Työnhausta. Mitä vastata kiperiin rekrytoijan kysymyksiin?

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 11:23"]

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 11:01"]

Yleensä palkkaus on joko tessin mukainen (hanttihommat ja toimihenkilöt) tai hakemuksessa on palkkapyyntö (asiantuntijat ja johto). Näin ainakin käytäntö meillä joka toki kerrotaan rekryilmoituksessa. Se vaan on niin että jos haastattelutilanteessa kammetaan palkasta niin haastateltavien joukossa on joku joka ei kampea --> se joku pääsee jatkoon

\rekrytoija

[/quote]

Eli te valitsette sen ihmisen työhön joka ei kysele palkasta mitään? No mitä jos te nyt soitatte hänelle ja sanotte, että onneksi olkoon sinut valittiin niin tuleeko tämä ihminen todella allekirjoittamaan työsopimusta tietämättä palkkaansa? Ja mitä jos tämä valittu ihminen palkan kuultuaan toteaakin että hei liian matala en tuu töihin. Laitatteko te paikan uudelleen hakuun, koska eihän teidän mukaan kukaan niistä aikaisemmin myös haastatelluista kelpaa koska on uskaltanut kysyä palkasta.

Jokaisessa työhaastattelussa jossa minä olen ollut, on palkka otettu työnantajan toimesta puheeksi. Jopa niissä joissa on pyydetty esittämään palkkatoive niin sitä on jotenkin sivuttu edes toteamalla että sinun palkkatoiveesihan oli xxxx€ ja siinä on ollut mahdollisuus sitten tarkentaa sitä, perustella tai kysellä lisää.

[/quote]

Lähinnä tarkoitin että työnhakijan ei kannata alkaa kinastella palkasta. Jos haastatteluun kutsuttu osoitteutuu sellaiseksi että täytä kriteereitä ei vältämättä palakka-asiaakaan oteta puheeksi vaan pyritään hienotunteisesti eroon.

Kaikki työnhakijat kyllä erottuvat toisistaan haastattelutilanteissa, mainittu kevyt huumori on hyvästä ja suositeltavaa, alapäävitsejä välttelisin :)

\rekrytoija

Pitäisi olla motivoitunut ja kehittymishaluinen, vaikka hakisi pelkkää rutiininomaista toimistotyötä. Pitäisi osata sujuvasti vieraita kieliä, vaikka työssä riittää kun osaa perusfraasit vieraalla kielelle. Ainoa ominaisuu mikä tuottaa lisäarvoa on joustavuus, nöyryys, tunnollisuus ja mielellään ammattiliittoon järjestäytymättömyys (=tietämättömyys esim TES:stä). Nämä ovat ihan kokemuksia melko vaativaksi luokitellusta toimistotyöstä kansaivälisessä yrityksessä.

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 13:41"]

Pitäisi olla motivoitunut ja kehittymishaluinen, vaikka hakisi pelkkää rutiininomaista toimistotyötä. Pitäisi osata sujuvasti vieraita kieliä, vaikka työssä riittää kun osaa perusfraasit vieraalla kielelle. Ainoa ominaisuu mikä tuottaa lisäarvoa on joustavuus, nöyryys, tunnollisuus ja mielellään ammattiliittoon järjestäytymättömyys (=tietämättömyys esim TES:stä). Nämä ovat ihan kokemuksia melko vaativaksi luokitellusta toimistotyöstä kansaivälisessä yrityksessä.

[/quote]

Näin se nykyaikana menee. Ainakaan ei kannata vielä koeajalla tuoda esiin että haluaa kotiin ennen n. 9,5 tunnin työpäivää tai väittää pomolle vastaan kovin hanakasti

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 10:39"]

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 10:35"]

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 10:30"]

Kertoisiko joku rekrytoija että mikä tämän itsestäänselvän ja itseään toistavien diipadaapa-juttujen pointti on? Miten te erotatte hyvän työntekijän jos kaikki sanovat haluavansa sitoutua yritykseen ja olevan halukkaita kehittämään itseään jne? Musta tuo kaikki on pirun puuduttavaa näyttelemistä; olen hyvä työntekijä ja haluan tehdä työt hyvin enkä istua puhumassa siitä työnteosta.

