Nainen! Haittaisiko sinua jos mies kertoisi tapailuvaiheessa että olet ns. kakkosvaihtoehto, kun mies ei ole saanut sitä suurta ihastustaan?
Hän kertoisi avoimesti että tekisi kaikkensa jotta sinusta tulisi se ykkösvaihtoehto, mutta ei voi luvata miten tunteensä kehittyvät...Mitä tekisit/sanoisit?
Kommentit (325)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totaalinen turn off.
Kun on saanut kokea, miltä tuntuu olla maailman eniten haluttu sen toisen silmissä, ei koskaan enää riitä vähempi, eikä tarvitsekaan riittää.
Sitä paitsi jos joku ihminen on niin idiootti ja "tunneälytön", että tuollaisen menee parilleen kertomaan, niin eipä kiinnostaisi enää ihan siitäkään syystä.
Eli parempi vaihtoehto on huijata naista ja salaa haaveilla siitä ihastuksesta?
Ja sitten vetää matto alta kylmästi jo tuo ihastus joskus näyttääkin vihreää valoa?Ei, vaan paras vaihtoehto on olla ottamatta mitään kakkosvaihtoehtoa. Ei kaikkien tarvitse olla suhteessa koko aikaa, on ihan ok olla yksinään sen aikaa kunnes löytyy joku jonka todella haluat ja joka haluaa sinut. Ei ole ok pitää jotain varalla!
Luulisi sen olevan "ok" jos mies on rehellinen ja kertoo tilanteen naiselle.
Mutta tämän ketjun vastausten perusteella rehellisyys ei kannata
Rehellisyys, jonka ainoa tarkoitus on loukata, ei kannata. Siinä olet ihan oikeassa. Tuollaisella rehellisyydellä ei saavuteta mitään hyvää. Ihan sama asia kuin jos nainen oma-aloitteisesti kokisi tarpeelliseksi kertoa sinulle, että olet huonompi seksissä tai huonommin varustettu kuin hänen eksänsä. Ei sellaisia asioita sanota ihmiselle, jota rakastaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellisyys kannattaa aina!
Kuvailtu mies ei ole rehellinen, koska vilpillisesti pohdiskelee, kannattaako kertoa itsestään noin suuri turn off, vai ei, jotta saisi itsekästä etua.
Rehellinen mies käsittelisi omat tunteensa ennen uusia tapailusuhteita, eikä kaataisi omia ongelmiaan viattoman, ihanaa rakkautta toivovan sivullisen naisen niskaan.
Minusta osoittaa aikamoista rehellisyyttä ja luottamusta, halua työstää yhdessä asiaa, että tunnustaa tuollaisen asian. Teeskenteleminen olisi paljon pahempaa ja jos ei yhdessä työstä tuollaisia niin suhteesta ei voi tulla kovin syvä. Sama koskee suhteen aikana tulevia ihastuksia ja pettämisiä. Ne pitää työstää yhdessä eikä salailla toiselta. N49
En ole kanssasi samaa mieltä, mutta puolustan oikeuttasi olla tuota mieltä.
Ap:n kuvailema mies ei pyri oikeaan universaaliin ja moraaliseen rehellisyyteen, vaan pohtii, mitä pitää ja voi kertoa, jotta saisi itselleen mahdollisimman paljon hyötyä.
Hänellä on myös pieni sivujuonne: hän yrittää loukata naisia väittämällä, että nämä ovat ”prinsessoja”, jotka haluavat olla ”ykkösvaihtoehtoja” ja elävät ”denialismissa”. Ei ap todellisuudessa keskustele rehellisyydestä, vaan kertoo surullisesta, naisvastaisesta maailmankuvastaan.
Vierailija kirjoitti:
Tässä se taas nähdään miten naisten kanssa ei koskaan kannata olla täysin rehellinen.
Aloituksessa mainitulla miehellähän on vielä vilpitön tarkoitus yrittää suunnata suurimmat tunteensa tapailemaansa naista kohtaan.
Varmaan kaikki miehet olisivat todella otettuja jos nainen osoittaisi tuon tason rehellisyyttä...
Varmaan tunnen miehiä paremmin kuin sinä. Uskallan väittää, ettei kukaan parisuhdekumppaneistani olisi ollut otettu, jos olisin kertonut haikailevani jonkun toisen perään.
Tässä on taas kyse joko neurokirjon pakkomielteisestä jankuttamisesta tai provosta. En ole eläessäni kuullut, että kukaan olisi kokenut tarpeelliseksi tuollaísta "rehellisyyttä".
