Lue keskustelun säännöt.
Mies vauvan kanssa kahden
29.11.2013 |
Tai paremminkin aihe pitäisi ehkä olla "nainen vauvan kanssa kahden", sillä ehkä tämä keskittyy enemmän siihen. Vaimo lähti pikkujouluihin ja jäin ensimmäistä kertaa kahden vauvan kanssa. Pärjäämme ihan hyvin eikä mitään ongelmia ole. Olen pystynyt hyvin ruokkimaan koiran, ulkoilemaan sen kanssa ja siivoilemaan tässä viiden tunnin aikana. Olen tehnyt itselleni ruokaa ja vaihtanut vauvalle vaippoja, ruokkinut hänet ja vaihtanut sille vaatteitakin. Vein sen juuri nukkumaan ja minulla lienee hetki aikaa itsellenikin.
Sen sijaan jos jätän vaimoni kahden vauvan kanssa niin hän ei tunnu pystyvän tekemään mitään samalla aikaa: ei ulkoiluttamaan tai ruokkimaan koiraa, ei putsaamaan keittiöstä jälkiään, ei ruokkimaan itseään ja muutenkin tuntuu olevan hermoraunio kun joutuu kahden olemaan vauvan kanssa. Sentään teeveetä pystyy katsomaan samalla.
Onko vika nykyäideissä vai nykyvauvoissa, vai eikö empiirinen tutkimukseni päde?
Kommentit (31)
Missä vauva oli kun veit koiran ulos?
Vaimosi ei ehkä ole yhtä järjestelmällinen kuin sinä tai ei uskalla jättää vauvaa hetkeksikään silmistään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vika voi olla:
a) vaimosi on laiska paska
b) hän on masentunut (kuulostaisi vähän siltä...)
c) sinulla on älyttömät standardit kotisuorituksille ja heti kun vaimosi ei niitä täytä, sinusta hän "ei ole tehnyt mitään"
d) koska vaimosi viettää lapsen kanssa enemmän aikaa, lapsi vaatii häneltä enemmän ja uskaltaa näyttää enemmän kiukkua ja turhautumistaan hänelle - sinä olet vierailija suhteessa ja hän vieraskoreilee nyt ku olette kahden
e) jotain ihan muuta
Päästin koiran terassilta pihalle ja vauva nukkui olohuoneessa sängyssään hetken. Näin sisälle koko operaation ajan terassin ikkunasta ja hän nukkui vailla huolia tämän ajan. Heitin muutaman kerran palloa koiralle, tähän kului muutama minuutti.
Vauva on erilainen eri aikaan vuorokaudesta. Päiväsaikaan voi olla hyvinkin eläväinen ja vaatia koko ajan huomiota. Siinä ei paljon mitään pitkäkestoista saa tehtyä, esim. ruuanlaittoa tai imurointia, jos joka viiden minuutin päästä täytyy mennä tyynnyttelemään leikkikaaren alla kiljuvaa vauvaa. Jos nainen/mies/muu huoltaja taas on päävastuussa vauvan ruokinnasta, yöunet jäävät pakostikin vaillinaiseksi, ja se taas kostautuu sitten päiväsaikaan väsymyksenä. Yksi ilta ei sinusta vielä ihmemiestä tee. Ota päävastuu vauvan hoidosta ympäri vuorokauden vaikkapa kahdeksi viikoksi, niin tutustut paremmin siihen touhuun. Vaimosikin saa siinä sitten rauhassa levätä ja nauttia jonkun muun siivoamasta kodista ja valmiista aterioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaimosi on siis ollut tähän asti koko ajan vauvan kanssa? Silloin on ehkä helpommin hermoraunio kuin jos on ensimmäistä iltaa vauvan kanssa... Kuinka vanha vauva on? Herääkö vaimosi kenties monta kertaa yössä ruokkimaan vauvaa ja on muutenkin vielä hormonihöyryissä synnytyksestä?
Mutta jos teillä pyyhkii niin hyvin vauvan kanssa, niin ehkäpä voisit olla enemmänkin kotona vauvan kanssa ja vaimosi saisi levätä? Hän selvästi tarvitsee sitä.
[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 21:33"]
Päästin koiran terassilta pihalle ja vauva nukkui olohuoneessa sängyssään hetken. Näin sisälle koko operaation ajan terassin ikkunasta ja hän nukkui vailla huolia tämän ajan. Heitin muutaman kerran palloa koiralle, tähän kului muutama minuutti.
[/quote]
Ja sinä pidät tuota koiran lenkityksenä? Koiraparka...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä vauva ei itke isän perään samalla tavalla kuin äidin. Mies pystyy siis hyvin tekemään vaikka mitä kun on vauvan kanssa kahden - silloin lapsi viihtyy itsekseen lattialla lelujen kanssa, mutta jos minä hoidan vauvaa (10kk) niin se roikkuu koko ajan kiinni lahkeessa ja vaatii syliin. Päikkäriaikana ehtii sitten vaikka mitä ja silloin kun esikoinen jaksaa viihdyttää pikkusisarustaan.
