin enemmän. Mielelläni jätä auto- ja korjaushommat miehelle, itse hoidan vaatepuolen, korjaan ja huollan ja joskus ompelen uutta.

En usko että tämä on ikäkysymys tai vanhanaikaisuuskysymys ollenkaan, vaan sopimus, joka perustuu kummankin mieltymyksiin. Ja toimii hyvin.

Mieheni on tärkein aikuiseni, mutta paras ystäväni hän ei ole.

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 14:53"]

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 14:45"]

Mutta miksi et halua panoja ja nussimista mieheltäsi? Nussiminen kuuluu parisuhteeseen!

[/quote]

Sinäkö täällä määrität, mikä kuuluu kenenkin parisuhteeseen?

Jospa huolehtisit vain siitä omastasi - mikäli sinulla sellainen ylipäätään on. 

[/quote]

hehehe, joo, ei näy venäläismiestä kyllä kaulin kädessä. Mun venäläismieheni on kyllä paljon kotona, mutta sohvalla. Katselisin sitä kyllä mieluummin jossain muualla.

Ap, eihän siinä mitään jos tuo sopii sinulle ja miehellesi, mutta voit varmaan ymmärtää, että monelle ei sovi...siitä alapeukut. Ihmiset ovat erilaisia.

Itse olen halunnut lapsia ja myös panostaa työhöni, ja mieheni on halunnut olla hoitovapaalla, joten meille tasa-arvoinen suhde on hyvä. Ei mulla kuitenkaan ole mitään sitä vastaan, että joillain muilla on perinteinen työnjako (tosin, minusta ei ole oikein tehdä lapsia jos ei työn takia näe heitä juuri koskaan, mutta tuskin perinteinen työnjako vielä sinänsä aiheuttaa tuota).

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 15:05"]

ai, ei ollut tarkoitus. kyselen vain, että mikä tässä fiftarimallissa mättää nykynaisia. En minä nyrkin ja hellan välissä ole, olemme miehen kanssa tasavertaisia päätöksenteossa kuitenkin.

17 - minä voin jakaa kavereiden kanssa kaiken. En ole elämässäni tavannut miestä, joka ymmärtäisi naista kuten toinen naInen. Siksi minulle kaverit ovat asia erikseen, ja miehen en edes odota ymmärtävän kaikkea. Kunhan mies ymmärtää rakastaa ja haluta minua - se riittää. Kaverit voivat sitten ymmärtää.

ap

[/quote]

Fiftarimallissa mättää se, ettei se istu nykyyhteiskuntaan ja arkeen kuten ennen. Nykyään naiset ovat korkeammin koulutettuja kuin miehet, yliopistoissa on enemmän naisopiskelijoita kuin miehiä, tämä näkyy työelämässä ja urissa. Enää ei ole itsestään selvää, että mies tienaisi enemmän kuin nainen.

Kokoajan kasvatetaan tasa-arvoisempia sukupolvia, joten miehetkään eivät enää samalla tavoin miellä tiettyjä asioita naisten tai miesten töiksi. Kun tapasin mieheni, en osannut laittaa ruokaa, sillä kotonani ei sitä erityisesti minulle opetettu (äitinikin oli uranainen), kun taas mieheni äiti (kotiäiti) oli opettanut poikansa laittamaan ruokaa, pyykkejä, siivoamaan jne. Opin ruoanlaittoa mieheltäni.

En ole koskaan kaivannut naispuolisia hyviä ystäviä. Niitäkin on, mutten kaipaa erityistä keskusteluseuraa heistä. Mieheni kanssa taas keskustelen kaikesta, myös äitini kanssa puhun paljon, olemme läheisiä. Parhaimpiin ystäviini kuuluu yhtä paljon miehiä kuin naisia.

17

Tämä keskustelu on mennyt työnjakokysmykseksi. Aloitin sen varmaan väärin, tarkoitukseni ei ollut korostaa tätä puolta, vaan yleistä ajattelumaailmaani.