Vierailija kirjoitti:
Tässä se taas nähdään miten naisten kanssa ei koskaan kannata olla täysin rehellinen.
Aloituksessa mainitulla miehellähän on vielä vilpitön tarkoitus yrittää suunnata suurimmat tunteensa tapailemaansa naista kohtaan.
Varmaan kaikki miehet olisivat todella otettuja jos nainen osoittaisi tuon tason rehellisyyttä...
Okei, kerron nyt että olen jo vuosia ollut lääpälläni serkkuusi Anselmiin ja mietin häntä aina seksin aikana mutta teen kyllä kaikkeni ihastuakseni sinuun ukkoseni mutta en voi luvata mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haittaisi. Se suhde olisi siinä ja perään olisi turha enää vinkua.
80% naisista voisi sitten pistää eroanomuksen sisään huomenna.
Keneltä sitä eroa pitää anoa? En pidättele miestäni täällä ase ohimolla, hän on valmis lähtemään aivan koska tahansa. Jostain syystä ei tunnu haluavan. Jostain syystä on tänäänkin monin tavoin huomioinut minua ja osoittanut rakkauttaan teoillaan. Ja katsonut ja koskettanut rakastavasti.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti nämä ketjun kirjoittelijat sitten sitä mieltä että mies, joka on jäänyt ilman sitä elämänsä rakkautta on lopuksi ikäänsä yksineläjäksi tuomittu. Ei siis kannata antaa mahdollisuutta miehelle rakastua uudelleen?
Diagnoosi: neuropuolen juttuja. Mustavalkoinen maailma, parisuhteessa olemista verrataan siihen että on ihastuttu jonkun naisen ulkonäköön ja tehty hänestä mielikuvituksessa rakastettu. Ei minkäänlaista kokemusta todellisesta parisuhteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti nämä ketjun kirjoittelijat sitten sitä mieltä että mies, joka on jäänyt ilman sitä elämänsä rakkautta on lopuksi ikäänsä yksineläjäksi tuomittu. Ei siis kannata antaa mahdollisuutta miehelle rakastua uudelleen?
Minä olen sitä mieltä, että jos mies (tai nainen) edelleen pitää vanhaa ihastustaan itselleen parhaana ja sydämensä valittuna, ja on hänessä rakkauden siteillä kiinni, niin kaikille osapuolille parempi olisi, ettei hän tapailisi ketään muuta. Mutta jos hän kykenee käsittelemään tunteensa, ja on aidosti ja rehellisesti avoin uudelle rakkaudelle, ns. sydän vapaana, silloin hän voi löytää uuden suuren rakkauden.
Tähän voi mennä vuosia, tai loppuelämä.
Usein se uusi tutustuminen ja ihastuminen saa aikaan sen että tuo vanha unohtuu.
Mutta hankala on tutustua jos sitä ei sallita; Melko täystyrmäys on tullu naisilta täällä
Olen eri, mutta sitten sinä olet kyllä joku uniikki lumihiutale jonka kaltaista en haluakaan tuntea. Normaali ihminen pääsee entisistä ihastuksistaan kohtuullisessa ajassa yli ihan riippumatta siitä, onko kuviossa joku uusi vai ei. Jos siinä torjunnan märehtimisessä menee koko loppuelämä, niin kyllä silloin olisi syytä jo hakea ammattiapua eikä mitään ihmislaastaria.
Vierailija kirjoitti:
Ei varmaan kovin harvinaista että seurustelee/on naimisissa sen kakkos-, kolmos-, nelosvaihtoehdon kanssa koska ei saanut sitä, jonka olisi mieluiten ottanut. Pätee monissa suhteissa molempiin suhteen osapuoliin. Eikä sekään mitenkään varmaa ole että jos on sen ykkösvaihtoehdon kanssa etteikö parempi jossain vaiheessa löydy. Molemmille. Aika vaaleanpunaista hötteröä tuollainen ajattelu että pariskunnat olisivat aina toisilleen ykkösvaihtoehtoja tai niinä pysyisivät koko elämänsä ajan.
Minusta on harvinaista, harva saa runkkaamansa onlyfans-pimun tai luokan kaunottaren saatika jää näiden perään haikailemaan eikä kaikilla ole jotain palvottua nuoruudenrakastettua. Ap haaveilee vieläkin tuosta toisesta jota ei edes kunnolla tunne, normaali ihminen ei hae suhdetta yhteen jos miettii toista.
Naisille ei tule mieleen että miehille se ainoa vaihtoehto on ikisinkkuus - jonka jälkeen syntyvyys olisi nollassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti nämä ketjun kirjoittelijat sitten sitä mieltä että mies, joka on jäänyt ilman sitä elämänsä rakkautta on lopuksi ikäänsä yksineläjäksi tuomittu. Ei siis kannata antaa mahdollisuutta miehelle rakastua uudelleen?