Olennainen juttu tossa on myös se, että olet ensimmäistä kertaa vauvan kanssa kahden. Kyllä se silloin tällöin onkin ihan mukavaa, mutta jos vaimosi tekee sitä 24/7 niin hermoraunio on aika hyvin kuvaava sana, vaikka olisi kuinka jaksava tyyppi. Ottakaa siis mahdollisimman usein uusiksi, muutenkin kuin pikkujouluna ;)
Ymmärrän aloittajaa. Helposti voi tuntua tuolta, mutta sinulla on kokemusta vain tästä päivästä. Niinkuin muutkin sanoivat, lapsi voi olla todella kiinni äidissä, ihan eri tavalla kuin sinussa. Äiti nyt kuitenkin on se johon lapsi on tottunut tähän mennessä, saanut kenties rintamaitoakin. Lisäksi uskallan olettaa, että äiti on se joka öisin herää JOKA yö tyynnyttelemään vauvan takaisin uneen (ymmärrän tämänkin sillä isä varmaankin nousee aikaisin aamulla töihin). Sanon suoraan, että tuo pallon heittäminen pari kertaa takapihalla koiralle ei todellakaan ole lenkkeilyä. Lenkkeilyn puutteesta et siis voi ainakaan vaimoasi syyttää, kun et itsekään sitä saanut tehtyä. Mietipäs miltä tuntuisi olla 24/7 vauvassa kiinni? Onhan se ihana ja suloinen ja oma rakas, mutta ei se puhu mitään. Se vaan huutaa ja joskus kivoina hetkinä jokeltelee. Sitä rakastaa enemmän kuin mitään, mutta onhan se helkkarin rankkaa kun vauva on melkeinpä ainoa ihmiskontakti päivän aikana. Illalla sitten näkee puolison, jolla ei oo muuta sanottavaa kuin "etkö sä taaskaan oo tehny muuta ku kattonu telkkaria koko päivän". Tätä taustaa vasten voit pohtia vaimosi tuntemuksia ja kykyä touhuta päivän aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 21:34"]Mutta jos teillä pyyhkii niin hyvin vauvan kanssa, niin ehkäpä voisit olla enemmänkin kotona vauvan kanssa ja vaimosi saisi levätä? Hän selvästi tarvitsee sitä.
[/quote]
Heräämme molemmat öisin vauvan tarvitessa ruokaa. Välillä vaihdan öisin vaipan ja vähän hytkyttelen, jotta sille tulisi parempi mieli.
Niin, kyllä hän käy kaupassa ja muuten asioilla melkein päivittäin ja silloin olen vauvan kanssa kahden, mutta tämmöistä kuuden tunnin lomaa hän ei ole vielä aiemmin saanut.
Olen viimeiset pari viikkoa käytännössä tehnyt taloutemme ruoat enkä ole sitä kokenut ongelmaksi. Olen myös imuroinut, tiskannut ja siivonnut usein. Näiden ohella vaihtanut autoon öljyt, talvirenkaat ja käynyt töissä.
Mikä siinä on ettei vielä nykyäänkään osata jakaa vanhemmuutta puoliksi. Sitten ihmetellään kun ennen niin ihana ja myönteinen vaimo väsyy ja rupsahtaa.... :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ehkä miettisin tuota kohtaa olen ensimmäistä kertaa vauvan kanssa kahden. Minkä ikäinen vauva ?
Kyllä minulla ainakin on tehokkuus vähentynyt kun olen vain kotona ja kokoajan vastuussa lapsista. Tekee tosi hyvää käydä välillä hetki ilman vastuuta lapsista kävelyllä, kaupassa, kaverilla tai ihan missä vaan.
Eli mitäpä jos laittaisit vaikka vaimollesi viestin tyyliin "meillä sujuu kotona hyvin, pidä hauskaa, rakastan sinua ja vauvaa". Jos uskot että vaimo ilahtuisi viestistäsi.
Huomenna kerrot vaimolle että voit jatkossakin olla välillä vauvan kanssa jos vaimo haluaa vaikka käydä kävelyllä tai jotain. Voi olla että jo tämä auttaa vaimoasi paljon. "Vinkkaa" vaimolle nätisti että käytin koiran pihalla kun vauva nukkui ja heittelin palloa koiralle. Ehkä vaimo ottaa vinkin vastaan ja käyttää samaa kikkaa jatkossa jos esität sen positiivisesti.
Ehkä vaimollasi on masennustakin joten muistahan huomioida ja kehua vaimoasi riittävästi esim. vauvan huomioimisesta ja jos vaikka on tehnyt teille ruokaa. Eli anna positiviista palautetta niin se kannustaa yrittämään enemmän kuin ennen.
