Lue keskustelun säännöt.
tunnustettu lehtolapsi ja perintö
27.11.2013 |
Olen syntynyt äitini toisaalla naimisissa olevan biologisen isäni monivuotisesta salasuhteesta. Olen tavannut isääni epäsäännöllisen säännöllisesti lapsuudessani ja nuoruudessani, kun hän kävi tapaamassa äitiäni. En kertaakaan sen jälkeen, kun muutin pois kotoa 18-vuotiaana. Tästä on kymmenen vuotta. En ole halunnut olla missään tekemisissä, vaikka isäni olisi halunnut nähdä, koska hänellä on "huono omatunto kaikesta".
Minulla on kaksi vanhempaa sisarpuolta, joita en ole koskaan tavannut. He eivät tiedä minusta. Äitini pitää biologiseen isääni yhteyttä ja kertoi minulle, että tämä on sairastunut vakavasti ja elää todennäköisesti enää alle vuoden. Koska olen tunnustettu lapsi, minua ahdistaa tavattomasti tuleva perinnönjako. Minulla ei ole mitään kiinnostusta biologisen isäni maallista omaisuutta kohtaan. Hän ei ole ollut koskaan yrittänyt olla minulle isä tai välittänyt minusta. En todellakaan haluaisi kohdata sisarpuoliani hänen kuolemansa yhteydessä. Enkä haluaisi, että minun olemassaoloni paljastuisi heille tällä tavalla.
Näkyvätkö kaikki tunnustetut lapset aina perinnönjaon yhteydessä vai onko minun jollakin tavalla mahdollista luopua lakiosastani ilman, että nämä vanhemmat sisarpuoleni saisivat tietää?
Kommentit (50)
Kyllä se taitaa virkatodistuksesta selvitä ja virkatodistus pitänee perunkirjoituksessa olla. Perinnöstä voi luopua, mutta sitä ei saa määrätä kenen hyväksi luopuu, vaan tilalle tulee se, joka sinun osuutesi muuten perisi. Ellei sinulla ole lapsia, sitten perijä on äitisi. Mutta jos myös äitisi luopuu perinnöstä, eikä sinulla ole sisaruksia, sitten onnistunee. Mutta tädit enot ja sedät taitavat tulla vielä, serkut eivät sitten enää peri.
Itsellä oli tilanne, että äitini oli sopinut mummon kanssa, että eno saa omaisuden kun äiti oli saanut mummoltaan testamentilla ison perinnön. Vaan kävi niin, että äiti kuoli ennen mummoa. Minulla oli alaikäisiä lapsia, joten en pystynyt lupumaan perinnöstä sovitulla tavalla.Jos lapset olisivat olleet täysi-ikäisiä, luopuminen olisi onnistunut niin, että myös lapset luopuvat perinnöstä. Mutta alaikäisten lasten puolesta ei voinut luopua. Järjestimme asian sitten lahjaverotuksen kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärtääkseni perunkirjoituksessaarvitaan virkatodistus, jossa lapset näkyvät eikä sitä voi muuttaa.
Niin, jos isäsi tekee testamentin muille lapsilleen, etkä vaadi lakiosaasi, se on helpoin keino. t. 3.
OT. Mutta sikäli mielenkiintoinen asenne sulla. Että meillä on suvussa sama tilanne. Yhdellä sedälläni on lehtolapsi (ajalta ennen avioliittoaan) ja avioliitosta syntynyt lapsi. Tämä avioliitossa syntynyt lapsi sai vasta pari vuotta sitten tietää asian.
Pari kertaa setäni on tietääkseni nähnyt tuon vanhemman lapsensa, jonka äiti muutti pian lapsen syntymän jälkeen pois Suomesta. Nyt, kun setä alkaa olla vanha ja vaivainen, on tuo lapsi alkanut lähetellä postikortteja. Tuskin tulee kieltäytymään mistään perinnöstä...
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 18:46"]
Ymmärtääkseni perunkirjoituksessaarvitaan virkatodistus, jossa lapset näkyvät eikä sitä voi muuttaa.