Minä olen sitä mieltä, että jos mies (tai nainen) edelleen pitää vanhaa ihastustaan itselleen parhaana ja sydämensä valittuna, ja on hänessä rakkauden siteillä kiinni, niin kaikille osapuolille parempi olisi, ettei hän tapailisi ketään muuta. Mutta jos hän kykenee käsittelemään tunteensa, ja on aidosti ja rehellisesti avoin uudelle rakkaudelle, ns. sydän vapaana, silloin hän voi löytää uuden suuren rakkauden.
Tähän voi mennä vuosia, tai loppuelämä.
Usein se uusi tutustuminen ja ihastuminen saa aikaan sen että tuo vanha unohtuu.
Mutta hankala on tutustua jos sitä ei sallita; Melko täystyrmäys on tullu naisilta täällä
Taitaa palstan naisilla olla jonkinlainen prinsessa-syndrooma päällänsä kun noin ehdottomia ovat että ovat miehelle se kuu ja aurinko nro 1. heti alusta lähtien.
Jälleen väärinpäin. Mies tässä kuvittelee olevansa naiselle täydellinen mies, johon nainen on täysin rakastunut ja halukas sitoutumaan loppuelämäkseen, vaikka ilmeisesti ei vielä ole edes parisuhdetta heidän välillään. Jos olisi, niin olisihan se nainen jo nähnyt, ettei mies osoita rakkauttaan, hänen katseestaan ei näy rakkaus ja ihailu, hän ei ole 100 % "läsnä" naisen kanssa jne.
Varmaan alkaisi vähän huvittamaan, jos aikuinen mies luettelisi jotain ykkös-, kakkos-, ja kolmosvaihtoehtoja. Itsellä kun on jo yläasteelta aikaa, niin en lähtisi juttuun mukaan. Tai jos ykkönen olisi esim. ex-vaimo, niin eipä sellainenkaan suhde kiinnostaisi. Paras olisi että vanhat suhteet ja pettymykset on jo käsitelty, kun uutta suhdetta alkaa rakentamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rehellisyys kannattaa aina!
Kuvailtu mies ei ole rehellinen, koska vilpillisesti pohdiskelee, kannattaako kertoa itsestään noin suuri turn off, vai ei, jotta saisi itsekästä etua.
Rehellinen mies käsittelisi omat tunteensa ennen uusia tapailusuhteita, eikä kaataisi omia ongelmiaan viattoman, ihanaa rakkautta toivovan sivullisen naisen niskaan.
Minusta osoittaa aikamoista rehellisyyttä ja luottamusta, halua työstää yhdessä asiaa, että tunnustaa tuollaisen asian. Teeskenteleminen olisi paljon pahempaa ja jos ei yhdessä työstä tuollaisia niin suhteesta ei voi tulla kovin syvä. Sama koskee suhteen aikana tulevia ihastuksia ja pettämisiä. Ne pitää työstää yhdessä eikä salailla toiselta. N49
En ole kanssasi samaa mieltä, mutta puolustan oikeuttasi olla tuota mieltä.
Ap:n kuvailema mies ei pyri oikeaan universaaliin ja moraaliseen rehellisyyteen, vaan pohtii, mitä pitää ja voi kertoa, jotta saisi itselleen mahdollisimman paljon hyötyä.
Hänellä on myös pieni sivujuonne: hän yrittää loukata naisia väittämällä, että nämä ovat ”prinsessoja”, jotka haluavat olla ”ykkösvaihtoehtoja” ja elävät ”denialismissa”. Ei ap todellisuudessa keskustele rehellisyydestä, vaan kertoo surullisesta, naisvastaisesta maailmankuvastaan.
Juuri tämä. Provoilee vähän siellä täällä. "Luuletteko olevanne ykkösvaihtoehtoja, heh heh ". No kyllä sen nyt vaan tietää, milloin sitä on ja milloin on joku korvike. Naimisissa olen ollut jo 25 vuotta miehen kanssa, joka todellakin on alusta alkaen pitänyt minua ainoana vaihtoehtonaan. Ja turha on ap:n tulla nyt länkyttämään, että "niinhän sä luulet". En luule, tiedän. Sanoin jo tämän sivulla 2, mutta tämä trolli sen kuin jatkaa.
Vierailija kirjoitti:
Naisille ei tule mieleen että miehille se ainoa vaihtoehto on ikisinkkuus - jonka jälkeen syntyvyys olisi nollassa.
