Muita jotka rakastavat kerrostaloelämisen ääniä?
Kerrostaloelämisen äänistä aina valitetaan, mutta rehellisesti sanottuna rakastan itse niitä suurimmalta osin.
Mikään ei ole niin rauhoittavaa kuin kuulla ulkoa lasten riehumisen ääniä tai naapurin siivouksesta, tavaroiden siirtelystä ja tömistelystä kuuluva äänet, jopa kaukainen ovikellon ääni on ihana.
Kaupungissa myös liikenteen ja humalaisten äänet öisin <3
Muita? Mitä parjatuista kerrostalo/kaupunki äänistä rakastatte eniten?
Kommentit (36)
Itse tykkään kuunnella pesukoneen ja imuroinnin ääniä. Jotenkin rauhoittavaa.
Normaali puhe ilman sanoja, esim rapusta, muiden asuntpoen ovien avautuminen ja sulkeutuminen.
Asun yksin ylimmässä kerroksessa, joten ei ole seinänaapureita ja alakerrasta ei kuulu muuta kuin äänet rappukäytävästä. Ne äänet kuitenkin rauhoittavat, etten ole yksin koko kerrostalossa. Muuten on ihan super hiljainen kerrostalo
No onhan se jotenkin kotoisaa ja rauhottavaa, että on elämää ympärillä vaikka itse on kopissaan yksin. Ja tarkoitan siis tietysti normaaleja elämisen ääniä, en mitään karmeaa mökää.
Olen asunut pitkään omakotitalossa (lapsuuden) ja nyt 12 vuotta kerrostalossa kaupungin ydinkeskustassa. Viihdyn paljon paremmin liikenteen melun ja naapureiden äänien keskellä. Toki remontit joskus häiritsee ja paljon (esim. tässä talossa on kuuden vuoden aikana ollut putkiremppa, hissiremppa ja suuren vesivahingon korjaus), mutta eiväthän nuo ikuisesti ole kestäneet. Ei mua okseta naapurin vessalorinat tai lasten höpöttelyt rapussa, yläkerrasta kuuluu välillä pauketta, mutta hädin tuskin huomaan. Tykkään!
Kun on melkein hereillä aikaisin aamulla ja kuule kuinka ratikka ajaa ohitse (en asu kaarteen kohdalla, siinä voisikin olla ikävää kirskumista). Asuntojen välillä on sen verran hyvä äänieristys ettei mitään ihan pientä ääntä kuulu, mutta isoimmistakin äänistä varsinaisesti häiritsee alakerran ravintola satunnainen live-musiikki-ilta, joka on hyvin kovaääninen - sekin lähinnä siksi että se ei lopu vielä klo 23, jolloin rupean jo ajattelemaan nukkumaan menemistä. Kun vielä tilasin sanomalehtiä, pidin postiluukun kolahdukseta.
Tykkään rauhasta ja hiljaisuudesta, mutta on kyllä jotenkin rauhoittavaa kuulla vähän elämän ääniä ympärillä välillä. Etenkin pandemian aikana eristyksissä se muistuttaa, ettei olla yksin.
Minusta on ihanaa kun rapusta kuuluu hiljaista puhetta. Yleensä ihmiset vähän kuiskaavat käytävässä, mutta kaikuuhan sekin vähän. Ja tykkään lastenkin äänistä, kunhan eivät jatku koko päivää joka päivä. Esim. alakerran pikkulapsivierailut ovat kivoja. Töminä kuuluu, muttei häiritsevästi.
Itse tykkään jopa ambulanssien äänistä ja naapuritaloyhtiön satunnaisesta juoppojen mökellyksestä kesäyössä.
Olisi aika ankeaa asua jossain takahikiällä, missä ainoat elämisen äänet on linnunlaulu ja traktorin pörinä.
Meillä on tosi hiljainen kerrostalo. Asuin aiemmin lapsiperhealueella paritalossa, ja siellä oli kyllä jatkuva meteli sisällä ja ulkona. Ei sekään silti haitannut, koska sitä ennen asuimme Englannissa, missä asumismeteli oli taas potenssiin sata. Naapurista kuului keskustelutkin, eikä mitään 'hiljaista' aikaa ollut ikinä.
Ihan pidin, mutta muutin omakotitaloon. Saan kuunnella linnunlaulua, tuulen huminaa, sateen ropinaa ja veden solinaa. Hyvä on näinkin.
Olen ristiriitainen persoona mitä tulee kerrostaloasumiseen.
Haluan, että minulla on lähinaapureita, mutta ns. normaalia meteliä saa kuulua klo 21 asti, kunnes haluan rauhoittumista. Hiljaisuus tulee jatkua klo 7 asti, siitä ei tingitä ei sen alkupäässä eikä myöskään loppupäässä. Vaadin täyshiljaisuutta, koska elän niin itsekin. Naapureita täytyy olla, mutta en halua nähdä heitä jatkuvasti. Eli, pysykää piilossa!
