Mitä asioita kuuluu hyvään yleissivistykseen?

No tosiaankin, mitä laajempi yleistietomäärä eri alueilta, niin sitä parempi. Kielitaito on kans aika oleellinen. Riippuu tietysti koulutuksesta ja opinnoista.

Itse olen kai sivistymätön, kun mulle merkitsee enemmänkin, miten sen nyt sanoisi, ns. sydämen sivistys. Siis sellainen ruohonjuuritasoinen, missä ei matemaattisia yhtälöitä tarvita.

Tiedän kyllä, mitä yleissivistyksellä tarkoitetaan, mut haeskelen ihan konkreettisia vinkkejä/listaa siitä, mitkä asiat kuuluvat yleissivistykseen. Sellaiset, jotka pystyy suht helposti hankkimaan lukemalla, tyyliin perustiedot eri uskonnoista, maat ja tärkeimpien pääkaupungit. Uusia kieliä on tähän tarpeeseen vähän paha ryhtyä opettelemaan.

Ihminen voi olla samaan aikaan sekä tiedollisesti sivistynyt että sivistynyt myös sydämeltään.

Ap

Hyvän yleissivistyksen saa kouluja käymällä, esim. lukion.

Hyvä yleissivistys karttuu yleensä ajan kanssa joten sitä on vaikea alkaa tietoisesti yhtäkkiä karttamaan. Toki voit alkaa lukea lehtiä ja kun eteen tulee asia jota et ymmärrä (termi, jonkun nimi) niin etsit tietoa asian taustalta ja sitä myöten pikkuhiljaa sivistät itseäsi.

Lisäksi (yleis)sivistyneillä ihmisillä on yleensä halua tietää ja oppia asioita eli jos ei ole sisäsyntyistä tarvetta ja intoa laajentaa tietämystään niin sitä on melko vaikea keinotekoisesti alkaa rakentamaan.

Yleissivistystä ei oikein voi määritellä tiettyjen listojen tai asiakokonaisuuksien muistamisella.

Kannattaa myös katsoa hyviä dokumentteja, esim. Yle Teemalta, niihinkin pätee sama kun lehtiin ja kirjoihin, asiasta syntyneet kysymykset selvitetään muista tietolähteistä.

Suosittelen suuntaamista kirjastossa lasten tietokirjahyllylle. Sekä mieheni että minä aloitimme yleissivistyksen keräämisen sieltä heti lukemaan opittuamme. Nyt olemme kummipojalle ostaneet erityisesti luonnontiedekirjoja, ja niissä tosiaan esitetään sellaiset asiat, jotka kaikkien olisi hyvä tietää esim. biologiasta ja maantieteestä tiiviissä ja havainnollisessa muodossa.

Kun pohja on kunnossa, on myös helpompi lukea lehtiä ja seurata dokumentteja televisiosta - esim. YLE Teemalta tulee jatkuvasti loistavia dokkareita, joista sellainenkin, jolla se "hyvä yleissivistys" on, oppii uutta.

En väittänytkään, etteivätkö nämä kaksi asiaa käsi kädessä kulkisi, vaan kerroin arvostavani toista niistä enemmän. -2-

Juu, mä siis olen kyllä koulutettu ihminen ja kiinnostunut maailmasta, mut nyt kotiäitivuosien myötä on muun kuin kodin seuraaminen jäänyt vähemmälle. Olisi kiva vähän treenata päätä ja muistia, vaikkei listojen opettelu nykyaikaa olekaan. Ap

Juu, mä siis olen kyllä koulutettu ihminen ja kiinnostunut maailmasta, mut nyt kotiäitivuosien myötä on muun kuin kodin seuraaminen jäänyt vähemmälle. Olisi kiva vähän treenata päätä ja muistia, vaikkei listojen opettelu nykyaikaa olekaan. Ap

ei siihen mitään listaa voi antaa. lue paljon asiapitoisia lehtiä, seuraa maailman tilannetta, tutustu historiaan ja politiikkaan, katso dokumentteja, KESKUSTELE ihmisten kanssa (etenkin sellaisten, jotka omasta mielestäsi omaavat hyvän yleissivistyksen). Tutustu erilaisiin kulttuureihin matkustelemalla ja tutustumalla ulkomaalaisiin ihmisiin. Älä pyöri av-palstalla.

