En nauti elämästä

[quote author="Vierailija" time="08.12.2013 klo 23:08"]

ap:n koti on sotkuinen, kun siivouskaan ei kiinnosta. ruokaa olen laittanut kunnolla alusta asti joskus viime vuonna, syön töissä ja sitten kotona jotain valmiskeittoja. En tule lukeneeksi vaikka ostan joskus kirjoja, unohdan ne lojumaan kun vapaalla unohdun selaamaan nettiä. en vietä juhlia, kaikki tuntuu samalta, itsenäisyyspäivänä seurasin muiden juhlatunnelmaa Facebookissa. itse en laittanut ede kynttilöitä.

[/quote]

Alapa ap tekemään elämästäsi kiinnostavaa ja ihanaa. Voit toki sohvan pohjalla todeta, ettet jaksa, eikä kiinnosta, mutta se on sitten oma valintasi siihen ettei mikään muutu.

Laita ruokaa itse alusta loppuun, sulje tietokone ja avaa se ostamasi kirja. Sinulla on kaikki samat mahdollisuudet ihanaan jännittävään elämään, kun vain siihen rupeat.

Tosin, epäilen minäkin sinulla jonkinasteista masennusta, joten siihen lääke löytyy lääkäristä ja terapeutilta, eli ei kun sinne siis, jos ei omat voimat riitä.

Nyt onkin sitten aika alkaa miettiä mistä nautit ja millaista elämän haluaisit olevan. Ihan vaikka kirjotat koneelle haaveita. Mitä tekisit jos ei olisi mitään aikarajotuksia tai raha yms. esteitä?

Sitten alat pikkuhiljaa päivä päivältä järjestämään elämääsi niin, että se alkaa tuottamaan sulle iloa. Mietit joka päivä jonkun kivan jutun.Vaikka vaan lemppariohjelman katselu ja suklaata.

Joka päivä hemmottelet itseäsi jotenkin? Oletko liian ankara itsellesi? Noudatatko tarkkaan esim. jotain ruokavaliota? Sallitko itsellesi herkuttelun ja hemmottelun? 

Seuraavan kerran kun menet kauppaan, osta itsellesi jotain kivaa. Hyvä lehti, saunasiideri,kynsilakka. Mikä vaan tuo hyvää mieltä.

Mene uimaan,lähde ulos nauttimaan kauniista talvesta ja maisemista. Tähtitaivaasta. Kuuntele hyvää musiikkia. Käy kampaajalla. Nyt vaan teet kaikkea mikä tekee sut iloiseksi. :)

Näin mulle neuvottiin terapiassa, kun olin ahdistunut ja masentunut. Ja se auttaa! :)

Ei vain tunnu olevan mielikuvitusta, valitsen helpoimman pakokeinon eli netin. 

Jos ei olisi aikarajoituksia, aloittaisin päivän uimalla hallissa tai avannossa, kävisin kävelyillä, valokuvaisin luontoa, piirtäisin, lukisin kirjoja, opiskelisin uutta alaa, kehittäisin itseäni kursseilla, kävisin tanssitunneilla, viettäisin aikaa mieheni kanssa, huolehtisin kodista... 

..kirjoittaisin! istusin kahviloissa.

..kävisin hieronnoissa ja hemmotteluhoidoissa (en ole käynyt koskaan, kampaajalla viimeksi 4v. sitten..)

Semmoista se on, välillä kaikki on niin perseestä kun olla ja voi. 

Ittellä on pari sellaista harrastusta, joista saan nautintoa. Joskus hiipii pelko, et jos mä kyllästyn näihinkin, mitä sitten...

Mut siis avaruus ja tähdet, kaukoputkella tähtien tiirailu, tiedekirjallisuus. Tähän kun yhdistyy sitten toinen intohimoni, valokuvaus, niin niiden parissa aika kuluu ja huomaamatta virkistyy.

Avaruuden mittakaavoja kun miettii, alkaa oma pieni tomumaja tuntua olemattomalta. Toisia se masentaa, mutta minua ei - se huvittaa. Kaikki nää egomaanikot, ylisuurilla egoilla varustetut ihmiset ovat vain yhden mitättömän galaksin takahikiän peräkylän pompöösejä tomuhiukkasia. 

En ole ap, mutta aika masentunut kylläkin. Yksi ongelmistani on se, etten koe juuri osaavani mitään. En osaa esim: laulaa, soittaa ainuttakaan soitinta, en osaa edes englannista kuin alkeet, matematiikasta en osaa edes kaikkia kertotauluja, en ole ikinä osannut viheltää tai tehdä kuperkeikkaa suoraan, en tiedä kuinka virkkuukoukku pysyy kädessä, sosiaalisissa tilanteissa aina ollut huono ja hiljainen. Urheilussa aina ollut huonoin vaikka painokin ollut normaalin alarajoilla koko elämän. En vain käsitä kuinka en voi osata edes tuollaisia normaaleja asioita? Olen yrittänyt parantaa asennettani myönteisemmäksi, mutta..

kaikki ei osaa. 

