En nauti elämästä

Olen flunssassa kotona, pitäiskö tästäkin nauttia, oi positiivarit?

[quote author="Vierailija" time="08.12.2013 klo 23:23"]

Kuulostaa siltä, että ap:n elämä ei ole ollenkaan omannäköistä. Elätkö pelkästään ympäristön odotusten mukaan? Kannattaa miettiä millaisen elämän itselleen oikeasti haluaisi, ja lähteä sitten pienin askelin muuttamaan nykytilannetta siihen suuntaan.

[/quote]

Tämä kertaa sata.

Lue Onnellisuusansa.

Asioista nauttiminen on puhtaasti asennekysymys. (Onhan maailmassa masokistejakin, jotka nauttivat kivusta, itse en kuulu heihin.)

Kaikesta ei tietenkään tarvitse nauttia 24/7, mutta jos sinua vaivaa 'nauttimattomuus', niin silloinhan sinulla on ongelma, joka vaatii ratkaisua. Ja aika usein vastaus löytyy sieltä peilistä katsomalla.

Mulle onnellisuuden kolme peruspilaria ovat 1) riittävä uni, 2) hyvä ruoka ja 3) paljon liikuntaa. Töissä käydään rahan vuoksi, vapaa-aika pyhitetään omille jutuille. Keskellä viikkoakin voi syödä muikunmätiä, jos siltä tuntuu. En ymmärrä sellaista ajattelutapaa, että kaikki kivat jutut säästetään lomille tai viikonloppuihin ja että arkena pitää painaa otsa kurtussa. Kyllähän elämän sillä tavalla ankeaksi saa!

Jos työstä ei saa edes kunnon korvausta?

Minkä ikäinen ap on? Mieti, paljonko sinulla on vuosia jäljellä ja miten haluat ne viettää? Kärsien?

Sulla on sentään TYÖPAIKKA! Ja vakituinen toimeentulo.

Suoraan sanottuna en jaksa kuunnella työssä käyviä valittajia. Niillä ei ole oikeasti mitään syytä valittaa kun työ ja toimeentulo. Ei tarvitse elää kädestä suuhun ja köyhäillä kaiken aikaa. Ei tarvitse miettiä meneekö tässä kuussa hammaslääkärille vai ostaako lapsille talvivaatteita tai ostaako kaupasta lihaa vai syödäänkö pelkkää makaronia.

Työpaikka voi sairastuttaa. Rahaa voi saada työttömänäkin enemmän.

Jos olet terve ja sinulla on katto pään päällä ja rahaa ruokaan.. ja silti valitat?

Sori en ymmärrä.

Good luck!

Liikunnasta saa energiaa! En voisi elää ilman liikuntaa, käyn jumpassa 3-4krt/ vkossa ja lenkkeilen (omien voimavarojen mukaan). Ota itsestäsi niskasta kiinni ja sovi vaikka kaverin (tai miehen?) kanssa treffit ja lähdette lenkille.

Hemmottele itseäsi, käy kampaajalla/hierojalla. Nukutko tarpeeksi? Huomaan että mitä vanhemmaksi tulee, (olen 38v) sitä enemmän tarvitsee riittävästi unta tai on ihan zombie-olo. Ole armollinen itsellesi ja nauti arjen pienistä iloista :)

Unta vaan palloon

ei kai tämä kenellekään mitään nautintoa ole.

Lukeminen, kirjoittaminen, laulaminen, soittaminen, ulkoilu yhdessä perheen kanssa, pieni puuhastelu tyyliin tavaroiden kunnostaminen ja remppaaminen, legoilla rakentelu lasten kanssa, joogaaminen, töissä käyminen, kavereiden tapaaminen, ravintolassa syöminen, matkustaminen, museiossa/näyttelyissä/leffassa/teatterissa käyminen, uusien asioiden opettelu...

Kuvittelin että elämäni on tylsää enkä tee koskaan mitään kivaa, mutta tulihan tuosta todella pitkä lista. Ja suurinta osaa teen ainakin viikoittain :)

Ah minusta elämä taas on ihanaa. Tykkään kun koti on kauniisti laitettu ja siisti. Nautin myös leipomisesta ja ruuanlaitosta (ja syödä niitä herkkuluomuksia ja tulla vuosi vuodelta paremmaksi ja taitavammaksi), käsitöistä (ja niissäkin taidoissa edetä). Suurin intohimoni on kuitenkin lukeminen; ihan kirja virkistää, huvittaa, naurattaa, viihdyttää, sivistää ja laajentaa kokemuspiiriä.  Lastenkin kanssa on kiva ulkoilla, retkeillä ja suunnitella mitä kaikkea kivaa tehtäisiin lomalla /viikonloppuna. Raskaan työpäivän jälkeen ja kun lapset on saatu aikaisin nukkumaan, on ihanaa lösähtää sohvalle ja katsoa jotakin hyvää ohjelmaa tallennuksesta ja vaikka siemailla kuumaa glögiä. Nautin myös kun mieheni hieroo jalkojani tai selkää. Ja jos on kertynyt univelkaa, on ihanaa mennä omaan sänkyyn nukkumaan aikaisin kun väsyttää tai ottaa esim. viikonloppuna pienet päiväunet. Ja sitten on lomailu: nautin matkustelusta ja siitä haavelusta, kesästä ja kesälomasta, joulusta, uudesta vuodesta. Ja lapset ovat suurin nautinto kaikesta. Heidän juttunsa, halittelunsa ja pienten taaperoiden kehityksen seuraaminen. Se on elämäni parasta asiaa.

ap:n koti on sotkuinen, kun siivouskaan ei kiinnosta. ruokaa olen laittanut kunnolla alusta asti joskus viime vuonna, syön töissä ja sitten kotona jotain valmiskeittoja. En tule lukeneeksi vaikka ostan joskus kirjoja, unohdan ne lojumaan kun vapaalla unohdun selaamaan nettiä. en vietä juhlia, kaikki tuntuu samalta, itsenäisyyspäivänä seurasin muiden juhlatunnelmaa Facebookissa. itse en laittanut ede kynttilöitä.

Ap kuulostaa apaattiselta tai masentuneelta. Ehkäpä pitäisi tehdä se mielen suursiivous ja miettiä miksi sitä energiaa on niin vähän? Mikä asía syö energiaasi? Tuntuuko olo voimattomalta, ja miksi? Oletko aina ollut ns. laiska? Jos et, niin ehkä kannattaisi alkaa miettiä mistä se johtuu ja alkaa tehdä jotakin asialle.

Masentunut ihminen ei koe nautintoa tai iloa mistään. Maailma on vain paska ja ahdistava. Mikään ei tunnu kivalta.

Kotini on aina ollut epäisiisti. Energiaa on työhön (olen siellä tunnettu tehokkaana, mutta itse en koe tyydytystä työstä) mutta ei omaan elämään.

Mullakin on aina ollut sotkuista.

En vaan osaa enkä jaksa.

Kuulostaa siltä, että ap:n elämä ei ole ollenkaan omannäköistä. Elätkö pelkästään ympäristön odotusten mukaan? Kannattaa miettiä millaisen elämän itselleen oikeasti haluaisi, ja lähteä sitten pienin askelin muuttamaan nykytilannetta siihen suuntaan.