[/quote]
Näin. Ei olisi ensimmäinen keissi tämä jossa vasta perinnönjaossa paljastuu lehtolapsi sieltä virkatodistuksesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskustelepa isäsi kanssa. Hänellä olisi aika tehdät tilit selväksi myös muiden lasten kanssa. Ehkä onkin jo kertonut heille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 18:50"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 18:46"]
Ymmärtääkseni perunkirjoituksessaarvitaan virkatodistus, jossa lapset näkyvät eikä sitä voi muuttaa.
[/quote]
Näin. Ei olisi ensimmäinen keissi tämä jossa vasta perinnönjaossa paljastuu lehtolapsi sieltä virkatodistuksesta.
[/quote]
Kiitos infosta!
No sitten asialle ei mahda mitään. Kurja homma sisarpuolilleni, kun isästään paljastuu tällaista kuoleman yhteydessä. Ja todella, todella epämukava tilanne minulle. AP
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 18:48"]
OT. Mutta sikäli mielenkiintoinen asenne sulla. Että meillä on suvussa sama tilanne. Yhdellä sedälläni on lehtolapsi (ajalta ennen avioliittoaan) ja avioliitosta syntynyt lapsi. Tämä avioliitossa syntynyt lapsi sai vasta pari vuotta sitten tietää asian.
Pari kertaa setäni on tietääkseni nähnyt tuon vanhemman lapsensa, jonka äiti muutti pian lapsen syntymän jälkeen pois Suomesta. Nyt, kun setä alkaa olla vanha ja vaivainen, on tuo lapsi alkanut lähetellä postikortteja. Tuskin tulee kieltäytymään mistään perinnöstä...
[/quote]
Niin no, en koe isääni millään tavalla läheiseksi. Hän ei ole koskaan ollut minulle perheenjäsen, emme ole ikinä tehneet mitään kahdestaan yhdessä, eikä hän ole koko elämäni aikana esimerkiksi koskaan soittanut minulle yhtäkään puhelua.
Minusta tuntuu todella kummalliselta ajatukselta, että perisin ns. puolivieraan ihmisen, josta en edes pidä. En tarvitse sitä osuutta, tulen oikein mainiosti toimeen omillani.
Tämä tilanne on tuottanut minulle paljon surua, etenkin nuorempana, mutta olen ihan ok asian kanssa nykyisin. Olen ollut kuitenkin viaton, sillä lapsi ei voi päättä kenelle ja missä olosuhteissa syntyy. Samalla tavalla viattomia ovat sisarpuoleni, joiden isä on pettänyt perheensä, tehnyt lapsen toisaalle ja nyt he joutuvat isänsä kuoleman yhteydessä sekä hyväksymään sen että oma isä on pettäjä, uuden sisarpuolen ja sen, että tämä sisarpuoli vielä veisi osansa suvun kesämökistä ja kaikesta muusta omaisuudesta. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asia tulee ilmi perunkirjoitus tilaisuudesta (vainajan virkatodistus).
Voit luopua perinnöstäsi, jos sinulla ei ole rintaperillisiä, mutta jos on, he perivät sinun osuutesi tai heidän jälkeläisensä, jos kieltäydyt omasta perintöosuudesta.
Älä luovu perinnöstä. Se kuuluu myös sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lehtolapset aina luulevat olevansa yllätyksiä, mutta aika tyhmä on se morsian, joka ei osaa lukea virkatodistusta kuulutusten yhteydessä. Todennäköisesti et tule perimään mitään vaan omaisuus on muiden jo nyt.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 18:47"]
Niin, jos isäsi tekee testamentin muille lapsilleen, etkä vaadi lakiosaasi, se on helpoin keino. t. 3.
[/quote]
Mutta perija tulee kuitenkin ilmi perunkirjoituksessa. Han saa automaattisesti perinto-osansa. Jos sita ei halua, asiasta tulee ilmoittaa kirjallisesti.
Henkilo ei voi noin vaan pysya hissun kissun hiljaa ja olla vaatimatta osuuttaan ja toivoa etta kukaan ei saa tietaa hanen olemassaolostaan. Ei toimi niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:34"]
Lehtolapset aina luulevat olevansa yllätyksiä, mutta aika tyhmä on se morsian, joka ei osaa lukea virkatodistusta kuulutusten yhteydessä. Todennäköisesti et tule perimään mitään vaan omaisuus on muiden jo nyt.