[/quote]

Minuakin kiinnostaa. vai onko se vain sitä työnhakujargonia ja rivien välistä sitten intuition perusteella valitaan se oikea? Miksi juuri minuty pitäisi valita..? No, ei tietysti välttämättä minkään takia sillä onhan naapurin "Annelin" sentään paljon enemmän rahan tarpeessa kuin minä jne.

[/quote]

Kysymyksiä on erilaisia, jotta voidaan katsoa, miten työntekijä selviytyy eri tilanteista. Itse heitän yllättäviäkin kysymyksi, kuten mistä nautit tai kysyn jonkun kysymyksen eri kielellä. Jos hakijan suhtautuminen on tuo eli kyseletpä tyhmiä, mä tulin tekemään töitä, se kartoo jo jotain. Esim. siitä, että sosiaaliset tilanteet eivät ole ehkä hallussa, ei osata asettua toisen asemaan, ollaan liian yksioikoisia. Nämä vaikeuttavat työyhteisössä oloa. Tärkeintä töissä on nimittäin toisten tukeminen ja auttaminen, ei se oman työn orjallinen tekeminen ilman yhteistyötä..

[/quote]

Minä olin se joka kysyin tuota ja ei minun asenteeni ole haastattelussa tuollainen ja sujuvatsi olen työpaikkaakin vaihtanut vaikka nuo haastattelut ovat mielestäni kaikki samanlaisia ja aivan turhaa lätinää

Mun mielestä noi haastattelut on ihan typeriä. Kaikki vastaa tohon ekaan kysymykseen samalla tavalla, että haluaa uusia haasteita ja muuta jargonia. Sori rekrytoijat, oikeastiko te jaksatte ottaa tosissaan ne sanomiset. Jos työ on suunnilleen samaa kuin vanha ja työpaikan sijainti ei ole merkitsevä, niin syitä on tasan kolme: 1. raha ja/tai 2. ei viihdy nykyisessa ja/tai 3. nykyisessä työssä on esimerkiksi yt-neuvotteluista pelko. Oikeastiko te uskotte siihen, että joku vaihtaa suunnilleen samantyyppiseen työhön vain kehittyäkseen? Jos työ on taas haastavampi, niin yleensä päätarkoitus on nostaa palkkaa. Ketä tuollainen turhanaikainen hymistely palvelee, kun kumpikin tietää totuuden?

Ja mitä tulee palkasta puhumiseen haastattelussa, niin en ole IKINÄ ymmärtänyt, miksei palkasta ja eduista voi muka olla "liian" kiinnostunut. Itsekö menisitte töihin ilman palkkaa ja etuja? Eikö se oikeasti ole yksi merkittävimpiä tekijöitä työtä haettaessa ja tärkein syy lähteä sinne aamulla? Tottakai mielenkiinto, kutsumus, halu olla hyödyksi jne. Totuus on kuitenkin, että palkka on se työn idea ja omituista, ettei siitä saisi olla kiinnostunut.

Mistä ihmeestä nää bimbot rekrytoijat tulee?

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 15:02"]

Mun mielestä noi haastattelut on ihan typeriä. Kaikki vastaa tohon ekaan kysymykseen samalla tavalla, että haluaa uusia haasteita ja muuta jargonia. Sori rekrytoijat, oikeastiko te jaksatte ottaa tosissaan ne sanomiset. Jos työ on suunnilleen samaa kuin vanha ja työpaikan sijainti ei ole merkitsevä, niin syitä on tasan kolme: 1. raha ja/tai 2. ei viihdy nykyisessa ja/tai 3. nykyisessä työssä on esimerkiksi yt-neuvotteluista pelko. Oikeastiko te uskotte siihen, että joku vaihtaa suunnilleen samantyyppiseen työhön vain kehittyäkseen? Jos työ on taas haastavampi, niin yleensä päätarkoitus on nostaa palkkaa. Ketä tuollainen turhanaikainen hymistely palvelee, kun kumpikin tietää totuuden?

