Lue keskustelun säännöt.
Teini aikoo kirjoittaa 12 ainetta, pitäisikö toppuutella vähän?
24.09.2020 |
Lukion ykkösellä oleva tytär on päättänyt kirjoittavansa tuommoisen kasan aineita. Kursseja tulee olemaan yli sata, ja sanoi haluavansa käydä lukion neljään vuoteen, että varmasti ehtii.
Yläasteella oli melkoinen superoppilas, keskiarvo lukuaineissa pyöreä kymppi ja kaikki aineet huomioon ottaen 9.8. Lukio on jatkunut samalla tavalla melko helppona, kun keskittyy tunneilla - tyttö oppii kuulemalla, ja kerran selitetty asia jää mieleen varsin tehokkaasti. Teini pärjää kielissä ja matikassa todella hyvin, ja on niistä kiinnostunut - itse asiassa hän on kiinnostunut ja innoissaan liki kaikesta koulussa opetettavasta asiasta.
Tänään hän kuitenkin täräytti tuon kirjoitettavien aineiden lukumäärän ja pidentämisaikeet. Aikoo vielä vaihtaa ruotsin A-kieleksi (pitkään oppimäärään) A-saksan ja A-englannin kaveriksi. On pitkä matikka, aloitti vastikään vielä uuden kielen (venäjä), psykologia on hurjan mielenkiintoista, uskonnot ja kulttuurit sekä ihmisten väliset erot ovat hurjan mielenkiintoisia, ihmisen kehitys on hurjan mielenkiintoista, historiassa on tapahtunut kaikenlaista mielenkiintoista ja yhteiskuntaoppia on tärkeä osata, että pärjää osana yhteiskuntaa jne jne jne.
Aineita on tulossa tällainen rivi: Äidinkieli, matikka, saksa, ruotsi, englanti, venäjä, psykologia, filosofia, ET, yhteiskuntaoppi, historia, ja terveystieto. Kuulostaa ihan kamalalle näin suoraan sanottuna. Pelottaa, että teini kuolee stressiin - hänen itsensä mukaan mitään hätää ei ole, jos pääsee menemään "normaaliin viikkotahtiin" eli 30 kurssia/vuosi (=näillä kurssimäärillä neljään vuoteen). Pitäisikö tässä tilanteessa kuitenkin olla teinin tukena ja tsempata kulkemaan omaa polkuaan, vai onko ok yrittää toppuutella tyttöä?
Kommentit (80)
Anna mennä! Ei kukaan mullekaan valittanu kun päätin kirjottaa vaan minimin eli neljä. Yliopistoon niilläkin päästiin :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi lukiokaveri kävi yli 100 kurssia ja kirjoitti massiivisen listan aineitakin. Joutui jotain jättämään pois, kun aikataulu ei millään onnistunut niin, että valmistuu normaaliin aikaan. Nykyään käärii rahaa hammaslääkärinä.
En minä lähtisi ekaluokkalaista estelemään. Mieli ehtii muuttua moneen kertaan.
Kannattaa kyllä ensin käydä kaikkien mainittujen aineiden ensimmäiset kurssit. Matematiikkakin vaikeutuu vielä ensimmäisestä kurssista, joka on aika helppo. Työmäärä tulisi olemaan valtava. t. lukiolainen
Vierailija kirjoitti:
Minä kirjoitin aikoinani 1990 6 ainetta ja 6 ällää: äidinkieli, matematiikka (pitkä), ruotsi, englanti (pitkä), ranska (lyhyt), reaali (vastasin historian, uskonnon, biologian ja filosofian kysymyksiin). Reaali oli vähän toista kuin nykyään, kun omat lapseni ovat kirjoittaneet: silloin reaaliin luettiin 4-5 aineen KOKO lukioajan opetus. Ja kaikki tuo 2,5 vuodessa.
Miksi samaan tarvitaan nykyään 4 vuotta?
Silloin kukaan ei myöskään kysellyt etukäteen että mitä aineita aiot reaalissa kirjoittaa.. Eli vaikka olisit lukenut siihen bilsan ja psykan, mutta huomasitkin kokeessa että uskonnosta on tosi helpot kysymykset joihin osaat vastata, niin vaihtaa pystyi lennosta. Pidän muutaman vuosikymmenen takaista reaalia helpompana kuin nykyinen. Yo -95
Sanoisin että älä toppuuttele, vaan keskity enemmän tsemppaamiseen. En tietenkään tunne teitä ja teidän tilannetta, mutta itse koin lannistavana kun äitini suhtautui nihkeästi yo-kirjoitussuunnitelmiini.
Mun mielestä parempi että antaa lapsen itse tajuta ns. rajansa ja keskittyy tukemaan stressissä yms. Toki jos vaikuttaa siltä että burn out tulossa niin kannattaa puuttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiivotttavasti hänestä tulee joskus biljardööri. Rahapino on niiin korkea etttä ufotkiiin tukehtuu omaan oksennukseeensa humaltuneina.
