Millaisia säilytys-strategioita teillä on niissä pienissä Helsingin kämpissä?

Yksi (minusta käsittämätön juttu) on juuri se, että rohmutaan tavaraa kaapit täyteen. Edelliseen viestiin viitaten, monilla on esim. isot kasat mattoja, verhoja, pussilakanoita, pyyhkeitä sun muuta, en ymmärrä miksi. Meillä on verhot ikkunoissa, ja ikkunassa olevien lisäksi on 1-2 häkkivarastossa, ovat sinne unohtuneet, luultavasti lähtevät seuraavaan kirppiskuormaan.

Samoin mattoja on ne jotka lattialla ovat, häkkivarastossa on yksi keittiön matto (tällä ei ole keittiössä koska pikkulapsi sotkee paljon). Lakanoita/pussilakanoita ja pyyhkeitä on tietenkin muutamia ylimääräisiä yövieraille, omalle perheelle kahdet per hlö (tyynyliinoja ja pikkupyyhkeitä enemmän) ja nuo vierasjutut valittu niin että vievät vähän tilaa kaapissa.

Ja tuokin on niin totta, että kun ostaa harvoin, niin silloin hinnalla ei ole mitää väliä. tarkoitan sitä, että kun se juuri täydellinen tulee vastaan, sen voi ostaa hyvällä omallatunnolla hintalappuun katsomatta, vert. jos koko ajan shoppailisi uutta.

Meillä ei ole verhoja ensinkään, koska ikkunat ovat vanhassa talossamme niin kauniit ettei niitä raaski peittää verhoilla, eikä näkyvyyden tai auringon porotuksenkaan puolesta ole pahoja ongelmia, koska asuntomme on ylimmässä kerroksessa ja ikkunoiden ilmansuunnat hyvät.

Astioitakin meillä on vain sen verran kuin tarvitsemme päivittäiseen käyttöön. Kaikki perusastiamme ovat keittiön avohyllyllä, ja jos jokin pino pääsee pölyyntymään, se on merkki siitä ettei niitä käytetä tarpeeksi usein, ja pino lähtee kiertoon. Aika pienellä astiamäärällä sitä selviää, kun on tiskikone. Niistä astioista, joita ei olisi viitsinyt ulkonäön vuoksi pitää esillä, hankkiuduimme ensimmäiseksi eroon. Keittiön vähäinen tavaramäärä mahdollisti sen, että keittiö ei vie hirveästi tilaa asunnosta, mutta siellä on kuitenkin hyvin tilava työskentelytaso ja tarpeelliset koneet. Umpinaisia kaappeja ei ole juuri lainkaan, ja lopputulos on kaunis ja ilmavan näköinen.

Kaikki hankkimamme tavarat pyrimme valitsemaan siten, että jos esine syystä tai toisesta unohtuu näkösälle, se ei pilaa kodin yleisvaikutelmaa. Siis ostamme laadukkaita, kestäviä, kauniita ja sisustukseen sopivia esineitä. Kun niitä hankitaan harkiten ja hitaasti vuosien varrella, sisustuksesta ei tule tylsä ja monotoninen, vaan kotimme ja perheemme historia tulee esille.

t. 20