Huoh. Miten selittää lapsille, että isä joutuu vankilaan?
Lasten isä (emme asu yhdessä) sai kuin saikin sitten hovista vahvistetun tuomion. Siis hovi vahvisti käräjäoikeuden tuomion.
Kahdeksan kuukautta vankeutta, alkaa tammikuussa.
Lapset tapaavat isäänsä joka viikko, eilenkin 9v poika oli luistelemassa isänsä kanssa 3 tuntia. Ja joka toinen viikonloppu ovat isällään. Viimeksi molemmilla (tytär 8v) oli mukanaan kaverit isänsä luona yökylässä.
Siis ihan totaalinen malli-isä.
Miten selitetään lapsille että isä joutuu vankilaan 8 kuukaudeksi? Siis ei voi olla lasten kanssa sinä aikana?
Valehdellaanko ulkomaanmatkasta?
Ei voida kai tapaamaankaan mennä.
Kamalan raskas asia lasten kantaa.
Ja isän myös, hän on aivan maassa, vaikka tämä olikin odotettu tulos.
Asiaa on vatvottu oikeudessa lähes 4 vuotta, joten siksikin tämä on kurjaa.
Isällä on nyt hyväpalkkainen vakityöpaikka, ollut jo 3v., se yksi kiinnijääminen riitti silloin.
Työnantaja on luvannut pitää työpaikan, ja hyväksyy myös tietyt etätyöt joita avovankilassa voidaan järjestää.
Mutta lasten kannalta asia on kuitenkin sellainen, että isä joutuu nyt kauas toiselle paikkakunnalle.
:(
Ei oikein ole joulumieltä.
Kommentit (59)
Mä en ymmärrä näitä ilkkujia, joilla ei ollenkaan ole empatiaa ja vastaukset tyyliin "Itepähän on sotkunsa keittänyt / kylläpä oot isän valinnut lapsillesi". Se on niin helppo ulkoapäin huudella, kun ei ole kokemusta toisen asemasta.
Ap:n mies on tehnyt virheitä. Se on selvä. Ap on kuitenkin siihen syytön, ja hän on huolissaan lapsistaan, ja ilmeisesti myös ex-miehestään. Aikamoista sydämen kylmyyttä olisi, jos ei lasten isän elämä enää ollenkaan hetkauttaisi eron jälkeen :( Lapsilleen isä on isä, vaikka mitä olisi tehnyt.
Te ilkeät kommentoijat, miettikää jos itsellenne tulee elämässä vaikeita tilanteita. Millaista apua ja kommentteja silloin kaipaisitte? Elämänne voi nyt olla täydellistä, mutta koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nyt pikkuisen sydämen sivistystä ja ihmisyyttä ihmistä kohtaan.
Ap, toivon koko perheellenne paljon voimia! 8 kuukautta menee lopulta hyvin nopeasti. Mihin ratkaisuun päädyttekään, kaikkea hyvää tulevaan. Olet vahva nainen, kyllä te selviätte.
[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 15:44"]
Mä en ymmärrä näitä ilkkujia, joilla ei ollenkaan ole empatiaa ja vastaukset tyyliin "Itepähän on sotkunsa keittänyt / kylläpä oot isän valinnut lapsillesi". Se on niin helppo ulkoapäin huudella, kun ei ole kokemusta toisen asemasta.
Ap:n mies on tehnyt virheitä. Se on selvä. Ap on kuitenkin siihen syytön, ja hän on huolissaan lapsistaan, ja ilmeisesti myös ex-miehestään. Aikamoista sydämen kylmyyttä olisi, jos ei lasten isän elämä enää ollenkaan hetkauttaisi eron jälkeen :( Lapsilleen isä on isä, vaikka mitä olisi tehnyt.
Te ilkeät kommentoijat, miettikää jos itsellenne tulee elämässä vaikeita tilanteita. Millaista apua ja kommentteja silloin kaipaisitte? Elämänne voi nyt olla täydellistä, mutta koskaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Nyt pikkuisen sydämen sivistystä ja ihmisyyttä ihmistä kohtaan.
Ap, toivon koko perheellenne paljon voimia! 8 kuukautta menee lopulta hyvin nopeasti. Mihin ratkaisuun päädyttekään, kaikkea hyvää tulevaan. Olet vahva nainen, kyllä te selviätte.
[/quote]
No mutta kyllähän se rikos on puhtaasti oma vika!