Pitäisi :D
Mun abi-tytöllä tulee yhteensä olemaan 94 kurssia ja sekin on tuntunut tosi paljolta, eli on tehnyt kesäisin sekä jaksojen ohella ylimääräisiä. Ja keskiarvo on edelleen 9.7.
Tyttöni kirjoittaa 7 ja kyllä sekin teettää töitä.
Eli sinuna toppuuttelisin, hulluahan tuo on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei jatkossa tule kyselemään, mitkä arvosanat sai yo-kisoissa. Työnantajalle ja jatko-opiskelupaikkoihin riittää tieto, että on ylioppilas.
Ei riitä nykyään.
Se mitä kannattaa tehdä jatko opintojen takia on opiskella pitkä matikka hyvin, Kielistä ei saa nykyään paljoakaan pisteitä.
En jaksanut lukea loppuun asti koska luin otsikon. Tässä minun mielipiteeni: ketään ei kiinnosta jos joku kirjoittaa 12 ainetta ja mitä kirjoitti. Jos hän itse haluaa kirjoittaa ja on onnellinen, sen kun. Jos joku tulisi esittäytymään minulle että hei olen X ja kirjoitin 20 ainetta ja kaikesta L+, olisin että anteeksi mutta minulla on tässä aamukahvi kesken ja se on mielenkiintoisempaa. Asiat ovat tärkeitä vain asianomistajille itselleen. Jos tämä kirjoittelu on lapsellesi tärkeää ja tunnet hänet vakavasti otettavaksi ihmiseksi, anna mennä. Jos menevät 12 pieleen, sitten voitte kai jutella että miten ei kannata haalia liikaa... en minä tiedä. Ketään ei kiinnosta yo-arvosanat. C:n tyypeistä tulee L:n kirjoittaneiden pomoja. Näin se vain menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko tytöllä poikaystävää tai yleensä muuta elämää?
Ei lukiossa pidä olla poikaystävää. Se vie aikaa itsen kehittämiseltä. Sen sijaan tulee olla harrastus, jossa on pitkällä ja jota harrastaa tavoitteellisesti.
VMP. Noista aineista ei ole mitään hyötyä kun opiskelupaikkoja jaetaan. Kannattaa kirjoittaa pitkä matematiikka, fysiikka, kemia. Äidinkieli on pakollinen ja siihen sitten lisäksi yksi pitkä kieli. Kaikki huuhaapaska kannattaa jättää ihan niihin pakollisiin kursseihin. Lyhyet kielet on ihan kivoja, mutta ei niistä mitään hyödy.
Ensimmäisellä luokalla kannattaa huomata että pitkää matematiikkaa on se parikymmentä kurssia ja ne vie aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin että älä toppuuttele.
MUTTA, kannattaisi miettiä, mitä haluaa tehdä lukion jälkeen ja pyrkiä siihen että saisi maksimaaliset pisteet todistushaussa. Nimittäin muuten kirjoittaa "ihan turhaan" joitain aineita.
Fysiikka, kemia, pitkä matikka, niistä saa parhaimmat pisteet melkein joka alalle.
Vierailija kirjoitti:
Minä kirjoitin aikoinani 1990 6 ainetta ja 6 ällää: äidinkieli, matematiikka (pitkä), ruotsi, englanti (pitkä), ranska (lyhyt), reaali (vastasin historian, uskonnon, biologian ja filosofian kysymyksiin). Reaali oli vähän toista kuin nykyään, kun omat lapseni ovat kirjoittaneet: silloin reaaliin luettiin 4-5 aineen KOKO lukioajan opetus. Ja kaikki tuo 2,5 vuodessa.
Miksi samaan tarvitaan nykyään 4 vuotta?
Nämä ennen kaikki oli vaikeampaa ja nykynuorista ei ole mihinkään kirjoittajat on uskomattoman typeriä. Jos et ole tehnyt samaa asiaa 90-luvulla ja nyt, et ole pätevä vertaamaan. Ei se 6 ällää tämän kirjoittajan kohdalla ainakaan mitään älykkyyttä vaikuttaisi takaavan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi :D
Mun abi-tytöllä tulee yhteensä olemaan 94 kurssia ja sekin on tuntunut tosi paljolta, eli on tehnyt kesäisin sekä jaksojen ohella ylimääräisiä. Ja keskiarvo on edelleen 9.7.
Tyttöni kirjoittaa 7 ja kyllä sekin teettää töitä.
Eli sinuna toppuuttelisin, hulluahan tuo on!
Tosin mun tyttö tekee 3 vuodessa. Mutta silti, miten aikoo jakaa kirjoitukset? 4, 4 ja 4?