En tarkottanut, että mies ei saisi leipoa tai olla hoitovapaalla, vaan tarkoitin asennettani: en valittaisi, jos mies ei halua keittiöön, en valittaisi jos mies haluaa tehdä uraa (siitä kyllä valittaisin jos mies haluaa bailata vain tai ei haluaisi sitoutua) - kunhan vain rakastaisi ja haluaisi minua myös fyysisesti. 

yllä joku verbalisoi hyvin: mies on tärkein aikuiseni, mutta ei paras ystäväni. 

Ap

Tuliko ihan yllätyksenä, että ihmiset ovat erilaisia :)

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 15:13"]

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 15:05"]

ai, ei ollut tarkoitus. kyselen vain, että mikä tässä fiftarimallissa mättää nykynaisia. En minä nyrkin ja hellan välissä ole, olemme miehen kanssa tasavertaisia päätöksenteossa kuitenkin.

17 - minä voin jakaa kavereiden kanssa kaiken. En ole elämässäni tavannut miestä, joka ymmärtäisi naista kuten toinen naInen. Siksi minulle kaverit ovat asia erikseen, ja miehen en edes odota ymmärtävän kaikkea. Kunhan mies ymmärtää rakastaa ja haluta minua - se riittää. Kaverit voivat sitten ymmärtää.

ap

[/quote]

Fiftarimallissa mättää se, ettei se istu nykyyhteiskuntaan ja arkeen kuten ennen. Nykyään naiset ovat korkeammin koulutettuja kuin miehet, yliopistoissa on enemmän naisopiskelijoita kuin miehiä, tämä näkyy työelämässä ja urissa. Enää ei ole itsestään selvää, että mies tienaisi enemmän kuin nainen.

Kokoajan kasvatetaan tasa-arvoisempia sukupolvia, joten miehetkään eivät enää samalla tavoin miellä tiettyjä asioita naisten tai miesten töiksi. Kun tapasin mieheni, en osannut laittaa ruokaa, sillä kotonani ei sitä erityisesti minulle opetettu (äitinikin oli uranainen), kun taas mieheni äiti (kotiäiti) oli opettanut poikansa laittamaan ruokaa, pyykkejä, siivoamaan jne. Opin ruoanlaittoa mieheltäni.

En ole koskaan kaivannut naispuolisia hyviä ystäviä. Niitäkin on, mutten kaipaa erityistä keskusteluseuraa heistä. Mieheni kanssa taas keskustelen kaikesta, myös äitini kanssa puhun paljon, olemme läheisiä. Parhaimpiin ystäviini kuuluu yhtä paljon miehiä kuin naisia.

17

[/quote]

Kyllä minun mieheni osaa laittaa ruokaa, ja laittaakin. Hän monesti kieltää monua tiskaamasta, eikä tykkää jos siivoan hänen jälkiään. 

minä olen korkeammin koulutettu kuin mieheni. Tällä hetkellä myös tienaan enemmän. Silti haluan, että kun menemme ulos, niin mies maksaa. Minusta on alentavaa kaivaa lompakkoa esiin, jos mukana on mies :-)... Hassua...

ap

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 15:20"]

Tuliko ihan yllätyksenä, että ihmiset ovat erilaisia :)

[/quote]

minun pitää lähinnä kysyä sinulta, että tuleeko yllätyksenä, että joku (minä) haluan ymmärtää tätä toisenlaista näkökulmaa? 

Ap

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 15:18"]

Tämä keskustelu on mennyt työnjakokysmykseksi. Aloitin sen varmaan väärin, tarkoitukseni ei ollut korostaa tätä puolta, vaan yleistä ajattelumaailmaani.

