Miksi se on muka ihmeellistä, että nainen asuu yksin omakotitalossa?
Omistan siis omakotitalon, yksin. Lapsia kyllä on. Mutta joitakin kertoja on jotenkin hämmästytty, että asun omakotitalossa. Lähinnä miesten osalta. Mitä outoa siinä muka on? Ihan hyvin pärjään ja hoidan kaiken täällä. Osaan korjailla ja tehdä pientä remonttia. Eron jälkeen en vaan halunnut enää vuokralle, enkä vaikka rivariin. Onko täällä muita naisia omakotitaloissa ja oletteko törmänneet vastaavaan? Ne palstan naisvihatrollit voi pysyä siellä koloissaan. 😁
Kommentit (36)
En ole törmännyt ihmettelyyn. No, joku ikkunakauppias on kyllä tarpeettomasti jäänyt miehestä kyselemään, jos se ihmettelyksi lasketaan.
Asun maalla ja täällä iso osa ihmisistä asuu omakotitaloissa, ja joukkoon mahtuu myös yksineläviä, niin miehiä kuin naisia.
Vierailija kirjoitti:
En ole törmännyt ihmettelyyn. No, joku ikkunakauppias on kyllä tarpeettomasti jäänyt miehestä kyselemään, jos se ihmettelyksi lasketaan.
Asun maalla ja täällä iso osa ihmisistä asuu omakotitaloissa, ja joukkoon mahtuu myös yksineläviä, niin miehiä kuin naisia.
Minuakin on kerran kysytty fwb-tyyppiseen suhteeseen kaupparatsun taholta. En lähtenyt.
Ei siinä mitään outoa ole. Älä itse ole niin arka kommenteille.
On myös miehiä, jotka eivät osaa / halua tehdä mitään korjaus-/huoltohommia.
Ei vasaran tai sahan käyttäminen ole mikään sukupuoleen kytkeytyvä ominaisuus.
No yhälailla se on joillekin ihmeellsiä kun minä lapsettomana maisterismiehenä (44 vuotiaana ) asun vuokralla yksiössä, pienehköllä paikkakunnalla. Saan toisinaan kuulla myös siitä, että en edes autoa tai prätkää omista. Mutta eipä ole myöskään velkaa centtiäkään.
Juu, täällä kanssa yh omakotitalossa. Päivääkään en oo katunu, en vaan halua seinänaapureita :). Ehkä runsasluminen talvi on ainoa jonka voisin vaihtaa pois, mutta oma rauha on vaan niin parasta että senkin kestää.
En asu yksin, mieheni kanssa asustellaan. Mutta vaikka mitä tapahtuisi, jos jäisinkin yksin aikanaan, en vaihtaisi asumismuotoa. Rakastan tehdä hommia täällä, ihan "ns. äijienkin" hommia. Justiinsa itekseni hoidin tänään varaston ulkovuorauksen pesun, ruohon leikkuun yms. Jotkuthan tätäkin ihmettelee, mitö nainen tällaisia hommia tekee, mut antaa ihmetellä. 😅
Riippuu minkä ikäisiä muksuja on että ihmettelisinkö ja tietenkin riippuen myös jos ois vanhempi talo. Mutta ihmettely johtuu siitä että itse asustan myös vanhemmassa okt:ssa ja hommaa on liikaa yksinäiselle miehelle. Eikä ole näköpiirissä että kukaan tulisi minua auttamaan lähitulevaisuudessa.. 4vuotta yksin niin alkaa tulemaan remontti väsymys ainakin minulle.
Nämä ihmettelijät on olleet siis treffikumppaneita. Ei siis suoraan ole hämmästelty, mutta selvästi huomannut, että vähän hämmästytään, et ai, asut omakotitalossa. Eksäkin koitti jostain syystä tyrkyttää jotain kaupungin vuokrakämppiä, kun oltiin eroamassa. Onneksi löysin läheltä tämän oman talon. Eksää toki harmittaa että tämä on yli puolet halvempi talo kuin se meidän entinen, joten lainaakin on nyt reilusti vähemmän. Mutta mielelläni ajan nurmikkoa ja talvella lumityöt teen. Piha ei ole liian iso.