Jokainen tietää mitä voi seurata kun rikoksen polulle lähtee. Ja vielä myötätuntoa pitäisi herua.. meidän vankilat on sellaisia lepokoteja että muuta myötätuntoa ei tarvita
Totta kai rikos on tekijän oma vika, juu. Tätä en kiellä. Mutta kun virhe on sattunut jo, en lähtisi enää lyömään lyötyä tekijän läheistä. Mitä se epämyötätunto enää auttaa, kun vahinko on tapahtunut ja pitäisi keksiä miten läheiset jatkaa elämäänsä mahdollisimman normaalisti eteenpäin. Lasten etu ennen kaikkea!
[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 13:28"]Kannabiskauppako ei vahingoita ketään..
[/quote]
No kerro toki ketä se vahingoittaa?
Kerrot reilusti, että isä on rikollinen ja vankilassa ja lapsilla on suuri vaara ajautua rikoskierteeseen isänsä jalanjäljissä. Nåinhän se usein menee omena ei putoa kauas puusta.
[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 15:35"]Isi on opiskelemassa :)
Näin mun luokkakaveri valehteli 80-luvulla, tosin kaikki tiesi(ja kaikki puhui) että vankila oli se oikea osoite.
Oisko rehellisyys mitä? isi ontehnyt väärin ja nyt on sitten tuomion aika
[/quote]
Opiskelihan se. Takasin kun on kansalaiseksi. ;)
Totuus lapsille ja samalla eväät mitä vastata kaikille idiooteille ja muille huutelijoille: lapsille selkärankaa ja itsetuntoa sen verran että voivat liikkua kodin ulkopuolella. Parhaitehan se "isäs on vankilassa"-pilkan hiljentää kun toteaa kylmän asiallisesti että "niin onkin, haluatko kysyä lisää".
Se on vaan lapsille ikuinen riesa, isä vankilakundi..ja onko ensimmäinen rikos kaikestahan ei heti jää kiinni? Ei rikoksentekijöillä ole puolusteltavaa eikä kannata sääliä. Jokaisella on valinnan vapaus..ja kamala ajatella mitä paikkoja ne vankilat on, ja sairasta porukkaa eiköhän siellä ketkut opeta lisämetkut. Kuka ylipäätään haluaa olla rikoksentekijän kanssa ja lapsensa päästää kylään, en minä ainakaan jos tiedän ja toivottavasti tiedän. Ja vankilatyyppien kaverit ovat sitten usein myös linnakundeja..eikös suurin osaa palaakin.
Kerrot vaan lapsille, yhdessä isän kanssa, että isä lähtee nyt 8 kuukaudeksi kauas töihin, eikä voi tavata mutta soitella ja kirjoitella voi. Parempi "jättää totuus kertomatta", koska vankilasta kertominen voi olla etenkin 8 vuotiaalle liian kova paikka, liian iso taakka :(
Ei kannata valehdella, se tulee kuitenkin aikanaan ilmi ja sitten olette lasten silmissä valehtelijoita.
Kertokaa totuus yksinkertaistetusti, sellaisella kielellä, jonka lapsi ymmärtää. Esim. Isä on monta vuotta sitten ottanut työpaikan rahoja itselleen, niin ei olisi saanut tehdä, se on rikos ja siitä joutuu vankilaan. Kertokaa myös miten siellä saa vierailla ja että sieltä pääsee pois. Katsokaa vaikka yhdessä kalenterista kauanko menee ja mikä vuodenaika silloin on. Oikeastaanhan tämä kertominen olisi enemmän isän kuin sinun vastuullasi mutta toki sinäkin voit kertoa, ja lapset tulevat aikanaan esittämään kysymyksiä hänelle.
Tosi ikävä juttu, mutta oikein kerrottuna siitä ehkä voi olla hyötyäkin lapsillenne, oppivat ymmärtämään syy-seuraussuhteita ja sitä ettei rikos kannata. Mitään viranomaisvihaa tai poliisin pelkoa ei lapsiin kannata istuttaa jos ei halua heistä rikollisia isona.
"onneksi" rikos oli kuitenkin tällainen, mikä ei suoraan vaikuta miehen turvallisuuteen lasten isänä. Ihan hyvin voi päästää lapset ja kaverit hänen luokseen yökylään jatkossakin. Joku väkivalta-, huume-, seksuaali- tai järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä juttu olisi ollut siinä mielessä paljon pahempi.
[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 14:08"]
Kyllä. Säälin lasten isää. Firma nykkii rahojaan takaisin helvetinmoisella korolla ja isä joutuu istumaan kahdeksaksi kuukaudeksi. Mutta joo, teki väärin. Muta silti.
[/quote]Ai "helvetinmoisella korolla". En kyllä paljon arvostelisi, totta kai omansa (tai edes osa niistä) on takaisin saatava ja korot kun aikaakin on mennyt paljon.
Syytön tämä lasten äiti tuohon rikoseen on. Aivan luonnollista pähkäillä miten kertoo. Jos sana leviää syyttömät joutuvat kantamaan syyllisen rikoksen seurauksia. Salailukaan ei ole hyvä lapsille.