Ja sitten se "raadollinen totuus" että kyllähän sitä yhden illan tekee mitä vain kun tietää että kyse yhdestä illasta. Mutta ajatteleppa että niitä samanlaisia iltoja on ilta illan perään kuukausia jne. Se voi jo viedä aloitteellisuuden. Eli tarjoa vaimollesi vaihtelua iltoihin jatkossa.
[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 21:45"]
Olen viimeiset pari viikkoa käytännössä tehnyt taloutemme ruoat enkä ole sitä kokenut ongelmaksi. Olen myös imuroinut, tiskannut ja siivonnut usein. Näiden ohella vaihtanut autoon öljyt, talvirenkaat ja käynyt töissä.
[/quote]
Ja olet tehnyt tämän kaiken yhdessä vauvan kanssa? Onko vauva ollut sinulla rintarepussa? Vai onko vaimosi kenties ollut vauvan kanssa, jotta saat tuon tehtyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäinen teidän vauva on?
Mutta asiaan, vika ei ole vauvassa eikä äidissä, usko pois. Vaikka tiedän, ettet sitä ehkä kykenekään ymmärtämään, mutta jos edes yrittäisit?
6h yksin vauvan kanssa, wow!
ps. hienosti lenkitetty koira :(
Kyllähän sinä hyvin osallistut ja varmasti enemmän kuin monikaan mies. Omani esim. yrittäjänä on paljon poissa ja kieltämättä hieman kateellinen olen. Tosin se kannattaa sinun muistaa että vaimosi on aika uuden tilanteen edessä ja varmaan ekaa kertaa kiinni näin konkreettisesti missään, että voi sitä kautta tuntua rankalta eikä kannata perhesovun edessä alkaa vaimoa vähättelemään. EIköhän vaimosi pikkuhiljaa ala päästä jyvälle miten vauvan kanssa pystyy asioita tekemään, viimeistään taaperon kanssa on pakko ainakin ruokaa tehdä ellei aio eineksillä elää. Toinen lapsi jos tulee niin sitten viimeistään on pakko astua kuplasta ulos ja todeta että kyllä se vauvankin kanssa tietyt hommat onnistuu, sitä ei vaan esikoisen äiti välttämättä hahmota, kun muutenkin on hormoneiden ja herätysten ja sen uuden elämäntilanteen kanssa sekaisin. Auta ja arvosta vaimoasi, se palkitsee kyllä.
Minkä ikäinen vauva mahtaa olla? Ymmärrän ihmetyksesi, jos vauvalla on ikää useampi kuukausi, eikä vaimo saa mitään aikaan (eli rutiinit puuttuvat). Jos vauvalla on ikää esim. muutama viikko, voisit ottaa huomioon, että kaikki eivät toivu synnytyksestä tomeriksi talouskoneiksi muutamassa vuorokaudessa.
Vastatessasi kysymykseen vauvan iästä selvennät monta asiaa. :)
Jos kyse on vähän isommasta vauvasta kuin vastasyntyneestä niin vauvat tuppaavat hakemaan äidiltä paljon enemmän huomiota kuin isältä. Äiti myös tarkoittaa yleensä samaa kuin tissit, joista saa maitoa. Muistan monta monituista kertaa kun vauva köllötteli tyytyväisenä leikkimatolla ja isä sai ihan rauhassa makoilla sohvalla lehden kanssa, mutta auta armias kun minä tulin huoneeseen niin johan tuli vauvalle sylin/halin/maidon/tms. tarve. Vielä nykyäänkin lapset (3v. ja 5v.) tulevat hakemaan mua vaikka vessasta tarpeitaan täyttämään ennemmin kuin menevät isänsä luo joka saattaa olla vieressä. Vika on varmaan osittain myös minussa mutta myös siinä että isä on yrittäjä ja melkein aina poissa ja lisäksi se, etteipä tuo kovin herkästi reagoi lasten asioihin, ei edes herää yöllä lasten yskimisiin tai vaikka alkaneeseen oksutautiin.
Mitäs ihmeellistä tässä on, ihan kun meidän emäntä. Jos lähden reissuun pidemmäksi aikaa niin emäntä tarvitsee isovanhemmat avuksi (lapset 9, 7 ja 3 vuotta). Minä pärjään ilman apua. Minun vastuulla on kaupassa käynti, siivous, ruuanlaitto, aamupalat, iltapalat, kodinhoito remontteineen. Vaimo hoitaa pyykit. Jos lapsella tulee yöllä hätä niin iskää huutavat, äiti ei herää jos talo ei kaadu päälle. Molemmat käyvät töissä, vaimo tekee lyhyttä päivää ja minä täyttä. Lisäksi maksan kaikki laskut ja ostan talot ja autot, vaimo ostaa lähinnä harrastusvälineitä. 3-4 iltaa viikossa vaimo on harrastusten parissa, minä pidän lapsista huolta. Sen ainoan illan kun olen omissa harrastuksissa niin talossa on täysi kaaos kun tulen takaisin...
Vika on sun asenteessasi.