Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Joka kerta, kun mainitsen jonkun vanhan miespuolisen tuttavan nimen, mies kysyy: ”onko se sun exä?”

Vierailija
27.09.2020 |

Ihan sama mistä on puhe, vaikka jostain luonteenpiirteestä tai hitto parran pituudesta joka muistuttaa minua jostain miespuolisesta ihmisestä ja jonka mainitsen nimeltä, niin mies suorastaan jyrähtää ja kysyy, onko tämä kyseinen Matti minun exäni.

Joka kerta.

Olemme olleet yhdessä muutaman vuoden ja olen jo kertonut, että minulla on ollut kolme poikaystävää ennen häntä. Mies varmaan kuitenkin uskoo siihen teoriaan, että miesten lukumäärä pitää kertoa vähintään kolmella, että saa todellisen kuvan naisen miesseikkailuista.

Hän tosin kertoo kymmenillä.

Hän kyllä on osoittanut joitain mustasukkaisuuden merkkejä pitkin yhdessöoloaikaamme, mutta tämä on jo oikeasti ärsyttävää. Olen jo kerran vastannut, että ”kaikki mun vanhat miespuoliset kaverit ei oo mun exiäni”, mutta mies ei lopeta.

NIIIN raivostuttavaa.

Kertokaa hei muita pieniä juttuja, joista mustasukkainen luonne tulee ilmi! Yritän kääntää tätä edes jossain määrin hauskaksi jutuksi, ettei mene hermo. :D

Kommentit (22)

Vierailija
21/22 |
27.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itteä raivostuttaa pahan kerran et mies on mustis mun kuolleesta kaverista. Olin siis 15 ku poika puolinen kaveri kuoli traagisesti ja hänen kohtalo jätti syvät jäljet. En mie hänestä kokoaikaa jankkaa vaa saatan mainita kuolin vuosipäivänä et käyn haudalla, ku puhutaan menehtyneistä läheisistä nii saatan mainita ja näi. Nii mies alkaa heti puhuu kui valehtelen et tää poika ois ollu vaa mun kaveri vaa varmasti seurusteltiin koska en muute suris häntä lainkaa. En käsitä et miksen vois surra kaverin perään ja mitä sitte vaikka meillä ois ollu jtn? Henkilö on menehtynyt jo vuosia sitten.

Taidat olla silti aika nuori vielä? Kenenkään kuolleen ihmisen ei kannattaisi antaa vaikuttaa nykyisyyteen noin voimakkaasti ja vielä siten, että se aiheuttaa skismaa parisuhteeseen. Varsinkin jos kyse on jostain teini-ikäisten ystävyydestä. On luonnollista, että jonkun menneisyyteen kuuluvan miehen muistelu aiheuttaa mustasukkaisuutta kumppanissa.  Mutta se missä menee järkevän reagoimisen raja on sitten toinen juttu.

Ei vaan sinä olet nuori. suru on kokemus, joka muuttaa meitä, ja suru tulee kulkemaan aina mukanamme. Suru muuntuu, mutta ulkopuolinen ei voi sanoa, että mikä on oikea tapa surra. Juurikin tuollainen, että jos puhutaan kuolleista läheisistä, niin silloin voi mainita tai käydä haudalla muistelemassa on oikeaa tapaa hoitaa sitä suruaan. ylipäätänsä jos toinen parisuhteessa on mustasukkainen jollekulle kuolleelle kaverille, niin kyllä tämän mustasukkaisen tulee mennä silloin hoitoon.

Vierailija
22/22 |
27.09.2020 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se että muistelet (ilmeisesti vielä kaihoisaan tai kaipaavaan sävyyn) miespuolisten ystäviesi henkisiä tai fyysisiä ominaisuuksia ei lähtökohtaisesti ole kovin hyvä perusta parisuhteelle. Vai mitä itse ajattelisit jos osat kääntyisivät toisin päin?

Kyllähän nyt keskusteluun saa mahtua myös vanhat kaverit ja tuttavat, se on elämää? Mies tekee ainakin ihan samaa. Keskustelu voi mennä näin:

Mies: ”vanha työkaveri Minna otti neljännen kissan!”

Minä: ”no aika monta! Mutta toisaalta Pekka lukiosta aloitti viime vuonna sijaiskotitoiminnan ja sillä on nyt 7 kissaa.”

Mies: ”oliks se sun exä??”

Näetkö nyt?

Ap

Sinun kannattaa mainita, että Minna on miehen nyksä rakastajatar, koska miten mies muuten tietäisi Minnalla olevan uusi kissa. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän yksi yksi