Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Lapseni tulee syrjäytymään enkä tod näk voi sitä estää.
27.11.2013 |
Ei tule ikinä pääsemään opiskelemaan. Jos ei ole koulutusta, niin ei tule samaan töitäkään.
Taustalla oppimisvaikeuksia, hahmotusvaikeuksia, keskittymisvaikeuksia ja vaikseita sellaisia.
Sydäntä raastaa kun tekee kaikkensa oman jaksamisen äärirajoilla ja jopa sen ylikin mutta mikään ei auta. On kuntoutusta jne mutta ei vaan tunnu auttavan. Paljon töitä ollaan tehty ja lapsikin nyt jo todella väsynyt. On nyt jo alkanut vetäytyä omiin oloihinsa. Kaverit ei kiinnosta jne.
Jos olisi paljon rahaa, niin ostaisin vaikka mitä palveluita ja jättäisin työni jotta voisin auttaa lastani, mutta valitettavasti en voi.
Kommentit (27)
Pakko teidän vanhempien vaan on kuule jaksaa. Apua on runsaasti tarjolla, kannattaisikohan itsekin mennä jollekin ammattilaisille puhumaan, jos ei sitä ole jo tehnyt? Siis ei lapsesta, vaan omasta jaksamisesta.
Itselläni oli peruskoulun päästötodistus yli 9, kävin lukion ja sen jälkeen vielä ammattikorkeakoulunkin. Nykyään kuitenkin teen sellaista työtä, johon ei välttämättä vaadita edes koulutusta. Ihan hyvin pyyhkii elämässä noin muuten, vaikka palkkaa en paljoa saakaan.
Suomessa on ihan liikaa sellanen asenne (myös tällä palstalla), että jos ei ole akateemista koulutusta ja vähintään 3500e lähtöpalkkaa, niin ihminen ei ole mitään. Sekin varmaan omalta osaltaan ruokkii työttömyyttä. Esim jenkeissä ja monessa muussakin maassa arvostetaan paljon enemmän työtä kun työtä. Kaikki työ on _oikeasti_ tärkeää (tätä ehkä se kaikkia tarvitaan-kommentoija tarkoitti) pääasia että tekee sitä, jos suinkin vain pystyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toi vanhemman asenne ei juurikaan kannusta: kyllä toivoa pitää aina olla. Ihan varmasti lapsesi löytää vielä oman paikkansa; usko että elämä kantaa!
Ja taas kehareiden ja muiden väliinputoajien hyysääjät täällä rahan kiilto silmissä puolustamassa.
Joo, menkää "ammattilaisen" juttusille. Löytyy keharille orjatyö ja raha virtaa. Vaan ei orjalle.
Koettakaa jaksaa. Jos lapsillanne on mukautuksia ja *-merkintöjä he pääsevät helpommin jatko-opiskeluun.
*7 on sama kuin 7 hakutilanteessa
Toisella asteella opetan ja siellä on hojksattuja lähes 10%. Arviointi 1-3. Ykköseen riittää että tekee avustetusti töitä.
Luovinkin joku mainitsi ja jos on riittävän heikkolahjainen niin sinne sitten.
Nuoret kehittyy ja taidot karttuu valtavasti sen kolmen vuoden aikana mitä he ammattiopistossa opiskelevat. Olen nähnyt heikkojen uskomattomia kehittymistuloksia.
Toivottavasti olette saaneet/vaatineet lapsellenne neuropsykologista kuntoutusta.
Älä menetä toivoasi, pyri olemaan kannustava vanhempi. Uskon että on raskasta mutta muista että tilanne voi muuttua. Suorittavissa töissä tarvitaan tekijöitä, akateemisilla taidoilla ei ole niissä kovinkaan suurta merkitystä. Innostunut ja positiivinen asenne ja ahkeruus ovat valtteja.
opettaja amiksesta
Vitun keharit. Vie meidän työt. Ja naiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neuropsykologinen kuntoutus, toimintaterapia, onko kaikki todella kokeiltu ja käyty läpi? Tukiopetus?
Alue: Aihe vapaa
Aika hyvin tienaa puolivammaisten "hoito"kotien omistajat. Vammainen=rahaa.