Ap
Yksin hankin tämän vanhan taloni ja tässä pysyn niin kauan kuin jalat kantaa ja pää edes jossain määrin toimii.
Pienet rempat hoituu itse, isompiin saa apua ammattilaisilta.
Rakastan tätä röttelöäni, jonka kanssa mulla on kuin pitkä avioliitto: siedetään toistemme puutteita ja nautitaan hyvistä puolista :-D
Vierailija kirjoitti:
Yksin hankin tämän vanhan taloni ja tässä pysyn niin kauan kuin jalat kantaa ja pää edes jossain määrin toimii.
Pienet rempat hoituu itse, isompiin saa apua ammattilaisilta.
Rakastan tätä röttelöäni, jonka kanssa mulla on kuin pitkä avioliitto: siedetään toistemme puutteita ja nautitaan hyvistä puolista :-D
Mulla haaveissa, että omakotitalo jossa asun on kotinani loppuun asti. Saappaat jalassa kun sais tänne kupsahtaa. Vaikka sitten vähän nuorempanakin, ei haittais!
No vanhoissa pariskunnissa talo ränsistyy heti kun mies kuolee. Eikä kyllä nuoret naiset vaikuta kovin käteviltä useinkaan.
Minäkin jäin okt:oon eron jälkeen. Tykkään jostain ihmeen syystä tehdä hommia mieluummin, kun asun tässä yksin. Aiemmin en ikinä ajanut nurmikkoa, ja jos hetken ajoin se vain veetutti. Nyt olen innostunut laittamaan puutarhaan kukkasia ja ensi kesäksi istutin jo mansikkaa. Ja intoni olla pihalla vain kasvaa. Kaupungista muutin tähän aikoinaan.
Minäkin ostan omakotitalon. Sen aion tehdä. Yksinäinen nainen olen.
Vierailija kirjoitti:
No vanhoissa pariskunnissa talo ränsistyy heti kun mies kuolee. Eikä kyllä nuoret naiset vaikuta kovin käteviltä useinkaan.
No eipä monet miehetkään kovin käteviltä tänä päivänä vaikuta. 😂
onhan sitä ihmetelty, kun yksin 300 neliön talossa ja piha on aikamoinen työleiri.
Vierailija kirjoitti:
En ole törmännyt ihmettelyyn. No, joku ikkunakauppias on kyllä tarpeettomasti jäänyt miehestä kyselemään, jos se ihmettelyksi lasketaan.
Asun maalla ja täällä iso osa ihmisistä asuu omakotitaloissa, ja joukkoon mahtuu myös yksineläviä, niin miehiä kuin naisia.
Joskus ihmetellään sitä miksi nuoret tai keski-ikäiset hyväkuntoiset naiset asuvat yksin omakotitalossa, mutta pidetään ihan normaalina sitä että iäkkäät maalaismummot niin tekevät. Siinä on tietty huvittava ristiriita.
Täällä myös. Kesällä saan poikani avuksi ruohonleikkuuseen, muuten pärjään yksin. Toki myönnettäköön, että käytän aidanleikkaajia, puunkaatajia, katonpuhdistajia ja remonttimiehiä, koska en sellaisia hommia osaa eikä ole välineitäkään. Halvemmaksi tulee käydä töissä ja maksaa ammattilaisille.
Me asutaan omakotitalossa miehen kanssa ja kyllä mä teen vähintäänkin yhtä paljon ns. miesten töitä kuin mieskin. Mä olen itse asiasssa se joka sahaa, naulaa ja poraa täällä. Mies vaihtaa lamput ja palohälyttimien patterit.
Ei siinä mitään ihmeellistä ole. Moni nainen on saanut erossa miehen talon.
Minäkin asun, enkä pidä sitä mitenkään ihmeellisenä. Tosin ex auttaa minua, jos jäisin pulaan (esim. lumityöt sairaana ei varmaan sujuisi tai pinoaa lämmityspuut), mutta voisin nuokin palvelut myös ostaa paikkakunnan mökkitalkkarilta.