Minä en ymmärrä miten te hankitte ne kivitalot, veneet ja katumaasturit.

Yläasteen jäljeen amikseen ja sitten heti työelämään. Tapasin miehen ja avioiduimme. Ostimme talon lainarahalla. Kävimme edelleen töissä ja elimme maltillisesti. Köyhäillä ei kuitenkaan ole tarvinnut. Nelikymppisenä velaton talo, vene ja autokin löytyy, ei tosin maasturi kun en niistä ole kiinnostunut. Tämän lisäksi kaikkea kivaa hattastehärpäkettä eli kalsipyöräisiä ja pari kesäautoa. Niin, ja pari lastakin ollaan saatu aikaiseksi. Ihan duunareita siis ollaan.

Vierailija kirjoitti:

Kun olin lapsi niin pelkästään toinen (boomer) vanhempi yleensä työskenteli ja se riitti siihen, että sai ison omakotitalon ja auton ja veneen.

Nyt ei riitä vaikka molemmat vanhemmat työskentelisi kahta eri työtä.

Mielenkiintoista kuinka maailma on muuttunut. Boomerit saivat asiat vähemmällä, nykyiset milleniaalit ja zoomerit saavat tapattaa itsensä työhön eikä saa lähellekään yhtä paljoa.

Höpö höpö. Jos mille naalit eläisivät yhtä vaatimattomasti kuin boomerit 60-luvulla, niin heillä olisi rahaa niin että ranteet notkuu vaikka vain toinen pariskunnasta kävisi töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vaihtoehtoja voi olla monia. Perintö tai säästöt.

Joillakin on ollut ankea lapsuus niin sitä paikkaillaan sitten aikuisuudessa.

Jos nämä näyttävät ostokset ollaan tehty lainalla niin ne ovat sillon pankin viimeiseen takaisin maksu päivään saakka.

Voin kertoa sinulle, että ne eivät ole pankin millään hetkellä. Asuntoni on on ollut omani, kun siitä oli lainaa 100 000 ja nyt, kun lainaa on 10 000 ja ihan yhtälailla se jatkaa omanani, kun laina on maksettu.

Ostin ensimmäisen asunnon 95. Aspilla. Pari v meni, ostin vuoden sisällä 3 sijoitusasuntoa, vanhempani takasivat lainan . Asunnoissa asuvat entiset työkaverit, 3 entistä, jokainen omassaan. Kohtelevat kotiaan, kuin omaansa, olivat myös mukana etsimässä.

Sitten tuli markkinoille hyvä taloyhtiö ja ostettiin mieheni kanssa sieltä lopulta 10 sijoitusasuntoa jne. Eihän sitä olisi tarvinnut, kun korona , olisi korttitalo kaatunut.

2000 luvun alkuun asti jokaisesta asunnosta tuli voittoa. Eli vuokratuloilla, josta vähennettiin yhtiövastike ja korot, summa oli suurempi, kuin lyhennys. Ekat asunnot sain maksettua 15 v sijaan 5 vuodessa ja koko ajan on kaikki vuokratulot laitettu asuntolyhennyksiin.

Nyt omistamme 16 asuntoa. Itse jäin koronan vuoksi lomautukselle toistaiseksi. Kun uhka tuli, olin heti vapaaehtoinen.

Asuntolainaa on enää muutamasta asunnosta ja ne tulee maksettua nopeasti.

Itse olen töissä naisvaltaisella alalla, mieheni on nyt paremmin koulutettu.

Lapset eivät tiedä asunnoista, kukaan työkaveri ei tiedä ja muutama ystävä tietää jotain.

Minun vanhemmat tietävät tarkalleen.

Miehen auto on työsuhdeauto ja ei ole maasturi.

Omaisuus on tienattu pitkässä juoksussa. Nyt voidaan nauttia lopputuloksesta.