Jokaisella ihmisellä on omat käsityksensä siitä mikä kuuluu yleissivistykseen. Monesti ihmisillä on (minun mielestäni) ihan kummallisia listoja asioista jotka kaikkien kuulemma kuuluu tietää. Mikäs se paitakohukin oli ihan hiljattain, sekin kuulemma kuuluu yleissivistykseen tietää että tietynvärinen paita + tietynvärinen solmio on sen ja sen liikkeen tunnus vuodelta kivi ja kuokka.

Voisit lähteä vaikka tutkimaan peruskoulun oppikirjoja ja katsoa onko siellä unohtuneita asioita. Veikkaan että suurin osa ihmisistä on unohtanut vähintään puolet peruskoulun oppimäärästä.

Kannattaa ehkä lukea lehtiä, joissa on pidempiä artikkeleita jotta selviää hieman taustoja uutisten takana. Katso vaikka Suomen Kuvalehti tai joku tällainen, sanomalehdistä ehkä kannattaa käyttää enemmän aikaa pääkirjoituksiin tai pidempiin artikkeleihin, kuin lyhyihin päivän uutisiin. Toki lähdekritiikki pitää muistaa, ettei ota kaikkea absoluuttisena totuutena. Jos siinä ohessa pystyy vielä vaikka kahlaamaan jonkun maailman historiasta kertovan kirjan läpi, on jo aika vahvoilla. Pikku hiljaa sitä tietoa karttuu, kun muistaa välillä palautella mieliin aiemmin opittua.

Sitten jos halua siinä ohella kartuttaa nippelitietoutta, netistä löytyy kaikenlaisia kivoja pikku pelejä, joilla voit muutaman minuutin kerrallaan vapaana hetkenä kartuttaa vaikka sitä maiden tai pääkaupunkien tuntemusta tai kokeilla muita tietovisoja, järkevämpä puuhaa kuin monet muut pikkupelit mitä ihmiset pelailee. Jos on älypuhelin niin voit pelata vaikka bussissa tms., missä nyt sitten odotteletkin.

Haahaaahaaa. Pitihän se arvata, että tänne joku moukka heti tulee jankkaamaan jostain perhanan "sydämen sivistyksestä". Sama asia kun rumaa ihmistä kehutaan "persoonallisen näköiseksi".

Hyvä yleissivistyksen pohja luodaan jo lapsena. Yleissivistykseen kuuluu myös käytöstapojen ja "sanattomien sääntöjen", sekä tilannetajun omaaminen. jos niitä ei lapsena opi, on se aikuisena jos ei mahdotonta niin todella vaikeaa ainakin. Hyvän yleissivistyksen saa helposti aluilleen esim. lukiossa, ja lukion jälkeen sitä voi ylläpitää ja kehittää olemalla aidon kiinnostunut asioista.

Mä sanoisin, että jos luet aina keväisin ja syksyisin yo-kokeet ja niiden oikeat vastaukset, niin olet ihan hyvin yleissivistynyt. Siinä sulle konkretiaa.

Lueskelet maailman, että Suomen historiaa, tutustut eri uskontoihin.

Kannattaa tilata joku päivälehti, esim. Hesari, ja lukea siitä ainakin pääuutiset joka päivä. Pysyy kärryilllä siitä, mitä maailmalla tapahtuu.

Itseäni hävettää huono historian tuntemus ja olenkin päättänyt ottaa asiakseni käydä läpi lukion historiankirjat. Teininä ne asiat eivät vain kiinnostaneet, mutta nykypäivänä haluaisin olla enemmän asioista perillä.

(Yleissivistykseenhän toki kuuluu muitakin asioita, kuin yhteiskunnalliset asiat.)

Mua kans hävettää huono Suomen historian tuntemus, pitäis varmaan kanssa jaivaa ne lukion kirjat esiin?