Miksi miehille se ainoa vaihtoehto olisi ikisinkkuus? Suurin osa miehistäkin on ihan normaaleja ihmisiä jotka joko eivät päädy tai päätyvät kivan ihmisen kanssa yhteen molempien haluamana.
Vierailija kirjoitti:
Naisille ei tule mieleen että miehille se ainoa vaihtoehto on ikisinkkuus - jonka jälkeen syntyvyys olisi nollassa.
Maapallo kiittää. Jos mies on kehityksessään siinä vaiheessa tai neurokirjoltaan sen verran poikkeava, että hänen elämänsä rakkaus on nainen, jonka kanssa hänellä ei ole ollut edes parisuhdetta, ja kaikki muut tyytymistä kakkoseen, niin ei häntä ole tarkoitettukaan lisääntymiseen.
Vierailija kirjoitti:
Eli parempi vaihtoehto on huijata naista ja salaa haaveilla siitä ihastuksesta?
Ja sitten vetää matto alta kylmästi jo tuo ihastus joskus näyttääkin vihreää valoa?
No miten asian muuttaa se, että kerrot totuuden tälle kakkosvaihtoehdolle? Aivan samalla tavallahan sinä tulet hänet joka tapauksessa jättämään jos tuo ihastus näyttääkin vihreää valoa.
Ei tuollaisella kertomisella voi saavuttaa mitään hyvää ja positiivista. Vai lasketko positiiviseksi sen, että nainen tulee olemaan koko suhteen ajan epäileväinen ja epävarma?
Jos kerran olet valmis tekemään kaikkesi sen eteen että kakkosvaihtoehdosta tuleekin se ykkönen, ja tunteesi muuttuvat, niin miksi et voi tehdä sitä itseksesi, kertomatta toiselle? Miksi on niin oleellista, että kakkosvaihtoehto varmasti tietää olevansa kakkonen?
Vierailija kirjoitti:
Naisille ei tule mieleen että miehille se ainoa vaihtoehto on ikisinkkuus - jonka jälkeen syntyvyys olisi nollassa.
Väärin meni taas. On myös olemassa kunnon miehiä jotka rakastuvat naisiinsa oikeasti. Heillä saattaa myös olla lapsia, kuten meillä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä naiset on tyhmiä. Luuleeko joku oikeesti ettei se teidän miehenne lähtisi jonkun supermallin matkaan jos pääsisi. Kaikki te ootte vaan lohdutuspalkintoja.
Voi päivää nyt taas, lapsi. Maailmassa tulee AINA olemaan paremman näköisiä, varakkaampia, älykkäämpiä ihmisiä kuin minä. Ei se silti tarkoita että mieheni heistä haaveilee ja pitää minua sen vuoksi "kakkosvaihtoehtona" :D :D :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totaalinen turn off.
Kun on saanut kokea, miltä tuntuu olla maailman eniten haluttu sen toisen silmissä, ei koskaan enää riitä vähempi, eikä tarvitsekaan riittää.
Sitä paitsi jos joku ihminen on niin idiootti ja "tunneälytön", että tuollaisen menee parilleen kertomaan, niin eipä kiinnostaisi enää ihan siitäkään syystä.
Eli parempi vaihtoehto on huijata naista ja salaa haaveilla siitä ihastuksesta?
Ja sitten vetää matto alta kylmästi jo tuo ihastus joskus näyttääkin vihreää valoa?Ei, vaan on mieluummin yksin. Mikä pakko on ottaa joku jos ei saa sitä kenet haluaa? Odottelee että saa sen ihastuksen tai että kohtaa jonkun vielä häntäkin paremman.
Miesten vaihtoehto on ikisinkkuus joten ei ihme jos tyydytään kolmosvaihtoehtoihin.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä naiset on tyhmiä. Luuleeko joku oikeesti ettei se teidän miehenne lähtisi jonkun supermallin matkaan jos pääsisi. Kaikki te ootte vaan lohdutuspalkintoja.
Kyllä miehet on tyhmiä. Luuleeko joku oikeesti ettei se teidän naisenne lähtisi jonkun rikkaan kirurgin tai hyvin varustellun komistuksen matkaan jos pääsisi. Kaikki te ootte vaan lohdutuspalkintoja.
En ole kanssasi samaa mieltä, mutta puolustan oikeuttasi olla tuota mieltä.
Ap:n kuvailema mies ei pyri oikeaan universaaliin ja moraaliseen rehellisyyteen, vaan pohtii, mitä pitää ja voi kertoa, jotta saisi itselleen mahdollisimman paljon hyötyä.