Täällä näkee alapeukkujen määrästä kateellisten neukkukuutiovuokralaisten määrän. Me asuttiin ahtaasti yksiössä monta vuotta, ennen kuin oli varaa ostaa rivarinpätkä. Rivarissa viihdyttiin kymmenisen vuotta, jona aikana asunnon arvokin nousi alueen arvostuksen myötä. Lopulta sitten ostettiin omakotitalo, joka on kohta velaton. Ikää n. 40v. Työtä myös on tehty ja edetty uralla.

Mutta mitä tekivät kaverit? No, eivät halunneet seiniin säästää ja olla pankin orjuudessa. Vuokrallahan oli niiin kiva ja huoleton asua, kuka sitä nyt samassa asunnossa pitkään haluaakaan asua, kun vuokralta pääsee aina eteenpäin. Vuokra-asumisen ja aso-asumisen iloja kehuttiin. Me asuttiin ahtaasti monta vuotta, kaverit ylisuurissa vuokra ja aso-asunnoissa käyttivät pahimmillaan 2000 e / kk vuokra-asumiseen. Meillä se sama raha meni omaan taskuun asuntolainan muodossa pankin koroilla toki vähennettynä. Nyt sitten nämä vuokra-asujat joutuvat muuttamaan pienempiin, kuin ei p**se enää kestä vuokranmaksua eikä mitään ole säästössäkään. Vuokrat nousee ja työpaikat on katkolla, mutta mitään ei jäänyt käteen toisin kuin meillä.  Eläkkeellä voidaan vaikka myydä omaisuus ja tehdä mitä halutaan, mutta osa kituuttelee pienenevin tuloin siellä kopeissa.  Mutta valintojahan nämä on.

Tämä kansa elää velaksi niin kuin valtiokin. Suurimmassa osassa näistä talouksista, joita ap mainitsi on omaisuutta vain 20-30 prosenttia ja loput on velkaa. Pankin rahoilla pidetään yllä elintasoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihtoehtoja voi olla monia. Perintö tai säästöt.

Joillakin on ollut ankea lapsuus niin sitä paikkaillaan sitten aikuisuudessa.

Jos nämä näyttävät ostokset ollaan tehty lainalla niin ne ovat sillon pankin viimeiseen takaisin maksu päivään saakka.

Voin kertoa sinulle, että ne eivät ole pankin millään hetkellä. Asuntoni on on ollut omani, kun siitä oli lainaa 100 000 ja nyt, kun lainaa on 10 000 ja ihan yhtälailla se jatkaa omanani, kun laina on maksettu.

Tämä! En tajua mikä ihmeen kateellisten höpötys ihmisillä on tuo ”pankin talo” -mussutus. Raha lainataan paikasta x tai se on jo ennestään, oli miten oli, mutta kyllä omistajuus on silti sillä joka sen talon on ostanut.

Jos ostat luottokortilla itsellesi takin, niin pankkiko senkin silloin omistaa?

Tai jos otat lainan, johon panttaat jonkin omistamasi asian, vaikka velattoman kesämökin, niin senkin omistus siirtyy pankille?

Tai takaat jollekin lainan talollasi; pankki omistaa lainan kohteena olevan talon, vakuutena olevan talon jne.? Mahtaa olla pankeilla omaisuutta 😂

Tämä on kyllä logiikka, jota en ole koskaan ymmärtänyt ja joka antaa vähän yksinkertaisen kuvan sanojasta.

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitit ap että noilla mainitsemillasi muilla on "menestystä elämässä". Suosittelen tarkistamaan elämänarvosi uudelleen, jos pelkät uudet pelit ja vehkeet kertovat menestyksestä. Pelkkää roinaa ja rompetta se vaan on.

Kaikilla oikeasti rikkailla on aika vanhat autot ja ne vaihtaa niitä harvoin. Pienemmät autoremontit tehdään itse. Rahat on kiinni osakkeissa ja kiinteistöissä, jos ei firmaa lasketa. Kaikki on myös säästäväisiä ja kovia tekemään töitä. Rahoja tuhlataan ainoastaan kohteisiin joissa on hyvä jälleenmyynti arvo esim. veneet. Veneet kun ostaa syksyllä ja myy keväällä jää todennäköisesti ainakin omilleen.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan niillä on ainakin parempi asenne kuin sinulla?

