Kissan hankintaa suunnittelevat, ottakaa aina kaksi yhden sijasta.

Se riippuu kissasta. Meidän mirri ei sietänyt toisia kissoja lainkaan, mutta koira oli sen paras kaveri. Pentuna toimeentulevat kissat voi aikuisina tapella verisesti eikä mahdu samaan asuntoon.

Höpönlöpön.

Kyllä kissa pärjää yksikseen ja jopa elääkin mieluummin yksin. Kissa ei ole mikään laumaeläin koiran tai marsun tapaan.

Meilläkin on siskot, tulevat hyvin toimeen vaikka välillä leikki on rajua. Toinen tykkää ulkoilla valjaissa, sinä aikana toinen ikävöi ulkoilijaa.

Meillä on kaksi kissaa, joista toinen on nyt 2, 5 v ja toinen 1, 5 v. Eivät ole sukua keskenään, vaan toinn on löytökissa ja toinen Hesyllä syntynyt. Ovat kierrätyskissoja, eli kahteen kertaan sijoitettuja. Ovat edelleen toistensa parhaat kamut, ja nukkuvatkin useimin yhdessä. Ja leikkivät, nuolevat toisiaan ja painivat, mutta yhteiselo vaikuttaa erittäin onnelliselta. Kun toinen kissa oli sairas, niin kaveri yritti auttaa. Ja oli aivan onneton, kun piti vanhempi kissa oli poissa hoidettavana. Nyt ovat taas molemmat terveitä ja aktiivisia katteja.

Kissat ovat aika erakoita luonnostaa. Ne eivät välttämättä kaipaa toista kissakaveria, mutta sopeutuvat jopa pienessä asunnossa toiseen. Varsinkin jos ovat samasta poikueesta tai vaikka äiti ja lapsi.

Meillä on 2 kissaa talli kissoina. Kyllä ne välillä menevät jopa vierekkäin nukkumaan ja tervehtivät aina jos pitempään ovat olleet erossa. kun toinen leikattiin ja tuli sisälle toipumaan ei toinen sitä kyllä yhtään etsinyt.

Meille tuli emo ja pentu. Todellakaan ei ragdoll pärjää ilman kissakaveria. On ollut maatiaisiakin kaksi. Ap on niin oikeassa. Monet jutut jää, jos ei ole kissalla kaveria. Ne tykkää painia, pestä toisiansa.

Mekin otimme kaksi, veljekset samasta poikueesta. Ovat olleet syntymästä asti yhdessä ja vieläkin 6 vuotiaina parhaimmat kaverukset, jotka leikkivät, pesevät, painivat, nukkuvat yhdessä. Otimme kolmannen pari vuotta sitten ja muutaman päivän meni mutta kolmas on hyväksytty porukkaan täysin. Oli kyllä paras päätös ottaa kaksi heti alkuun. Sisäkissoja ovat kaikki.

Taas paasaamassa ne, jotka ei asiasta tiedä. Kissa nimittäin ON laumaeläin, tosin sen laumakäyttäytyminen on erilaista kuin esim. koiralla. Kyllä niitä erakko tapauksiakin löytyy, kuten myös koirissa.

Useinmiten kissat vaan pakotetaan olemaan yksin tuon hölmön uskomuksen takia.. Meidänkin kissat (3) tekevät omia juttujaan ja viihtyvät myös yksikseen pihalla, mutta nukkuvat ja pesevät toisiaan porukalla.

Ja kyllähän hevonenkin ja koira PÄRJÄÄ yksin, on vaan todella väärin pitää laumaeläintä ilman lajitoverian

Ja kyllähän hevonenkin ja koira PÄRJÄÄ yksin, on vaan todella väärin pitää laumaeläintä ilman lajitoverian

Meidän kissat on olleet aika erakkoluontoisia. Yksi parivuotias kolli otti hatkat kun taloon tuli pentu, ei voinut sietää. Tämä pentu kasvoi isoksi ja sai vauvoja, joista yksi jäi taloon. Oli hyvä äiti ja ihanasti hoisi lapsensa ja piti huolta mutta kun imetyksen jälkeen leikattiin niin äidin vaisto loppui eikä enää tykkää pojastaan. Poika tosin haluaisi leikkiä vielä mamin kanssa mutta mami on äkäinen.

