Miehen ystävät kutsuu vain miehen..

Jos et ole tämän viiden vuoden aikana ikinä mennyt, niin ehkä ne kuvittelee, ettei sua kiinnostakaan tutustua niihin... Vai onko nämä jotain uusia kavereita?

Alkuun kyllä pari vuotta kävin eri tilaisuuksissa useimmiten. Keskustelut miesten kanssa menevät ok, naisten kanssa vaihtelevasti. Osa mukavia, osan kanssa vaikeampi keksiä puhuttavaa. Minusta aika normaalia kun iso porukka kyseessä kuitenkin. Sanoisin että ollaan hyvänpäiväntuttuja, juttelemme jos näemme.

Mies on tosi epävarma ja hakee minusta kovasti hyväksyntää... Mieheni analysoi ja murehtii näitäkin asioita enemmän kuin tuntemani naiset! Hän miettii paljon, mitä kaverit ajattelevat. Muutenkin miettii usein pahinta vaihtoehtoa. Loukkaantui esim kun toinen tuttavapariskunta oli kutsuttu kylään eikä meitä vaikka meillä kuulemma oli puhetta näkemisestä etten tätä toista pariskuntaa.

Olen kyllä huolissani, että mies pyrkii miellyttämään ystäviään noin paljon, mielestäni suhteen kustannuksella. :( En tiedä eikö miestä hyväksytä kunnolla, ihmettelen tilannetta itse paljon. Ei minun ystäväni alkaisi karsastamaan minua vaikka kumppanini ei miellyttäisi! Mies kuitenkin loukkaantu jos kuulee että jotkut pariskunnat ovat istuneet iltaa yhdessä ja hän/me ollaan taas jääty ulkopuolelle. Itse ei kuitenkaan uskalla kutsua ketään. Kaveriporukka on kuitenkin kaikki yli kolmekymppisiä, monille tullut lapsiakin eli ihan nuorista ihmisistä ei kyse.

Minusta mieheni on tässä ihan liian herkkänahkainen ja hyväksyntää hakeva tai jopa mielistelevä. Ei siis esim viitsi kertoa mielipiteitä joista ajattelee että suurin osa olisi eri mieltä. Porukassa on kuitenkin useampi, jotka sumeilematta, aika röyhkeästikin kertovat näkemyksensä. He ovat aivan yhtä hyväksyttyjä ellei jopa porukan ydintä.. Minun mies kuitenkin varoo.

Ehkä täytyy vain tukea häntä yksin menemisessä, mutta tiedän että miestä harmittaa jos hän kokee ettei kutsu ollut molemmille. Hän ei osaa edistää tilannetta yhtään vaikka asia tuntuu olevan hirmu tärkeä. :(

19 oli siis ap!

Yksi yhteisestä kaveripariskunnasta oleva mimmi ei tykkää minusta ja on kieltänyt menemästä heille.
Olemme mekin naimisissa ja edelleen joudutaan miettimään juhlia järjestäessä, ketkä tulevat paikalle ja keitä kutsutaan. Usein minä joudun jäämään kotiin ja kutsu on isännälle muotoa "tuutko meille tänään". Sitä onkin kiva nauttia yksin kotona siitä illasta.

Jos itse järjestän juhlia, suurin osa porukasta jättää tulemasta, koska ko. naikkosen mies taas on yksi porukan "helmistä" ja usein muutkin jäävät tulematta, jos tämä ei tule.

Ihan kuin jotkut nykyajan kolmekymppiset olisivat uusia teinejä. Ihan oikeasti :D

^ Voi hyvänen aika.. Meillä mies kanssa kutsuttiin kaverien kuopusta katsomaan että sun pitää tulla katso tätä nuorinta joku pv. Viestittelivät toki siinä kahdestaan, mutta joopa joo.

Ottaa päähän, että minun mies hakee muiden hyväksyntää kieli pitkällä kun nämä muut eivät yritä ollenkaan lämmittää välejä meihin. Nyt mies siis yksin kavereiden juhlissa. Sinulla on hyvä, jos asia ei kuitenkaan vaivaa miestäsi! Minun miestä tämä vaivaa kamalasti..

t. Ap

Jep. Ap:kin on törmännyt tällaisiin ihmissuhdekoukeroihin viimeksi lukiossa... Luulin jo että nämä olisivat historiaa.

On kyllä ihme touhua. En hyväksyisi tuollaista ollenkaan. Sanot sille miehellesi, että ei ole normaalia toimintaa tuollainen ja sitä ne kaveritkin varmaan eniten ihmettelevät, kun ette molemmat mene juhliin tai kylään, jossa on kuitenkin muidenkin puolisot. Poikien illat on sitten tietysti eri asia. Minä kyllä loukkaantuisin todella jos mieheni ei ottaisi minua mukaan bileisiin, koska epäilisi että kaverit eivät pitäisi minusta. Ymmärtäisin jotenkin jos tosiaan olisi sellainen tilanne, että en mitenkään tulisi toimeen jonkun miehen kaverin tai kaverin vaimon kanssa, mutta tässä tapauksessa oli kyse vain miehen epävarmuudesta ja hatarilla perusteluilla epäilystä että joku ei pidä ap:sta.