En tarkottanut, että mies ei saisi leipoa tai olla hoitovapaalla, vaan tarkoitin asennettani: en valittaisi, jos mies ei halua keittiöön, en valittaisi jos mies haluaa tehdä uraa (siitä kyllä valittaisin jos mies haluaa bailata vain tai ei haluaisi sitoutua) - kunhan vain rakastaisi ja haluaisi minua myös fyysisesti. 

yllä joku verbalisoi hyvin: mies on tärkein aikuiseni, mutta ei paras ystäväni. 

Ap

[/quote]

Minä luonnollisesti valittaisin mainitsemistasi asioista, sillä meillä arki ei toimisi, jos mieskin tekisi uraa yhtälailla kuten minäkin, tai kieltäytyisi keittiössä olosta. Se ei toimisi, koska minä olen töissä, enkä keittiössä. 

Mikä siinä on niin ihmeellistä, että toisissa perheissä siellä keittiössä on mies ja töissä nainen ja toisissa toisinpäin? Nykyaikana.

17

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 15:22"]

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 15:13"]

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 15:05"]

ai, ei ollut tarkoitus. kyselen vain, että mikä tässä fiftarimallissa mättää nykynaisia. En minä nyrkin ja hellan välissä ole, olemme miehen kanssa tasavertaisia päätöksenteossa kuitenkin.

17 - minä voin jakaa kavereiden kanssa kaiken. En ole elämässäni tavannut miestä, joka ymmärtäisi naista kuten toinen naInen. Siksi minulle kaverit ovat asia erikseen, ja miehen en edes odota ymmärtävän kaikkea. Kunhan mies ymmärtää rakastaa ja haluta minua - se riittää. Kaverit voivat sitten ymmärtää.

ap

[/quote]

Fiftarimallissa mättää se, ettei se istu nykyyhteiskuntaan ja arkeen kuten ennen. Nykyään naiset ovat korkeammin koulutettuja kuin miehet, yliopistoissa on enemmän naisopiskelijoita kuin miehiä, tämä näkyy työelämässä ja urissa. Enää ei ole itsestään selvää, että mies tienaisi enemmän kuin nainen.

Kokoajan kasvatetaan tasa-arvoisempia sukupolvia, joten miehetkään eivät enää samalla tavoin miellä tiettyjä asioita naisten tai miesten töiksi. Kun tapasin mieheni, en osannut laittaa ruokaa, sillä kotonani ei sitä erityisesti minulle opetettu (äitinikin oli uranainen), kun taas mieheni äiti (kotiäiti) oli opettanut poikansa laittamaan ruokaa, pyykkejä, siivoamaan jne. Opin ruoanlaittoa mieheltäni.

En ole koskaan kaivannut naispuolisia hyviä ystäviä. Niitäkin on, mutten kaipaa erityistä keskusteluseuraa heistä. Mieheni kanssa taas keskustelen kaikesta, myös äitini kanssa puhun paljon, olemme läheisiä. Parhaimpiin ystäviini kuuluu yhtä paljon miehiä kuin naisia.

17

[/quote]

Kyllä minun mieheni osaa laittaa ruokaa, ja laittaakin. Hän monesti kieltää monua tiskaamasta, eikä tykkää jos siivoan hänen jälkiään. 

minä olen korkeammin koulutettu kuin mieheni. Tällä hetkellä myös tienaan enemmän. Silti haluan, että kun menemme ulos, niin mies maksaa. Minusta on alentavaa kaivaa lompakkoa esiin, jos mukana on mies :-)... Hassua...

ap

[/quote]

Itsekin olet sitä mieltä, että ajatuksesi on hassu, mutta ihmettelet miksi se on muista hassua?

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 15:23"]

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 15:20"]

Tuliko ihan yllätyksenä, että ihmiset ovat erilaisia :)

[/quote]

minun pitää lähinnä kysyä sinulta, että tuleeko yllätyksenä, että joku (minä) haluan ymmärtää tätä toisenlaista näkökulmaa? 

Ap

[/quote]

Mikä tässä nyt on sinulle se toisenlainen näkökulma?