Ja mitä tulee palkasta puhumiseen haastattelussa, niin en ole IKINÄ ymmärtänyt, miksei palkasta ja eduista voi muka olla "liian" kiinnostunut. Itsekö menisitte töihin ilman palkkaa ja etuja? Eikö se oikeasti ole yksi merkittävimpiä tekijöitä työtä haettaessa ja tärkein syy lähteä sinne aamulla? Tottakai mielenkiinto, kutsumus, halu olla hyödyksi jne. Totuus on kuitenkin, että palkka on se työn idea ja omituista, ettei siitä saisi olla kiinnostunut.

Mistä ihmeestä nää bimbot rekrytoijat tulee?

[/quote]

Itse asiassa minä olen aina vaihtanut työtä kehittyäkseni tai saadakseni erilaisia haasteita. Siksi varmaan viihdynkin työssäni. 

Palkkaa olen saanut aina senverran että olen pärjännyt, lukioaikaisista luokkakavereista rahan perässä juoksijat ovat burnislomilla ja titityyhoidoissa jo alle nelikymppisinä.

Konen tehneeni oikein, mun mielestä työssä pitää olla viihtyvyyttä ja maalina se että on vielä hymyä eläkkeelläkin :)

Mä olen vastannut että tässä työssä näyttäisi olevan mahdollisuuksia käyttää myös niitä taitoja, joita en ole ihan täysin päässyt hyödyntämään edellisessä työssäni ja haluan niitä ylläpitää.

Ja minut pitäisi valita koska olen tehnyt jo sen verran töitä, etten vähästä säikähdä, olen motivoitunut työssäni jne ja olen kaiken kukkuraksi tavattoman hyvä tyyppi työkaverina.

Aina voi kysellä vaikka rekrytointiprosessin kestosta tms. jos ei yrityksessä ole mitään kiinnostavaa kyseltävää. Tai yrityksen tulevaisuuden näkymistä.

Mä taas henk.koht. inhoan kysymystä: "kerro jotain itsestäsi". Olen alun räpeltelyjen jälkeen pyytänyt heitä tarkentamaan että mitä varsinaisesti haluavat kuulla, koska mä voin aloittaa ihan lapsuudestakin kyllä. Usein haastattelijalla on tossa kohtaa mennyt pulla väärään kurkkuun ja sit on takellellen pyytänyt kertomaan vaikka henkilökohtaisesta elämästä jotain tms. Siis millaisesta perheestä kotoisin tms. Mut jos ei haastattelijakaan osaa tarkentaa pyyntöään, se on kyllä melko turha silloin. Kyllä mä voin jaaritella itsestäni tuntitolkulla lapsuudesta alkaen, ei se oo ongelma ollenkaan.

Miksi haluat vaihtaa työpaikkaa --> Kehittyminen, eteenpäin pyrkiminen, halu oppia uutta ja joku speksi rekrytointiyrityksestä (vaikka kiinnostava tuote, toimiala jne joka oikeasti on totta) ovat niitä millä saa plussaa.

Mikis pitäisi valita juuri sinut --> älä ole vaatimaton mutta ole rehellinen. Eli esimerkiksi että saatte ahkeran ja kiinnostuneen työntekijän joka on valmis sitoutumaan yritykseen jne. Pue sanoiksi se mitä rekrytoija haluaa kuulla. Tässä kohdassa piilovaikutus (ilmeet, eleet, pukeutuminen, käyttäytyminen) on hyvin olennaisessa osassa.

Haluatko kysyä vielä jotain --> EI IKINÄ lomista, palkasta, eduista vaan yrityksen tulevaisuudennäkymistä, etukäteen googletetusta jostain yritystä koskevasta positiivisesta uutisesta jne.