Pidät itseäsi parempana ja älykkäämpänä, vaikket ole saanut mitään aikaiseksi ja katsot niitä alaspäin, jotka ovat? Aika ristiriitaista.

Sitäpaitsi tutkimusten mukaan paljon kiroilevilla ihmisillä on laaja sanavarasto ja suurempi älykkyys kuin ihmisillä, jotka eivät kiroile.

Tämä! Kuulostat vellovan katkeruudessa ja olevan kateellinen. Lopeta se ja käytä se voimavarana, perusta vaikka yritys ja ota riskejä, muuta asennettasi.

Meillä on edullinen asunto pikkukaupungista ja jonkun silmään romuautot, jotka tosin toimivat ja vievät meitä töihin ja takaisin eli tekevät sen mihin autoa tarvitaan. En halua olla veloissa asuntolainan lisäksi, joten ennemmin ostetaan sitä mukaan mitä on säästöjä kertynyt - jos on kertynyt. Ei ole tarvetta esittää tai näyttää muille elintasoa tai kaunistella sitä. Duunareita ollaan ja rahan takia on itketty, mitä sitä suotta salailemaan.

Velan määrähän on Suomen kotitalouksissa kasvanut vuosi vuodelta. Eikä siinä mitään väärää, kunhan tiedostaa sen, että velat on maksettava takaisin ja maksukykyä löytyy.

Ei ole kivitaloa vielä, mutta suunnittelen VW ID.4:n ostamista. Olen DI ja vaimo on myös, joten kyllä sitä rahaa on ihan tarpeeksi ilman mitään perintöjä. Töitä tehdään niska limassa ja siihen omat projektit päälle. Lapsia on kaksi.

Vierailija kirjoitti:

Töissä käynti ja luottotiedot lienevät tässä avainsanoja.

Heh heh,minä käyn töissä ja luottotiedotkin ovat kunnossa. Tällä 2 tonnin palkalla hoidan niiden lapsia jotka asuvat siellä kivitalossa ja ajelevat maastureilla ja veneillä. Itse asun yksiössä eikä näillä tuloilla saa mitään kivitalo,maasturi ja vene lainoja.

Voi meitä ihmisiä. Mitä me tekisimmekään ilman kaikkea tätä romua ympärillämme.

Vierailija kirjoitti:

Kun olin lapsi niin pelkästään toinen (boomer) vanhempi yleensä työskenteli ja se riitti siihen, että sai ison omakotitalon ja auton ja veneen.

Nyt ei riitä vaikka molemmat vanhemmat työskentelisi kahta eri työtä.

Mielenkiintoista kuinka maailma on muuttunut. Boomerit saivat asiat vähemmällä, nykyiset milleniaalit ja zoomerit saavat tapattaa itsensä työhön eikä saa lähellekään yhtä paljoa.

Toisaalta ennen se talo ei todellakaan ollut teknisillä vempaimilla täytetty 250m2 kivitalo. Se oli isolla tontilla oleva hyvin usein itse rakennettu  melko yksinkertainen rakennus. Tämän voit todeta vaikka katsomalla asuinalueita, joissa on uusia ja vanhoja taloja. Uusia "linnoja" rakennetaan 2-4 sille alalle, missä ennen oli se pieni mörskä, joka näyttää lähinnä vajalta verrattuna uusiin taloihin.

Eikä muutenkaan kaikki ole aina saaneet kaikkia. Kuten ei nykyäänkään kaikki todellakaan tule saamaan esim. perintöä. Minä en tule saamaan, ja olen sen asian kanssa ihan ok. 

Omassa noin 40-45v kaveripiirissä uusissa omakotitaloissa, mökit ja veneet omistavat, ovat hankkineet elintasonsa perimällä tai laittomilla pikkurikoksilla/pimeillä töillä. Tehneet rinnalla myös laillista palkkaduunia. Näitä laittomuuksia tehty 20-30v.