[quote author="Vierailija" time="04.12.2013 klo 11:33"]

Ja kyllähän hevonenkin ja koira PÄRJÄÄ yksin, on vaan todella väärin pitää laumaeläintä ilman lajitoverian

[/quote]

Kissa ei ole laumaeläin.

Koiran pitäminen ilman lajitoveria onkin hölmöä (ja yleistä!) mutta läheskään kaikki kissat eivät tykkää kaltaisistaan etenkään, jos ne asuvat sisällä rajatussa tilassa. Toki jos pentuna kaksi samanikäistä ottaa ne luultavasti tulevat toimeen, toisaalta ne voivat myös kiintyä liikaa toisiinsa jolloin eivät välitä ihmisistä, ja jos toinen kuolee ennenaikaisesti, saattaa toisen kanssa tulla isojakin ongelmia.

Yksin elämään tottunut kissa taas lähes varmuudella on oikein tyytyväinen niin. Kissahan ei ole ollenkaan samanlainen laumaeläin kuin koira, koira tarvítsee laumaa jo hengissäpysymiseen koska koiraeläimet pääasiassa hankkivat ruokansakin laumana. Jos kissa saisi valita se eläisi korkeintaan parina vastakkaisen sukupuolen kanssa, ja se taas ei ihmisasutuksen keskellä ole oikein toimivaa.

Ja ap:n juttuun voisi lisätä, että ota mielummin natu kuin kolli. Ovat paljon hiljaisempia, varsinkin yöaikaan.

Ja lisätään vielä, että LEIKKAUTA kissa ENNEN ensimmäistä juoksua.

Meillä narttukissa oli täysin sisäsiisti, kunnes tuli eka juoksu 8kk iässä ja alkoi merkkailemaan. Juoksun jälkeen leikattiin, mutta nurkkiin kuseskelu jäi päälle :(

Jos olisin tuon tiennyt, niin olisin leikkauttanut ennen juoksujen alkua.

[quote author="Vierailija" time="04.12.2013 klo 12:06"]

Ja lisätään vielä, että LEIKKAUTA kissa ENNEN ensimmäistä juoksua.

Meillä narttukissa oli täysin sisäsiisti, kunnes tuli eka juoksu 8kk iässä ja alkoi merkkailemaan. Juoksun jälkeen leikattiin, mutta nurkkiin kuseskelu jäi päälle :(

Jos olisin tuon tiennyt, niin olisin leikkauttanut ennen juoksujen alkua.

[/quote]

Tuon pitäisi olla sanomattakin selvää.

Kissa on luonnostaan nimenomaan yksineläjä ja vaatii oman reviirinsä, ja tarvitsee siis aina myös oman paikkansa, mihin vetäytyä. Voi tietysti olla, että juuri teidän kissanne on kiintynyt veljeensä/siskoonsa, jonka kanssa on aina ollut, mutta yleisesti ottaen kissa ei ole laumaeläin kuten koira. Googlailpaaka aiheesta, jos ette usko.

Mun kissat ei ole sukua eikä samanikäisiä, mutta silti viihtyvät hyvin yhdessä. Ei kissa mikään erakko ole. Samalainen kuin muut kissaeläimet, eli löyhä lauma niillä kaikilla on. Meidän mökkinaapurilla on tallikissoja, aluksi yksi, mutta löysi kaverin  (kulkukissan) ja toii sen mukanaan. Ovat lähinnä yhdessä.

Jos kissat otettu eri aikoihin niin vaarana, että toinen alkaa merkkailemaan mihin sattuu. Näitä juttujahan on lemmikkinettipalstat täynnä.