\rekrytoija

Kertoisiko joku rekrytoija että mikä tämän itsestäänselvän ja itseään toistavien diipadaapa-juttujen pointti on? Miten te erotatte hyvän työntekijän jos kaikki sanovat haluavansa sitoutua yritykseen ja olevan halukkaita kehittämään itseään jne? Musta tuo kaikki on pirun puuduttavaa näyttelemistä; olen hyvä työntekijä ja haluan tehdä työt hyvin enkä istua puhumassa siitä työnteosta.

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 10:30"]

Kertoisiko joku rekrytoija että mikä tämän itsestäänselvän ja itseään toistavien diipadaapa-juttujen pointti on? Miten te erotatte hyvän työntekijän jos kaikki sanovat haluavansa sitoutua yritykseen ja olevan halukkaita kehittämään itseään jne? Musta tuo kaikki on pirun puuduttavaa näyttelemistä; olen hyvä työntekijä ja haluan tehdä työt hyvin enkä istua puhumassa siitä työnteosta.

[/quote]

Minuakin kiinnostaa. vai onko se vain sitä työnhakujargonia ja rivien välistä sitten intuition perusteella valitaan se oikea? Miksi juuri minuty pitäisi valita..? No, ei tietysti välttämättä minkään takia sillä onhan naapurin "Annelin" sentään paljon enemmän rahan tarpeessa kuin minä jne.

Haluat vaihtaa työpaikka, koska kaipaat lisähaasteita, koet että sinusta on enempään mitä nykyisessä työssäsi voit tehdä.

Heidän pitäsii valita sinut, koska olet niin hyvä tyyppi, saat ympäirllä olevat ihmiset innostumaan ja olet juuri se, jota he etsivät tähän työhön.

Kysyt lopuksi tarkennuksia työn sisällöstä, jos jokin jäi epäselväksi. Miten rekrytointiprosessi etenee, jos sitä ei jo kerrottu. Miten voi kehittää itseäsi työssä eli tarjoaako yritys millaisia koulutuksia. Miten yritys kehittyy tulevaisuudessa, että tiedät kehittyä sen mukane jne.

Ja huomioi itse rekryporukasta, että onko yritys edes sellainen, johon haluat. Olen itse ollut haastatteluissa, joista on jäänyt huono maku suuhun, että en ole ottanut työtä vastaan. Haluan hyvään paikkaan, jossa on hyviä tyyppejä.

Itse olen panostanut työhaastatteluissa, kun olen itse ollut haastattelija, siihen että annan itsestäni ja yrityksestä niin hyvä kuvan, että hakija todella haluaa meille töihin. Työhaastattelussa kumpikin osapuoli myy itseään.

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 10:35"]

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 10:30"]

Kertoisiko joku rekrytoija että mikä tämän itsestäänselvän ja itseään toistavien diipadaapa-juttujen pointti on? Miten te erotatte hyvän työntekijän jos kaikki sanovat haluavansa sitoutua yritykseen ja olevan halukkaita kehittämään itseään jne? Musta tuo kaikki on pirun puuduttavaa näyttelemistä; olen hyvä työntekijä ja haluan tehdä työt hyvin enkä istua puhumassa siitä työnteosta.

[/quote]

Minuakin kiinnostaa. vai onko se vain sitä työnhakujargonia ja rivien välistä sitten intuition perusteella valitaan se oikea? Miksi juuri minuty pitäisi valita..? No, ei tietysti välttämättä minkään takia sillä onhan naapurin "Annelin" sentään paljon enemmän rahan tarpeessa kuin minä jne.

[/quote]

Kysymyksiä on erilaisia, jotta voidaan katsoa, miten työntekijä selviytyy eri tilanteista. Itse heitän yllättäviäkin kysymyksi, kuten mistä nautit tai kysyn jonkun kysymyksen eri kielellä. Jos hakijan suhtautuminen on tuo eli kyseletpä tyhmiä, mä tulin tekemään töitä, se kartoo jo jotain. Esim. siitä, että sosiaaliset tilanteet eivät ole ehkä hallussa, ei osata asettua toisen asemaan, ollaan liian yksioikoisia. Nämä vaikeuttavat työyhteisössä oloa. Tärkeintä töissä on nimittäin toisten tukeminen ja auttaminen, ei se oman työn orjallinen tekeminen ilman yhteistyötä..