Perijät ostaneet suoraan isot omakotitalot. Laittomuuksia tehneet vaihtaneet pienestä kohti suurempaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytiin koulua kun muiden mielestä se oli nössöä.

Opiskeltiin köyhinä kun muiden mielestä oli kiva mennä duuniin tai olla vaan.

Säästettiin ja ostettiin yksiöt, sitten yhteinen kolmio. Säästettiin ja nyt on se kivitalo.

Muiden mielestä oli kiva asua vuokralla kun ei halunneet ”pankin orjiksi”

Saatiin hyvät työpaikat, painettiin duunia, edettiin ja saatiin ylennyksiä.

Muiden mielestä oli tyhmää tehdä duunia vapaa-aikana tai vastata sähköpostiin viikonloppuna.

Meillä on nyt se vene ja kivitalo ja molemmilla kiva kärry.

Muut ihmettelee millä ne on hankittu.

Vapaa-aika ei ole tarkoitettu sähköposteille, sinä keskinkertaisuus.

Terveisiä alimmasta desiilistä 😂

Mulla sama. Työpaikoilla ajateltu että oot hyvä työntekijä - jossain muualla. Ei se aina ihan itsestä kai oo kiinni kun paikkoja on rajoitetusti mutta kyllä se lannistaa kun harjoittelussa sanotaan että hae muualle. Tai aina tsempataan että kiitos hakemuksesta mutta emme ota, mutta hae vaan rohkeasti muualle. Ja eri alan paikoissa ajatellaan että miksi olen täällä, kuulut parempiin töihin. Vaikka itse en pääse niihin vaikka yritän ja olen tyytyväinen huonommassakin.

Alunperin olisi tietysti hyvä, jos itse on varakkaasta ja lastansa rahallisesti tukevasta perheestä mutta sitten: Valitse sopiva puoliso jo alun alkaen ja sopivan nuorena. Sopiva puoliso luonteeltaan, jolla on samat arvot myös työntekoon ja talousasioihin. Haitaksi ei ole sekään, jos hänellä on tulossa perintömetsiä, osakkeita ja mökkitontti mukana jossain vaiheessa. Näin ainakin omassa tuttavapiirissä se vaurastuminen on oikeasti mennyt. Monet on hiirenhiljaa myös siitä, että talo on rakennettu halvalla sukulaisten talkootyönä ja materiaaleja ja työtä on saatu halvalla tutulta yrittäjältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hae ap lääkikseen ja opiskele lääkäriksi. Sen jälkeen sulla alkaa olla niin töitä kuin rahaakin.

katoppa vaikka lukiokavereistasi, kuinka moni niistä köyhän duunariäidin kanssa ahtaassa kaksiossa asuneista luokkakavereistasi osasi, ymmärsi, hakeutua vaikka lääkikseen? Kun ei ollut KETÄÄN ohjaamassa, eikä auttamassa siihen suuntaan, ala-asteesta asti?

Voin kertoa: NOLLA.

No, teoriassahan kaikki on mahdollista, mutta erittäin harvinaista se vaan olisi, että esim. siivooja yh:n lapsi menestyy niin että lääkiksen ovet avautuu...Kun ei esim. yläaseellakaan pärjää kouluaineissa jos kukaan ei patista tai valvo läksyjen lukuun. nimim. sivusta seurannut. 

Lääkäri tarvitsee opinnoissaan vastuuntuntoa, sitkeyttä, huolellisuutta ja tietenkin älyä enemmän kuin se normaali tavis.  Ne lääkärit, joita vanhemmat itse opettavat ja sparraavat lukuisin erilaisin tukitoimenpitein, eivät ole luonteeltaan sopivia ammattiinsa. Näitä on nähty. 

Itse ajan vanhalla toyotalla, kulutan vaatteet loppuun. Laitan rahat osakkeisiin ja rahastoihin. Sijoitusasunto löytyy myös. Näin jo 20vuotta toiminut.Naurattaa kun duunikaveri ajaa uudella velkabemarilla ja pitää minua köyhänä :)