[quote author="Vierailija" time="04.12.2013 klo 11:30"]

Juu, mä siis olen kyllä koulutettu ihminen ja kiinnostunut maailmasta, mut nyt kotiäitivuosien myötä on muun kuin kodin seuraaminen jäänyt vähemmälle. Olisi kiva vähän treenata päätä ja muistia, vaikkei listojen opettelu nykyaikaa olekaan. Ap

[/quote]

Itse olen  kokenut, että minulle on nimenomaan työelämässä ollessa jäänyt turhan vähän aikaa niille "oikeille" kiinnostuksen kohteilleni, kuten historialle, kansainväliselle politiikalle ja taiteille. Työssä tarvittava tieto on kuitenkin yleensä niin sitä tiettyä erikoisalaa koskevaa. Nyt kotona ollessa on ihanaa esim. silittäessä katsoa niitä YLE Teeman dokkareita. Televisio on päällä myös kokatessa, mutta yleensä kanavana on BBC World, CNN tai joku muun kielinen uutiskanava (itse puhun muutamaa vierasta kieltä sen enkun lisäksi). Kuuntelen siis sieltä uutisia. 

Tästäpä tulikin mieleen, että jos teillä ei ole jo tilattuna kanavapaketteja, niin sellaisia saa nyt digiaikana huomattavasti aikaisempaa halvemmalla myös antennitalouksiin. Samoin erilaiset nettiin perustuvat televisioon kiinnitettävät ratkaisut ovat yleistyneet kovasti viime vuosina. Ja nettiradioita saa applikaatioina älypuhelimelle, niitäkin on helppo kuunnella. Joten paljon parjatuissa mobiililaitteissa on kyllä omat hyvät puolensakin!

- 6 - 

Ja 13:n verbaliikka sivistynyttä?

Omasta mielestäni:

-maantieto kohtalaisesti hallussa, läheisemmät maat paremmin hallussa kuin kaukaiset, mutta osaa sijoittaa maan kuin maan suunnilleen oikeaan maailmankolkkaan.

-tiede: kannattaa vaikka tilata Tiede-lehti tai vähintään seurata tiedeuutisia. Arkista sivistystä on tuntea hiukan lähiympäristönsä luontoa, kuten tunnistaa yleisiä puulajeja, lintuja, kasveja, perhosia ja tähdistöjä. 

-Yhteiskunta: on jotakuinkin kärryillä päivänpolitiikasta. Esim. tietää näkyvimmät ministerit, mitkä puolueet ovat hallituksessa ja mitkä oppositiossa, mitä eroa on suurilla puolueilla (esim. Kokoomus vs. SDP) Myös ulkomaiden tapahtumien tärkeistä käänteistä on hyvä olla selvillä, mielellään muidenkin maiden kuin USA:n ja Lähi-Idän.

-perustiedot siitä miten yhteiskunta toimii, esim. sosiaaliturvajärjestelmä, kulttuuripalvelut, oikeusjärjestelmä

-uskonnot: tässä kohdassa sydämen sivistyksellä on väliä, vaikka on hyvä tietää maailmanuskonnoista sen verran faktoja ettei hölmöile tavatessaan niiden edustajia. Eli ei ole ennakkoluuloinen eri uskontoja kohtaan. On vaikea pitää sivistyneenä ihmistä jonka mielestä tyttöjen ympärileikkaus on tärkeä muslimitraditio ja jonka mielestä hindut palvovat epäjumalia.

-historia: Sivistyksen kulmakivi on ymmärtää historiaa, sillä kaikilla nykypäivän ilmiöillä on taustansa. Kannattaa siis lukea vähintään joku yleistajuinen teos Suomen historiasta ja maailmanhistoriasta. Kiinnostavimmat historiankirjat käsittelevät muita aiheita, mutta tyvestä puuhun :)

-taide ja kirjallisuus: Eli ns. klassinen sivistys. Tämä kumpuaa kiinnostuksesta. Alkuun kuitenkin pääsee jos vaihtaa naistenlehden lukemisen pariin kirjaan kuussa ja käy pari kertaa vuodessa taidenäyttelyssä/konsertissa/teatterissa. 

Tärkeintä sivistyksen hankkimisessa on kuitenkin aito, monipuolinen kiinnostus maailmaan. Uutta oppii, kun jaksaa paneutua ilmiöiden (päivän uutiset, kulutusvalinnat jne.) taustoihin. Sivistynyt ihminen ei tuomitse ilmiöitä typeriksi ja yhdentekeviksi ennen kuin tutustuu niihin, eikä ajattele ettei kumminkaan ymmärrä mitään esim. tiedeuutisista tai nykytaiteesta joten ei maksa vaivaa tutustuakaan niihin. Ihmiset jotka haluavat vain näyttää sivistyneeltä ja puhua fiksuja, ovat lähinnä naurettavia.