En osaa antaa oikeaa vastausta.
Toivoisin kuitenkin, että ihmset tajuaisivat nykyään jo, että rikollisen sukulaiset taikka joku ex- puoliso tai nykyinekään ei ole vastuussa jos läheinen on tehnyt rikoksen ( siis kun eivät ole siihen osallisia).
Asia on vaikea varmasti kantaa lapsille ja aloittajalle ja todella epäoikeudenmukaista, että joutuisivat kantamaan häpeää.
Älä kerro lapsille, jos vaan voit olettaa, että eivät saa selville muualta. Lapseni luokalla yksi oppilas oli kertonut isänsä olevan vankilassanja jo samana päivänä kaikki tiesivät. Myös lapset paheksuvat vankilassaoloa ja sen leima ulottuu myös lapsiin.
Suosittelen lämpimästi lukemaan VAO:n tekemän "Päivä kerrallaan"-oppaan, http://www.vankienomaiset.fi/files/229-669-Paiva_kerrallaan.pdf
"Oppaassa on tietoa muun muassa rikosseuraamusjärjestelmästä, sosiaaliturvasta sekä saatavilla olevasta tuesta. Opasta päivitetään tarpeen vaatiessa.
Kaikkea rangaistuksen aiheuttamaa kuormitusta läheisten elämään ei voida poistaa, mutta antamalla vastauksia kysymyksiin ja tietoa auttavista tahoista jaksamista voidaan tukea - päivä kerrallaan."
Tuossa oppaassa on paljon asiaa, sekä läheisille että tuomitulle. Siellä käsitellään mm. juuri tätä lapsille kertomista (s. 33->). Suosittelen lukemaan edes tuon pätkän todella huolella.
Lisään: muutenkin tuolla VAO:n sivuilla on kaikenlaista hyödyllistä tietoa, kannattaa vilkaista: http://www.vankienomaiset.fi
[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 13:22"]
[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 13:19"]
[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 13:09"]
Malli-isä ei joudu vankilaan! Valeheella on lyhyet jäljet eli jos sille linjalle lähdet että valehtele niin jäät siitä joskus kiinni. Voi olla että lastenkin kaverit ovat nyt entisiä kavereita. Jos minun lapset olisivat olleet yökylässä sellaisen luonna joka tietäisi joutuvansa vankilaan niin olisi entisiä kavereita!
[/quote]
Vanhempien teot eivät ole lasten syytä, tämä on hyvä aikuisten muistaa muissakin tilanteissa. Sulkemalla hankalassa tilanteessa olevat lapset ryhmän ulkopuolelle aikuiset saattavat aiheuttaa syyttömälle lapselle pitkäaikaiset seuraukset.
[/quote]
Jos lapseni olisi ollut yökylässä miehen luona joka joutuu kahdeksaksi kuukaudeksi vankilaan on tuomio silloin vähintään 24 kuukautta. Sellainen tuomio tulee raiskauksesta, pahoinpitelystä tms. Pitäisin todellakin jatkossa etäisyyttä sellaiseen mieheen koska en voisi luottaa että lapsenikaan olisivat turvassa sellaisen ihmisen läehettyvillä! Tuskin olisivat olleet yökylässäkään turvassa!
[/quote]
Taas joku hysteerikko sekopää rupeaa vaahtoamaan asiasta josta ei mitään tarkkaa tietoa. Hengitä syvään..kiitos.
[quote author="Vierailija" time="11.12.2013 klo 06:10"]
Suosittelen lämpimästi lukemaan VAO:n tekemän "Päivä kerrallaan"-oppaan, http://www.vankienomaiset.fi/files/229-669-Paiva_kerrallaan.pdf
"Oppaassa on tietoa muun muassa rikosseuraamusjärjestelmästä, sosiaaliturvasta sekä saatavilla olevasta tuesta. Opasta päivitetään tarpeen vaatiessa.
Kaikkea rangaistuksen aiheuttamaa kuormitusta läheisten elämään ei voida poistaa, mutta antamalla vastauksia kysymyksiin ja tietoa auttavista tahoista jaksamista voidaan tukea - päivä kerrallaan."
Tuossa oppaassa on paljon asiaa, sekä läheisille että tuomitulle. Siellä käsitellään mm. juuri tätä lapsille kertomista (s. 33->). Suosittelen lukemaan edes tuon pätkän todella huolella.
[/quote]
No eipä näköjään tuo linkki jostain syystä toimi vaikka sen suoraan pastesin ja opas tuolla sivulla onkin... Jos tämä linkki toimisi, http://www.vankienomaiset.fi/?id=270 (Jos ei toimi, niin tuonne etusivulle http://www.vankienomaiset.fi kun menee niin ko. oppaaseen on linkki siellä sivun oikealla puolella).
