Tärkeintä mitä olet elämässä oppinut?

Älä tee lasta miehen kanssa joka ei ole luotettava. Kun kohtaat oikeasti hyvän ihmisen arvosta häntä, hän on harvinaisuus.

Mä oon oppinut kaikkien vaikeuksien mukaan lukien koulukiusaaminen, että tärkeintä on luottaa itseensä ja rakastaa itseään, koska loppupeleissä aika harva ihminen on aidosti onnellinen sun puolesta jos olet kaunis ja kiva ja sulla menee tosi hyvin elämässä. Sitten kun vaikeuksia tulee niin oppii hyväksymään ne elämänkaareen kuuluvaksi asiaksi eikä jää itkemään vuosikausiksi. Myös se, että ole toisille ystävällinen AINA! Miellyttää ei tarvitse, mutta ilkeys pilaa omasi ja toisten elämää.

Älä rakastu tavaraan ja vaikka kaikki omaisuus rakasta kotia myöden menisi alta sillä ei ole väliä kun rakkaat ihmiset ovat terveitä ja vahvoja.

Ja varmasti olen oppinut senkin että  mitä väliä jos toiset ihmiset tietävät minun asiani, eivät ne heitä pitkään jaksa kiinnostaa, vaikka kyse olisi terveystiedoistani joista ilmenisi sukupuolitauti ja jos kiinnostaa mitä väliä.

Älä luota kehenkään.

Älä hätäile

Nöyryys.

Koskaan ei tiedä mistä itsensä löytää. Asiat ratkee aina ennemmin tai myöhemmin jollain tavalla. Raha ei tee onnelliseksi, mutta auttaa elämistä todella paljon. Kohtele muita niinkuin haluat muiden kohtelevan sinua.

Olet tarpeeksi hyvä. Sinun ei tarvitse yrittää olla muuta kuin olet. 

Älä oleta, että joku muu on vastuussa onnellisuudestasi. Olet siitä itse vastuussa.

Älä polta siltoja. Varmista, että takaovi on aina olemassa. Pessimisti ei pety. Asenne ratkaisee.

Kehenkään ei voi eikä pidä luottaa.

Left loose, right tight.

Tämä on auttanut minua suunnattomasti :)

Tärkeintä elämässä on huolehtia hyvin omista jälkeläisistään ja kasvattaa heistä kunnon kansalaisia.

Mä olen oppinut, että elämä on arvaamatonta, mutta samaan aikaan jaksan vielä uskoa, että asioilla on kuitenkin taipumus jollain lailla järjestyä. 

AV:lta ole oppinut, ettei koskaan, missään tilanteessa saa tunnustaa omia tunteitaan. Revi vaikka hiukset päästäsi, mutta pidä mölyt sisälläsi.

Itse taas olen oppinut, että myönteisistä tunteista puhuminen kannattaa aina!

Ettei sillä mitä muut ajattelee omista valinnoista ja tekemisistä ole mitään väliä ja että metsä vastaa niinkuin sinne huutaa joten kannattaa kohdella kanssaihmisiä kauniisti :)

Sen ettei kukaan ole täydellinen, itse mukaanlukien ja sen

ettei voi vaatia kenenkään olemaan täydellinen kun kerran ei ole itsekkään.

Että elämän ei kuulukaan olla kevyttä ja kivaa. Ahdistaa paljon vähemmän, kun ei oletakaan että pitäisi päästä sellaiseen joidenkin mm. fb:ssä hehkuttamaan ihanuuden ja autuuden tilaan.

Lisäksi olen oppinut, että kenelle vaan voi käydä huonosti ja mennä kaikki alta. Itselleni ei vielä ainakaan ole näin käynyt, mutta opintojen ja töiden kautta olen oppinut, että turha on huijata itseään ja muita olemalla joku "menestyjä" hienoine statussymboleineen.

[quote author="Vierailija" time="29.11.2013 klo 17:08"]

Kehenkään ei voi eikä pidä luottaa.

[/quote]

Mitäpä järkeä elämässä sitten tuolla asenteella onkaan, jos ei todella muka keneenkään voi eikä pidä luottaa! Tiedätkö... se on tosi loukkaavaa toisesta ihmisestä, jos sinä et ollenkaan edes yritä pitää sitä ihmistä  perusluotettavana. Ei tyhmän luottavainen kannata olla, mutta tuolla reseptillä sulla varmaankin on ihan ontto elämä...?

Että minä en tiedä vastauksia kaikkiin kysymyksiin, eikä tarvitsekaan tietää.

Että ihmiset ovat pohjimmiltaan samanlaisia kaikkialla maailmassa. Kaikki pelkäävät, toivovat, rakastavat jotakin.

Vaikka kuinka hyvin yrittäisi suojautua ja suojella perhettään onnettomuuksilta, kaikkea voi silti sattua.

Syvimmästäkin suosta voi päästä nousemaan ylös, kun ei anna periksi eikä menetä elämänhaluaan.