Ketju toimii elävänä todisteena e-pillereiden haittavaikutuksista:

Koiraista on tullut feminiinisiä ja naaraista maskuliinisia. 

Mikään ei ole seksikkäämpää kuin ruokaa laittava mies! Kokit ovat usein testosteronia uhkuvia miehiä. Nam!

Mulle mun ura on tärkein juttu. Eli en todellakaan tee määrällisesti enempää kotitöitä kuin mies. Oikeastaan vähemmän. Miksi mun pitäisi uhrata oma urani miehen takia?

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 15:25"]

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 15:22"]

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 15:13"]

[quote author="Vierailija" time="15.12.2013 klo 15:05"]

ai, ei ollut tarkoitus. kyselen vain, että mikä tässä fiftarimallissa mättää nykynaisia. En minä nyrkin ja hellan välissä ole, olemme miehen kanssa tasavertaisia päätöksenteossa kuitenkin.

17 - minä voin jakaa kavereiden kanssa kaiken. En ole elämässäni tavannut miestä, joka ymmärtäisi naista kuten toinen naInen. Siksi minulle kaverit ovat asia erikseen, ja miehen en edes odota ymmärtävän kaikkea. Kunhan mies ymmärtää rakastaa ja haluta minua - se riittää. Kaverit voivat sitten ymmärtää.

ap

[/quote]

Fiftarimallissa mättää se, ettei se istu nykyyhteiskuntaan ja arkeen kuten ennen. Nykyään naiset ovat korkeammin koulutettuja kuin miehet, yliopistoissa on enemmän naisopiskelijoita kuin miehiä, tämä näkyy työelämässä ja urissa. Enää ei ole itsestään selvää, että mies tienaisi enemmän kuin nainen.

Kokoajan kasvatetaan tasa-arvoisempia sukupolvia, joten miehetkään eivät enää samalla tavoin miellä tiettyjä asioita naisten tai miesten töiksi. Kun tapasin mieheni, en osannut laittaa ruokaa, sillä kotonani ei sitä erityisesti minulle opetettu (äitinikin oli uranainen), kun taas mieheni äiti (kotiäiti) oli opettanut poikansa laittamaan ruokaa, pyykkejä, siivoamaan jne. Opin ruoanlaittoa mieheltäni.

En ole koskaan kaivannut naispuolisia hyviä ystäviä. Niitäkin on, mutten kaipaa erityistä keskusteluseuraa heistä. Mieheni kanssa taas keskustelen kaikesta, myös äitini kanssa puhun paljon, olemme läheisiä. Parhaimpiin ystäviini kuuluu yhtä paljon miehiä kuin naisia.

17

[/quote]

Kyllä minun mieheni osaa laittaa ruokaa, ja laittaakin. Hän monesti kieltää monua tiskaamasta, eikä tykkää jos siivoan hänen jälkiään. 

minä olen korkeammin koulutettu kuin mieheni. Tällä hetkellä myös tienaan enemmän. Silti haluan, että kun menemme ulos, niin mies maksaa. Minusta on alentavaa kaivaa lompakkoa esiin, jos mukana on mies :-)... Hassua...

ap

[/quote]

Itsekin olet sitä mieltä, että ajatuksesi on hassu, mutta ihmettelet miksi se on muista hassua?

[/quote]

Jo ketjua aloittaessani ymmärsin olevani vähemmistöä. Kyllähän se on hassua, että ajattelen toisin kuin moni teistä. En yhtään ihmettele, että tuo on teistä hassua, jos itsekin sille nauran.

17/31 - kutwn aiemmin sanoin, en tarkoittanut pelkästään työnjakoa. Kyllä tuo minunkin mies paraikaa häärää keittiössä. 

Puhun hassuudesta yleispätevämmällä tasolla.

33 - toisenlainen näkökulma on teidän, sinun, näkökulmasi.

joudun nyt poistumaan. Öitä

ap

...öitä? :D