[/quote]
Ei kai siellä virkatodistuksessa kuulutusten yhteydessä lue mitään niistä tulevista lehtolapsista? Ap on syntynyt isänsä avioliiton aikana ja hänen sisarpuolensa eli ne aviolapset ovat häntä vanhempia.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 18:55"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 18:50"]
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 18:46"]
Ymmärtääkseni perunkirjoituksessaarvitaan virkatodistus, jossa lapset näkyvät eikä sitä voi muuttaa.
[/quote]
Näin. Ei olisi ensimmäinen keissi tämä jossa vasta perinnönjaossa paljastuu lehtolapsi sieltä virkatodistuksesta.
[/quote]
Kiitos infosta!
No sitten asialle ei mahda mitään. Kurja homma sisarpuolilleni, kun isästään paljastuu tällaista kuoleman yhteydessä. Ja todella, todella epämukava tilanne minulle. AP
[/quote]
Sinun ei tarvitse olla henkilokohtaisesti mukana perunkirjoituksessa.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:34"]
Lehtolapset aina luulevat olevansa yllätyksiä, mutta aika tyhmä on se morsian, joka ei osaa lukea virkatodistusta kuulutusten yhteydessä. Todennäköisesti et tule perimään mitään vaan omaisuus on muiden jo nyt.
[/quote]
Rintaperillinen saa aina lakiosansa. Perustele miksi ap ei mielestasi tulisi perimaan mitaan.
Mun kaverille selvisi perunkirjoituksissa, että isällä onkin vielä yksi lapsi. Ymmärtääkseni kaverini on ollut ihan hyvin juttuun tämän uuden perheen jäsenen kanssa.
Kirjotat hieman ristiriitaisesti, isäsi on halunnut tavata sinua, mutta sinä olet kieltäytynyt tapaamisesta. Mutta perintöä et halua, koskan isäsi ei ole välittänyt sinusta. Välittämistä on vaikea osoittaa, jos toinen aktiivisesti kieltäytyy tapaamisesta.
Voithan sinä tavata ne sisarukset nyt heti, ennen kuin isäsi kuolee.
[quote author="Vierailija" time="27.11.2013 klo 19:55"]
Mun kaverille selvisi perunkirjoituksissa, että isällä onkin vielä yksi lapsi. Ymmärtääkseni kaverini on ollut ihan hyvin juttuun tämän uuden perheen jäsenen kanssa.
Kirjotat hieman ristiriitaisesti, isäsi on halunnut tavata sinua, mutta sinä olet kieltäytynyt tapaamisesta. Mutta perintöä et halua, koskan isäsi ei ole välittänyt sinusta. Välittämistä on vaikea osoittaa, jos toinen aktiivisesti kieltäytyy tapaamisesta.
Voithan sinä tavata ne sisarukset nyt heti, ennen kuin isäsi kuolee.
[/quote]
Näin häntä lapsuuden/nuoruuteni ajan satunnaisesti ennen nukkumaanmenoa, kun hän kävi arki-iltaisin tapaamassa äitiäni. Aamuisin havahduin välillä oven kolahdukseen, kun hän lähti. Hän ei ottanut minuun mitään moikkausta tai paria sanaa kummempaa kontaktia, joten kyllä, koen että hän ei välittänyt.
Hän on ollut kiinnostunut tapaamaan minua vasta muutama vuosi sen jälkeen, kun muutin kotoa. Ehkä tämä on sitten sellaista myöhään heräännyttä välittämistä, mutta en ole suostunut siksi, koska pidän inhottavana sitä tapaa, jolla hän on kohdellut sekä minua että perhettään.
Mutta olisi varmasti hyvä ajatus ottaa sisarpuoliin yhteyttä nyt. Ettei heille tulisi isänsä kuoleman hetkellä liikaa sulateltavaa.
Hm. Hyvä kysymys. Ehkä sun on pakko ottaa isääsi sen verran yhteyttä, että pyydät häntä keskustelemaan testamenttinsa toimeenpanijan kanssa asiasta.