Minulla kävi lottovoitto muuttaessani uuteen kerrostaloon. Tässä talossa asuu pääosin nuoria perheellisiä alle 35v, mutta kaikki talon asukkaat ovat rauhallisia eikä heitä näy hirveästi. Sopivasti vain. 😄
Vierailija kirjoitti:
Minusta on ihanaa kun rapusta kuuluu hiljaista puhetta. Yleensä ihmiset vähän kuiskaavat käytävässä, mutta kaikuuhan sekin vähän. Ja tykkään lastenkin äänistä, kunhan eivät jatku koko päivää joka päivä. Esim. alakerran pikkulapsivierailut ovat kivoja. Töminä kuuluu, muttei häiritsevästi.
Itse tykkään jopa ambulanssien äänistä ja naapuritaloyhtiön satunnaisesta juoppojen mökellyksestä kesäyössä.
Olisi aika ankeaa asua jossain takahikiällä, missä ainoat elämisen äänet on linnunlaulu ja traktorin pörinä.
Joo! Samoin autojen tööttäykset on ihania.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tosi hiljainen kerrostalo. Asuin aiemmin lapsiperhealueella paritalossa, ja siellä oli kyllä jatkuva meteli sisällä ja ulkona. Ei sekään silti haitannut, koska sitä ennen asuimme Englannissa, missä asumismeteli oli taas potenssiin sata. Naapurista kuului keskustelutkin, eikä mitään 'hiljaista' aikaa ollut ikinä.
Ot, mutta Englannin/Britannian asumisviihtyvyys on kyllä surkea.
Paitsi Bucketeilla.
Melkeinpä ainoa kerrostalo elämään liittyvä ääni josta en pidä on koiran räksytys. Jokin vaimea haukahdus kauempaa on ihan ok.
No hemmetti, kuvittelin olevani ainoa joka tykkää noista elämisen äänistä! Varsinkin silloin kun asuin vielä yksin, oli ihanaa illalla kuunnella kun asuntojen ovet kävivät ja ihmiset elivät sitä tavallista elämää. Koskaan ei ollut sellainen tunne että olisin yksin, kun koko ajan oli elämää ympärillä. Samoin kun pimeällä tulen töistä kotiin tai lähden töihin joskus yöllä, on ihana katsoa kun joissakin ikkunoissa palaa valo ja mietin että mitähän siellä siihen aikaan yöstä puuhataan ja miksi ovat hereillä. Rakastan myös noita hälytysajoneuvojen ääniä ja muutenkin liikenteen ääniä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan pidin, mutta muutin omakotitaloon. Saan kuunnella linnunlaulua, tuulen huminaa, sateen ropinaa ja veden solinaa. Hyvä on näinkin.
Hienoja ääniä.
Kerrostaloääniä ei niihin kannata verrata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tosi hiljainen kerrostalo. Asuin aiemmin lapsiperhealueella paritalossa, ja siellä oli kyllä jatkuva meteli sisällä ja ulkona. Ei sekään silti haitannut, koska sitä ennen asuimme Englannissa, missä asumismeteli oli taas potenssiin sata. Naapurista kuului keskustelutkin, eikä mitään 'hiljaista' aikaa ollut ikinä.
Ot, mutta Englannin/Britannian asumisviihtyvyys on kyllä surkea.
Paitsi Bucketeilla.
Minusta taas on kivaa, että naapurit eivät yritä esittää kuollutta. Uskaltaa itsekin pitää joskus vähän enemmän ääntä häpeilemättä. Voi esim pyytää isomman kaveriporukan kylään eikä tarvitse hätäillä heti kymmeneltä, että kaikki olisivat ihan hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on tosi hiljainen kerrostalo. Asuin aiemmin lapsiperhealueella paritalossa, ja siellä oli kyllä jatkuva meteli sisällä ja ulkona. Ei sekään silti haitannut, koska sitä ennen asuimme Englannissa, missä asumismeteli oli taas potenssiin sata. Naapurista kuului keskustelutkin, eikä mitään 'hiljaista' aikaa ollut ikinä.
Ot, mutta Englannin/Britannian asumisviihtyvyys on kyllä surkea.
Paitsi Bucketeilla.
Minusta taas on kivaa, että naapurit eivät yritä esittää kuollutta. Uskaltaa itsekin pitää joskus vähän enemmän ääntä häpeilemättä. Voi esim pyytää isomman kaveriporukan kylään eikä tarvitse hätäillä heti kymmeneltä, että kaikki olisivat ihan hiljaa.
Kuka esittää kuollutta? Enpä tiedä mitään maata, missä se on tapana.
Imurointi ja remontinmporaamisen/naulaamisen äänet, jos ei ole aivan seinänaapuri 😍