Löydä mukavaa tekemistä

Keskity mukaviin asioihin - löydä oma juttusi

Elämässä täytyy olla riittävästi mukavia asioita, jotta voit saavuttaa hyvän olon. Määrätietoisesti suunnittelemalla voit varmistaa, että mukavia asioita todella tapahtuu. Näin säilytät elämässäsi tasapainon enemmän ja vähemmän miellyttävien tekemisten välillä.

Tarkastele aluksi tekemisten vaikutusta mielialaan:

Vähän tekemistä. >> Vähemmän hyvän olon tunteita ja hyviä terveyteen liittyviä valintoja.
Riittävästi tekemistä. >> Enemmän hyvän olon tunteita ja hyviä terveyteen liittyviä valintoja.


Ajatukset vaikuttavat toimintaan

Ajatukset tulevat ja menevät mielessämme, emmekä pysty vaikuttamaan niiden virtaan. Voimme kuitenkin
oppia poimimaan ajatuksia erilleen
tutkimaan ja kyseenalaistamaan niitä
tuottamaan niille kilpailevia vasta-ajatuksia.

Vasta-ajatuksia harjoittelemalla voit vähentää elämääsi epäsuotuisasti vaikuttavien ajatusten voimaa ja vaikutusvaltaa.

Mitkä ajatukset estävät sinua toteuttamasta esimerkiksi iltakävelyä? Ajatteletko, että sinulla ei ole aikaa etkä jaksa. Toisaalta tiedät, että kävelylenkki tekee hyvää ja ansaitset sen. Kiinnitä huomiosi lenkin jälkeiseen hyvään oloon. Puhu itsellesi niin kuin puhuisit ystävällesi, joka on samassa tilanteessa kuin sinä.

Mitä on mukava tekeminen?

Mukava tekeminen ja mielihyvää tuovat asiat ovat hyvin yksilöllisiä. Yhden mielestä mukava voi toisen mielestä olla yhdentekevää. Kestävän hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että elämässä on päivittäin pieniä mukavia tekemisiä ja hyviä asioita.

Hyvää oloa tuottavat esimerkiksi
ystävien tapaaminen
vapaaehtoistyö
radion tai musiikin kuuntelu
kaunis luonto
käsityöt
liikunta, kävely, juoksu, pyöräily
hyvä yöuni sekä hyvä ja terveellinen ruoka.


Pohdittavaa

Mistä edellä mainituista asioista sinä pidät?
Mitä muuta lisäisit listaan?

[quote author="Vierailija" time="08.12.2013 klo 23:34"]

Ei vain tunnu olevan mielikuvitusta, valitsen helpoimman pakokeinon eli netin. 

Jos ei olisi aikarajoituksia, aloittaisin päivän uimalla hallissa tai avannossa, kävisin kävelyillä, valokuvaisin luontoa, piirtäisin, lukisin kirjoja, opiskelisin uutta alaa, kehittäisin itseäni kursseilla, kävisin tanssitunneilla, viettäisin aikaa mieheni kanssa, huolehtisin kodista... 

[/quote]

Mistä ihmeen aikarajoituksista sinä ap puhut? Kaikillahan meillä tietyt aikarajoitukset on, mutteivat ne estä elämästä nauttimista. Jokaisella meillä on edes jossain määrin aikaa lukea kirjaa, mennä kampaajalle, käydä kävelyllä, kuunnella musiikkia.

Miten sinä voit muka olla niin kiireinen, että aikarajoitukset estävät elämässäsi kaiken nautinnon?

Tekosyitä, sanon minä.

[quote author="Vierailija" time="08.12.2013 klo 23:27"]

Nyt onkin sitten aika alkaa miettiä mistä nautit ja millaista elämän haluaisit olevan. Ihan vaikka kirjotat koneelle haaveita. Mitä tekisit jos ei olisi mitään aikarajotuksia tai raha yms. esteitä?

[/quote]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2013 klo 00:07"]

[quote author="Vierailija" time="08.12.2013 klo 23:34"]

Ei vain tunnu olevan mielikuvitusta, valitsen helpoimman pakokeinon eli netin. 

Jos ei olisi aikarajoituksia, aloittaisin päivän uimalla hallissa tai avannossa, kävisin kävelyillä, valokuvaisin luontoa, piirtäisin, lukisin kirjoja, opiskelisin uutta alaa, kehittäisin itseäni kursseilla, kävisin tanssitunneilla, viettäisin aikaa mieheni kanssa, huolehtisin kodista... 