[quote author="Vierailija" time="10.12.2013 klo 15:25"]
Mä en kyllä ikinä voisi valehdella lapselleni noin. Totuus tulee kuitenkin joskus ilmi ja tyypillisesti aina huonolla hetkellä. Tuosta jää kuitenkin lapselle se tunne, että isä varasti firmalta ja äiti petti rakkaimpansa eli lapset. Mihin voi lapsi luottaa jos ei vanhempiinsa.
[/quote]
Tolllasta on helppo sanoa ja luvata, kun ei koske itseään. Heti, kun luin näiden kiihko-mammojen mielipiteitä, niin itsekin ajattelisin, etten kertoisi nyt totuutta lapsille. Ei ole oikein, että lapsia ruvetaan syrjimään ja kiusaamaan isänsä teoista. Ja nämä av-mammat ovat mukana siin ä.
Hei ap,
onpa raskas tilanne! Minä ymmärrän hyvin, että ihmiset eivät ole mustavalkoisia, mutta ilmeisesti se ei ole itsestäänselvää.
Minäkin olin aluksi kertomisen kannalla ja sitten vastaukset muuttivat mieleni. Sitten pohdin asiaa ja muutin taas vähän mieleni.
Minä en valehtelisi lapsille tästä asiasta. Jos valehtelet, joudut elämään jatkuvassa pelossa, että joku lipsauttaa jotain. Mitä, jos kertoisit, tai vielä parempi, jos voisitte kertoa yhdessä!, lasten ikätason mukaan asiasta. Samalla antaisit lapsille luvan puhua asiasta kanssasi juuri niin paljon kuin he haluavat ja että mikäli he haluavat kertoa jollekin asiasta, siitäkin puhuttaisiin ja mahdollisesti sovittaisiin yhdessä etukäteen.
Mietin sitä, että jos valehtelet asiasta ja joku siitä vahingossa lipsauttaa lasten kuullen, joutuu sinun rehellisyytesi (turvallisuutesi?) lapsen silmissä koetukselle.
Voimia sinulle, miten päätätkin toimia!
Siskoni mies oli talousrikoksesta puoli vuotta vankilassa vuosia sitten. Lapset olivat tuolloin 6v ja 8v. Pohdimme siskoni kanssa pitkään, miten olisi oikein toimia. Päätimme myös aluksi valehdella lapsille.... Sanoimme, että isä on työmatkalla. Isä kirjoitti lapsille viikoittain ja siskoni sitten antoi kirjeet lapsille luettaviksi. Isille lähetettiin piirrustuksia ym kuulumisia ja puhelimessakin sai jutella. Jossain vaiheessa sitten vanhempi tyttö vain arvasi, missä isi oikeasti on. Hän kysyi siskoltani ihan suoraan, "äiti, eiks nii että isi on vankilassa?" Ja niin siskoni sitten kertoi totuuden. Tuomiosta oli kärsitty noin puolet, kun mentiin siskon ja lasten kanssa katsomaan isiä. Se hetki oli kyllä yksi koskettavimpia hetkiä varmasti koko perheelle... Isi kertoi itse lapsille, mitä oli tapahtunut, vaikka eiväthän lapset sitä oikein silloin ymmärtäneet. Sanoimme, että lapset saavat kertoa ystävilleen jos haluavat kertoa. Taisivat sanoa muutamalle parhaalle ystävälle, mutta en ainakaan muista, että tapauksesta olisi koskaan tullut mitään isompaa draamaa... Siskoni kävi loppuajan kerran viikossa lasten kanssa isän luona.
Kyllä tuon ikäiset lapset tajuavat jo yllättävän paljon. Varmasti pohtivat keskenään asioita, tulkitsevat katseita, salakuuntelevat puheluita ym. Olimme siskoni kanssa ihmeissämme, miten nopeasti noin pienet olivat tilanteen tasalla. Aika on sinullekin vaikeaa ja kyllä lapset sen aistii. Puhuimme jälkikäteen, että olisi ollut aikuisempaa kertoa heti totuus. Antaa lapsille sitten vaihtoehto, haluavatko kertoa ystävilleen tai kenelle kertovat vai kertovatko kenellekkään. Ja että äiti on juonessa mukana, tukee ja auttaa, miten ikinä lapset haluavatkaan toimia. Talousrikosta on vaikeaa selittää noin pienille. Totesimme, että tärkeintä on korostaa, ettei isi ole satuttanut ketään.
Paljon voimia sinne suunnille! Tiedän, miten raskas koettelemus tuo aika tulee lapsille ja koko lähipiirille olemaan:(