Mistäs minä sen tiedän oletko hyvä ennenkuin sen osaat kertoa?

utta jos papareiden perusteella pääset haastatteluun ja mukaan livahtaa ensimmäiseen kohtaan että et tule toimeen nykyisessä työpaikassasi jonkun kanssa, toisessa kohdassa näytät vaivautuneelta ja kolmannessa kysyt etätyötä niin olet hävinnyt. Joku -todennäköisesti kaikki haastatellut- ovat olleet parempia, yritän vaan neuvoa ap:ä

\rekrytoija

Mä en ymmärrä miksi palkasta ei saa kysyä, työhän on vastikkeellista hommaa, eikä mitään hyväntekeväisyystoimintaa. Haastattelun voisi lopettaa siltä istumalta, jos palkka on ihan jotain muuta kuin on ajatellut. Turha haaskata kenenkään aikaa. Jossain virastossa (en muista mikä) oli puolisen vuotta sitten asiantuntijan virka auki ja palkka olisi ollut 1800 euroa. Ystäväni, joka kävi haastattelussa, sanoi, että kärvisteli haastattelun kuitenkin loppuun vaikka tiesi jo palkasta kuultuaan ettei ikimaailmassa ottaisi paikkaa vastaan.

Yleensä palkkaus on joko tessin mukainen (hanttihommat ja toimihenkilöt) tai hakemuksessa on palkkapyyntö (asiantuntijat ja johto). Näin ainakin käytäntö meillä joka toki kerrotaan rekryilmoituksessa. Se vaan on niin että jos haastattelutilanteessa kammetaan palkasta niin haastateltavien joukossa on joku joka ei kampea --> se joku pääsee jatkoon

\rekrytoija

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 11:01"]

Yleensä palkkaus on joko tessin mukainen (hanttihommat ja toimihenkilöt) tai hakemuksessa on palkkapyyntö (asiantuntijat ja johto). Näin ainakin käytäntö meillä joka toki kerrotaan rekryilmoituksessa. Se vaan on niin että jos haastattelutilanteessa kammetaan palkasta niin haastateltavien joukossa on joku joka ei kampea --> se joku pääsee jatkoon

\rekrytoija

[/quote]

Eli te valitsette sen ihmisen työhön joka ei kysele palkasta mitään? No mitä jos te nyt soitatte hänelle ja sanotte, että onneksi olkoon sinut valittiin niin tuleeko tämä ihminen todella allekirjoittamaan työsopimusta tietämättä palkkaansa? Ja mitä jos tämä valittu ihminen palkan kuultuaan toteaakin että hei liian matala en tuu töihin. Laitatteko te paikan uudelleen hakuun, koska eihän teidän mukaan kukaan niistä aikaisemmin myös haastatelluista kelpaa koska on uskaltanut kysyä palkasta.

Jokaisessa työhaastattelussa jossa minä olen ollut, on palkka otettu työnantajan toimesta puheeksi. Jopa niissä joissa on pyydetty esittämään palkkatoive niin sitä on jotenkin sivuttu edes toteamalla että sinun palkkatoiveesihan oli xxxx€ ja siinä on ollut mahdollisuus sitten tarkentaa sitä, perustella tai kysellä lisää.

Itse lähden aina siitä, että ajattelen jo ennen haastattelua, millaiseen paikkaan olen hakemassa ja minkälaisia työtehtävät tulevat luultavasti olemaan ja millaisena näen itseni tekemässä kyseistä työtä.

Itsestä kertomis-pyyntöön vastaan niin, että mainitsen kertovani nyt asioista, joista ajattelen olevan hyötyä kyseisessä työtehtävässä ja selitän ammatillisen osaamiseni kehittymisen ja ansioluettelon aukot. Heikkouksia kannattaa pari miettiä etukäteen, niitä kysytään varmasti, oma-aloitteisesti niitä ei kannata haastattelussa mainita.