[/quote]

Mistä ihmeen aikarajoituksista sinä ap puhut? Kaikillahan meillä tietyt aikarajoitukset on, mutteivat ne estä elämästä nauttimista. Jokaisella meillä on edes jossain määrin aikaa lukea kirjaa, mennä kampaajalle, käydä kävelyllä, kuunnella musiikkia.

Miten sinä voit muka olla niin kiireinen, että aikarajoitukset estävät elämässäsi kaiken nautinnon?

Tekosyitä, sanon minä.

[/quote] olikin kyse energian ja kiinnostuksen puutteesta?? Tai ap. unohtaa itsensä velvollisuuksien alle?

[quote author="Vierailija" time="09.12.2013 klo 00:13"]

[quote author="Vierailija" time="09.12.2013 klo 00:07"]

[quote author="Vierailija" time="08.12.2013 klo 23:34"]

Ei vain tunnu olevan mielikuvitusta, valitsen helpoimman pakokeinon eli netin. 

Jos ei olisi aikarajoituksia, aloittaisin päivän uimalla hallissa tai avannossa, kävisin kävelyillä, valokuvaisin luontoa, piirtäisin, lukisin kirjoja, opiskelisin uutta alaa, kehittäisin itseäni kursseilla, kävisin tanssitunneilla, viettäisin aikaa mieheni kanssa, huolehtisin kodista... 

[/quote]

Mistä ihmeen aikarajoituksista sinä ap puhut? Kaikillahan meillä tietyt aikarajoitukset on, mutteivat ne estä elämästä nauttimista. Jokaisella meillä on edes jossain määrin aikaa lukea kirjaa, mennä kampaajalle, käydä kävelyllä, kuunnella musiikkia.

Miten sinä voit muka olla niin kiireinen, että aikarajoitukset estävät elämässäsi kaiken nautinnon?

Tekosyitä, sanon minä.

[/quote] olikin kyse energian ja kiinnostuksen puutteesta?? Tai ap. unohtaa itsensä velvollisuuksien alle?

[/quote]

Tässäkin ketjussa annettu ap:lle neuvoja neuvojen perään. Jokaiseen on vastauksena natinaa aikarajoituksista, kiinnostuksen ja energian puutteesta.

Kiinnostus tulee kun niin päättää, energiaa pitäisi olla, jos makaa sohvalla netissä, eikä aikarajoitus pitäisi olla syynä, koska on aikaa maata siinä sohvalla netissä..

No, hänen valintansa.

jaa että masennus on valinta ja paranee kun ottaa itseä niskasta kiinni?

Voi kai ap alkaa väkisin vaikka nypläämään pitsiä tai pakottamaan itsensä johonkin mutta jos omaa kiinnostusta ei ole, se on tyhjän kanssa.

Nautin elämästä,oman perheen kanssa. Olen outo,kun en päästä lasten kavereita kotiimme,koska pidän kodin siistinä ja vieraat lapset sotkisi. Omat osaa olla siististi.

Vierailija kirjoitti:

Ap kuulostaa apaattiselta tai masentuneelta. Ehkäpä pitäisi tehdä se mielen suursiivous ja miettiä miksi sitä energiaa on niin vähän? Mikä asía syö energiaasi? Tuntuuko olo voimattomalta, ja miksi? Oletko aina ollut ns. laiska? Jos et, niin ehkä kannattaisi alkaa miettiä mistä se johtuu ja alkaa tehdä jotakin asialle.

 

Masentunut ihminen ei koe nautintoa tai iloa mistään. Maailma on vain paska ja ahdistava. Mikään ei tunnu kivalta.

Niin. Entä sitten? Ei se masennus, alakulo ja apatia lähde tuosta vain sormia napsauttamalla. Ei vaikka tiedostaa oman tilansa.

Sehän siinä turhauttaakin. Ei ole ulospääsyä, kun ovea ei löydy. En halua turruttaa itseäni lääkkeillä epätodelliseen oloon, jossa kuvittelen nauttivani.

Mistäkö iso M johtuu? No oliskohan jotain tekemistä ankarilla kokemuksilla tästä ihanasta elämästä? Ankea lapsuus, nuorena vaikea burnout ja siitä jäänyt heikko stressinsieto, avioliitossa hylätyksituleminen, lasten menetys, yksinäisyys, tuo loputon yksinäisyys...

- No niin, tiedän, mistä johtuu. Entä sitten? Ei ole paukkuja aloittaa alusta, nollapisteestä. Jos tiedät, miten löytäisin antoisia, vastavuoriisia ihmissuhteita, kerro toki minullekin!

-Terveiset työkyvyttömyyseläkkeeltä

Oon olemassa koska äitini synnytti tänne minut. Muusta en tiedä. Äiti on nyt kuollut. Minä vaan jatkan laahustamista täällä vailla päämäärää. Tai kaikilla meillä se päämäärä on toki se kuolema.