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea loppuun asti koska luin otsikon. Tässä minun mielipiteeni: ketään ei kiinnosta jos joku kirjoittaa 12 ainetta ja mitä kirjoitti. Jos hän itse haluaa kirjoittaa ja on onnellinen, sen kun. Jos joku tulisi esittäytymään minulle että hei olen X ja kirjoitin 20 ainetta ja kaikesta L+, olisin että anteeksi mutta minulla on tässä aamukahvi kesken ja se on mielenkiintoisempaa. Asiat ovat tärkeitä vain asianomistajille itselleen. Jos tämä kirjoittelu on lapsellesi tärkeää ja tunnet hänet vakavasti otettavaksi ihmiseksi, anna mennä. Jos menevät 12 pieleen, sitten voitte kai jutella että miten ei kannata haalia liikaa... en minä tiedä. Ketään ei kiinnosta yo-arvosanat. C:n tyypeistä tulee L:n kirjoittaneiden pomoja. Näin se vain menee.
Nykyisin Cm papereilla pääsee lähinnä amikseen-ei kenenkään pomoksi. Totta on toki se, että kannattaa valita kirjoitettavat aineet sen mukaan, minne haluaa opiskelemaan ja mistä sinne saa eniten pisteitä.
Ei tarvi toppuutella. Kyllähän niitä kursseja voi jättää myöhemmin pois, jos tuntuu että oli huono idea. Eihän siitä haittaakaan ole jos intoa riittää ja käy vaikka tyyliin sitä venäjää yhden kurssin. Kyllä siinäkin jotain oppii. Eipähän jää harmittamaan että ois pitänyt käydä sittenkin. Itseä esim on aina harmittanut etten ottanut lukiossa psykologiaa, vaikka ensin aioin.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kyllä ensin käydä kaikkien mainittujen aineiden ensimmäiset kurssit. Matematiikkakin vaikeutuu vielä ensimmäisestä kurssista, joka on aika helppo. Työmäärä tulisi olemaan valtava. t. lukiolainen
Pitkästä matematiikasta on myös kursseja todella paljon ja ne vie aikaa. Parhaassa jaksossa tyttärelle osui kaksi eri matematiikan kurssia ja kaksi eri fysiikan kurssia. Kotitehtäviä oli ainakin riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa kyllä ensin käydä kaikkien mainittujen aineiden ensimmäiset kurssit. Matematiikkakin vaikeutuu vielä ensimmäisestä kurssista, joka on aika helppo. Työmäärä tulisi olemaan valtava. t. lukiolainen
Matematiikan ensimmäinen kurssi on yhteinen sekä lyhyelle että pitkälle matematiikalle, joten se on tosiaan simppeliä asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea loppuun asti koska luin otsikon. Tässä minun mielipiteeni: ketään ei kiinnosta jos joku kirjoittaa 12 ainetta ja mitä kirjoitti. Jos hän itse haluaa kirjoittaa ja on onnellinen, sen kun. Jos joku tulisi esittäytymään minulle että hei olen X ja kirjoitin 20 ainetta ja kaikesta L+, olisin että anteeksi mutta minulla on tässä aamukahvi kesken ja se on mielenkiintoisempaa. Asiat ovat tärkeitä vain asianomistajille itselleen. Jos tämä kirjoittelu on lapsellesi tärkeää ja tunnet hänet vakavasti otettavaksi ihmiseksi, anna mennä. Jos menevät 12 pieleen, sitten voitte kai jutella että miten ei kannata haalia liikaa... en minä tiedä. Ketään ei kiinnosta yo-arvosanat. C:n tyypeistä tulee L:n kirjoittaneiden pomoja. Näin se vain menee.
Nykyisin Cm papereilla pääsee lähinnä amikseen-ei kenenkään pomoksi. Totta on toki se, että kannattaa valita kirjoitettavat aineet sen mukaan, minne haluaa opiskelemaan ja mistä sinne saa eniten pisteitä.
Höpö höpö. Pomoilla ei välttämättä ole takana minkäänlaista korkeakoulututkintoa. Työn kautta on edetty. Lisäksi edelleen on myös pääsykoekiintiöt ja tulevaisuudessa max. kymmenen vuoden päästä tulee olemaan kuulemma sellainen avoimen väylä, joka mahdollistaa sen että kaikki kiinnostunet pääsee yliopistoon. Silloin maisterin ja vastaavien paperit on kiinni vain siitä selviääkö yliopisto-opinnoista. Siitä oli uutinen joskus alkuvuodesta.
Minä kirjoitin aikoinani 1990 6 ainetta ja 6 ällää: äidinkieli, matematiikka (pitkä), ruotsi, englanti (pitkä), ranska (lyhyt), reaali (vastasin historian, uskonnon, biologian ja filosofian kysymyksiin). Reaali oli vähän toista kuin nykyään, kun omat lapseni ovat kirjoittaneet: silloin reaaliin luettiin 4-5 aineen KOKO lukioajan opetus. Ja kaikki tuo 2,5 vuodessa.
Miksi samaan tarvitaan nykyään 4 vuotta?