Mitä tavallista asiaa kaipaat ajasta ennen koronaa?
Minä kaipaan:
-normaalia elämää flunssan kanssa. Nyt sitä ihminen on kuin spitaalinen kun vähän nenä vuotaa ja elämä tyssää heti neljän seinän sisään
-meillä on iso suku ja kaipaan helposti järjestettäviä juhlia/tapaamisia. Nyt olisi lapsen rippijuhla tulossa ja se on lapselle tietysti tärkeä. Miten sitä nyt rajaa juhlijat siihen 20hlön suositukseen? Ei mitenkään. Meitä olisi normaalisti n. 80hlö
-Asun maalla, mutta siitä huolimatta suosin julkista liikennettä, vaikka vain 1 x h menee bussi. En tykkää ajaa autoa ja nyt sitä pitää tehdä
Kommentit (50)
Kaipaan sitä näennäistä huolettomuutta joka ennen oli ja jota en usko että nopeasti palaa.
Että voi mennä minne haluaa eikä mitään pahaa tapahdu.
Tämähän ei tietenkään ennenkään ollut totta.
Kaikenlaista on aina tapahtunut eikä koronariski oikeasti ole kovin suuri, ei ainakaan vakava muoto.
Montako suomalaista on kuollut koronaan tänä vuonna ja montako liikenneonnettomuudessa?
En jaksa kaivaa näitä tietoja nyt mutta veikkaan ettei siinä kummoinenkaan ero ole.
Mutta kaikella vaahtoamisella on pilattu elämä pitkäksi aikaa.
Ihmisten on niin vaikea ymmärtää että elämä on rajallista ja tavalla tai toisella kaikki täältä lähtee.
Sitä ennen pitäisi kuitenkin elää.
Huolellinen saa olla mutta hysteriaa ei tarvitsisi lietsoa.
Sitä, että ensiapuun lapsen kanssa voi mennä molemmat vanhemmat. Kyllähän siellä pärjää yksinkin, mutta kun lääkärireissu kesti kaikkineen 8 tuntia, niin olisihan se ollut paljon mukavampaa, kun olisi ollut toinen aikuinen kenen kanssa jutella, olisi voinut välillä käydä hakemassa ruokaa tai kahvia. Pieniä juttuja, mutta niitä tuli ikävä.
Vierailija kirjoitti:
Kaipaan sitä, että muut eläisivät tavallisesti. Itseä ei matkustaminen, festarit, joukkokoukset jne. kiinnosta, mutta oma maailma olisi paljon mukavampi ilman "luonnon löytäneitä suomalaisia", jotka eivät tajua siitä luonnosta mitään. Kotimetsästä on tehty retkeily- ja kaatopaikka, koska kotejaan kunnostavat suomalaiset on huomanneet, että kuorma remppajätettä jäteasemalle maksaa 30 e, kippaaminen metsään 0 e.
Törkeää! Kutsuisin varmaan kytät joa ehättäisin itse teosta, saisivat kunnon sakot kermapeput
Rauhallista kiertelyä shoppailemassa, joukkotilaisuuksia ja kokkareita. Olisi ollut kiva käydä lapsen kanssa perinteisellä risteilyllä syyslomalla, mutta nyt ei ole hyvä idea lähteä. Alan kohta jo kaivata matkusteluakin, vaikka luulin, etten kaipaisi. Lapsella tulee keväällä ylioppilasjuhlta, olin vuosiren ajan ajatellut järjestää silloin isot sukujuhlat, suunnitellut jo astiastoakin jne. Mutta nyt ei voi, kukaan sukulainen ei tullut edes järjestämiini pyöreiden vuosien syntymäpäiväkahveille kesällä ulos pihalle, kun pelkäävät niin koronaa. Säälittää nyt erityisesti, että lapsi ei saa ansaitsemaansa oikeaa juhlaa tärkeänä elämän etappinaan.
Kaipaan perusturvallisuuden tunnetta, arjen ennustettavuutta, varmuutta, selkeyttä. Että voisin tässä kohtaa syksyä ryhtyä suunnittelemaan sukujoulun viettoa tai varata mökin talvilomalle ilman, että tarvitsee ottaa huomioon noin miljoona jatkuvasti muuttuvaa seikkaa.
Sitä että uskaltaa töissä rykästä pari kertaa kunnolla jos ruokaa syödessä tai vettä juodessa vetäsee jotain hiukan väärään kurkkuun. Nyt kehtaa vaan pikkusen köhästä ja siitäkin tulee pakottava tarve selitellä että juu vettä meni väärään kurkkuun tms. Ja jää pitemmäksi aikaa kurkkuun kutitteleva tunne kun ei kunnolla rykästä kehdannut.
Sitä, ettei kaikkeen tarvinnut huomioida pientä flunssaoireilua. Nytkin juuri siirtyi yks harrastuskerta kun kaveri tunsi kurkkunsa aavistuksen karheaksi.
Sitä ettei tartte jännittää onko työkaverin vuosia oireillut tupakkayskä tupakkayskää vai onko sillä kuitenkin korona.
Sitä ettei tarvitse jännittää milloin tulee itselle flunssa jonka takia joutuu jäämään viikoksi pariksikin töistä pois, kun oireisena ei negatestin jälkeenkään saa töihin mennä eikä työtäni voi etänä tehdä. Onneksi on vasta yksi flunssa ollut tän korona-ajan aikana, siitä tuli viikon saikku, siinä missä ennen koronaa oisin ihan normaalisti ollut töissä niin vähillä oireilla.
Ja ennen kaikkea sitä, ettei tarvinnut pelätä lapsettomuushoitojen aikana hoitokierron keskeytyvän jos tulee pientäkin flunssaoiretta. Nyt joka hoitokierto pelottaa, että on turhaan joutunut vetämään hormonit ym ja pahin pelkoni on että pakastealkio ehditään jo sulattamaan siirtoa varten ja iskisikin flunssa matkalla paikanpäälle...
Ylipäätään sitä ettei joku pieni lievä kurkkukipu tai nenän valuminen kylmässä ilmassa ulkoiltua saanut heti miettimään että on sairas. Tiettyä rennompaa menoa.
Kaipaan elämään keveyttä, ettei kaikki kokoajan syytä ja kyräile toisiaan. Tämä on besserwissereiden kulta-aikaa. Tämä ärsyttävä ihmistyyppi saa nyt hyvän syyn meuhkata koronasta-joko tosiasiat kieltämällä tai hysteriaa lietsomalla. Ihan satakunnan päin, molemmin ärsyttävä.
Kaipaan huolettomia kokoontumisia, halauksia, yllättävää seksiseuraa, kiihkeitä suudelmia ravintolaillan päätteeksi.
Haluan lähteä ex-tempore Leville, Tukholmaan, Kolille, Amsterdamin, Keravalle, Intiaan.... nyt pitää miettiä jokainen askelmerkki ja olla sata suunnitelmaa muuttuvaan tilanteeseen.
Oikkesti ei voi muiden elämään vaikuttaa mitenkään, joten se on ihan turhaa. Ja päinvastoin: kukaan ei tule auttamaan niitä, joiden lihasvoima ei enää riitä. Ehkä se ei selvinnyt sinulle? Olen nähnyt vierestä tuon.
https://yle.fi/uutiset/3-11514480