Yleensä kysyn tyypillisestä työpäivästä: onko rutiininomaista, vai vapaampaa, päivittäisiä kokouksia, tiettyyn kellonlyömään tehtäviä asioita yms. Onko samassa avokonttorissa paljon ihmisiä. Tiimin kokoa jne. Yksi tai kaksi kysymystä riittää. Joskus saatan unohtaa mitä minun pitikään kysyä ja saatan lisäkysymys-tiedusteluun vastata, että tässä on tullut keskusteltua aika kattavasti osaamisestani ja työtehtävästä ja olisikohan rekrytoija halunnut vielä tietää jotain minusta. Haastattelut kun eivät mene kaikki tietyn kaavan mukaan.

Eiköhän rekrytoija saa minusta tarpeeksi kiinnostuneen ja sosiaalisen kuvan, mikäli keskustelemme asioista ja osoitan ammattitaitoni jo pelkästään näiden keskustelujen aikana. Ja saahan rekrytoija kuitenkin kysyä vielä, jos jotain haluaa tietää.

Palkkaa en suoraan kysy, yleensä rekrytoijat selittävät sen suullisesti(kertovat työehtosopimuksen nimen ainakin ja palkan voi tarkistaa netistä kotona). Palkkatoiveissa lähden siitä, että palkkaus on tes:n mukainen huomioiden koulutukseni ja työkokemukseni.

Typeräksi saa tuntea itsensä, jos kysyy jotain, jonka rekrytoija on juuri kertonut - antaa vaikutelman, että ei ole kuunnellut.

Jos haastattelun jälkeen on hyvä olo, haastattelu on mennyt hyvin. Jos taas vituttaa, niin todennäköisesti silloin on mennyt jotain vikaan. Ja se, mikä on mennyt vikaan, löytyy sillä, että kävelee korttelin ympäri ja miettii haastattelun kulun ja vastaukset, eleet, ilmeet, takeltelut yms. Samalla saa pahimman vitutuksen jätettyä kadulle. Ja pitää ottaa tietysti tekemistään virheistään opiksi.

En tiedä, joku rekrytoija voisi varmaan kertoa onko asenteeni päin mäntyä?

Minä olen muninut monta työhaastattelua sillä, että hämmennyn ja en tiedä miten vastata, ja viimeisimpään halusin niin kovasti, että harjoittelin, haastattelukierroksia oli kaksi, ja toinen kierros taas pelkkä henkilökemiakierros. Tulin valituksi ja nimenomaan siksi, että en hätkähtänyt mistään, olin rauhallinen ja vastasin asiallisesti, kevyellä huumorillakin. Mieti hyvää vastausta noihin kysymyksiin etukäteen ja mieti muitakin hullunkurisia kysymyksia, joihin voisit törmätä.

Liika rehellisyys on joskus pahasta. Älä KOSKAAN hauku entistä työnantajaasi. Ja jos kysytään suosittelijaa, mieti kuka se voisi olla. Jos suosittelijaa kysytään, sinua harkitaan yleensä jo pestiin.

Minä vastasin näin:

Miksi haluat vaihtaa työpaikkaa: "olen ollut nykyisessä jo kauan ja koen, että haluaisin katsella asioita vähän toisestakin näkökulmasta ja tässä teidän toimessa on todella mielenkiintoisia kuvioita aitiopaikalla, mielenkiintoni herää aina, kun puhutaan näistä asioista" ->Tuo oli totta, joskin väkevämpi toinen taustavaikutin oli reippaasti parempi palkka ja titteli helpommasta työstä. Vanhassa tein kolmen työt huonommalla palkalla...

Riiteletkö työkavereittesi kanssa: "En koe mitään tarvetta riidellä kenenkään kanssa, välttelen riitoja. Sanon suoraan oman kantani tai näkemykseni mutta niin, ettei siitä loukkaannuta. Jos olen oikeassa ja toinen on väärässä, en pidä kannastani jääräpäisesti kiinni, koska tiedän, että joku kompromissi on löydettävissä aina tai lopulta asia kääntyy kuitenkin oikein päin. Eikä minulla ole mitään tarvetta siinäkään tilanteessa korostaa, että minäpäs olin oikeassa, minulle on pääasia että talon etu toteutui ja asiat sujuvat ja ihmiset ovat tyytyväisiä" (Tämä kysymys hämmästytti mutta se johtui siitä, että edellinen työntekijä oli ollut varsinainen "minä-olen-oikeassa"riidankylväjä.  Älä siis säikähdä kummallisia kysymyksiä, sille voi olla peruste.

