Ei halua enää aloittaa lapsiperherumbaa

Lapset tuo huolta ja murhetta mutta myös iloa. Tänään kun esiteini potkasi pallon ikkunasta vahingossa läpi tuli murhetta mutta tänään on ollut iloakin, kun sai hyvän numeron kokeesta.

Ei kai kukaan niin naivi idiootti ole että kuvittelee "lapset tuovat elämään onnea"?

Onni on ihmisen sisä-, eikä ulkopuolella. Jos sisällä oli mustaa mutaa ennen lapsia niin tilanne on lasten saamisen jälkeen täysin sama.

Ihme jauhantaa. Minä saatan kyllä useinkin mielessäni kirota, että ”on tämä hullun hommaa” kun mietin tämän lapsiperhearjen pyörittämistä. Siltikin, ne ohikiitävät ajatukset eivät kerro mitään siitä, mitä ajattelen onnesta ja onnellisuudesta isossa kuvassa. Minulle onni ei tarkoita sitä, että olisin joka hetki aivan järkyttävän onnellinen. Onni on laajempi käsite. On onnea jättää jotakin tähän maailmaan, on onnea rakastaa ja tulla rakastetuksi, on onnea hymyillä lapselle ja saada hymy takaisin, on onnea omistaa perhe.

Ei se mikään pakottava vietti ole.