Mitä teet jos joku tulee tällaisen asian kanssa ja tiedät että se on tehty ohi sinun?: "selitän ystävällisesti pelisäännöt, neuvon mitä pitää tehdä ja miksi, autan siinä tekemisessä ja lopulta ulos lähtee tyytyväinen työkaveri."

Entä jos hän ei kuuntelekaan sinua? "Sanon suoraan ja rehellisesti, miten asiat ovat ja kehotan neuvottelemaan johdon kanssa. En voi itse luvata sellaista, mihin minulla ei ole valtuuksia, mutta  jos resurssit ei riitä kaikkeen, mutta toisella olisi intoa tehdä, silloin minun pitää hiukan hillitä sitä ja ohjata oikeaan suuntaan. Informoin myös johtoa ja neuvottelen, mitä tehdään" Tämä kysymys perustui siihen, että meno oli ollut johdon kiireen ja riitelevän työntekijän vuoksi melko valvomatonta ja minun aikanani saatu kuriin.

Miksi pitäisi valita juuri sinut enintään viidellä sanalla: "Kanssani on kiva tehdä töitä"

Mitä haluaisit tietää: googleta firmasta/virastosta/osastosta, jolla olet haastattelussa. Katso mitä ne tekevät ja missä, ja kysy siitä. Kysy miten tulevaisuudessa menee, onko minkälaisia lähitulevaisuuden suunnitelmia (ne suunnitelmatkin on monesti netissä, jos on virasto) ja kysy niistä tarkemmin.

Onnea matkaan

[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 10:10"]

Päällimmäisenä mielessäni vastaus kysymykseen "Miksi haluat vaihtaa työpaikkaa?" Vastaanko rehellisesti etten vihaan nykyistä työpaikkaani ja sen kyttäämistä ja pomon toimintaa vai mitä tuohon pitäisi vastata?

Toinen paha minulle on "Miksi meidän pitäisi valita juuri sinut?" En vaan osaa kahua itseäni ja tuoda itseäni esille.

Sitten vielä "Haluatko kysyä jotain?" En ikinä keksi mitään kysyttävää työstä tai yrityksestä. Ainoat päällimmäiset mielessä on palkka, lomat, edut, etätyömahdollisuus, työajan joustavuus. Mutta eihän pelkästään niitä voi kysellä. Mitähän ne ajattelee minusta tuolloin työntekijänä?! Varmaan sitä, että työ ei kiinnosta vain palkka ja edut.

[/quote]

Ekaan ainoa oikea vastaus on miksi hakemasi työpaikka on sinulle se oikea ja miksi pidät siitä. Mahdollisesti voisi sanoa että etsii uusia haasteita, mut sit ikävä rekrytoija miettii että onko tämä tyyppi niin huono ettei vanha työpaikka viitsi ylentää häntä. Vanhaa työpaikkaa tai pomoa ei kannata mollata, antaa huonon kuvan susta.

Tokaan kannattaa antaa vaikka kolme taitoa jotka tekisivät sinusta siihen työhön sopivan, sekä antaa esimerkki mistä olet ne taidot saanut. Jotain konkreettista, ei mitään "olen hyvä tyyppi" vastauksia.

Kolmanteen hyviä kysymyksiä on vaikka mitä. Yleensä kannattaa keskittyä firman tulevaisuudennäkymiin, kiva jos pystyy kysymyksellään näyttämään että on hyvin tietoinen firmasta jne. Myös kysymykset etenemismahdollisuuksista voivat antaa hyvän kuvan tietyissä firmoissa.

Entäs jos on jäänyt lapsena orvoksi eikä ole sitä hyvää perhettä mistä olla kotoisin?