Lue keskustelun säännöt.
Miten te lähdette rajaamaan lukiovalintoja?
24.09.2020 |
Taas se on edessä. Kuopus miettii lukiota itselleen Helsingissä. Ns lähellä on vain kaksi heikkotasoista, yksi hyvä on 25 minuutin päässä. Sittne on iso rypäs 45-60 minsan päässä.
Yleisesti hyvä ja tasainen oppilas, keskiarvo nyt 9,5.
Miten te muut rajaatte valintoja?
Kommentit (49)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ne on samantasoisia. Tyhmä ei saa huippuarvosanoja huippulukiossakaan eikä fiksu huonoja numeroita "huonossa" lukiossakaan.
Lukion lehtorina olen voimakkaasti eri mieltä. En ikimaailmassa laittaisi oppimishaluista ja itseohjautuvaa 9,5 keskiarvon nuorta alle 8 keskiarvon lukioon.
Tarkoititkohan Helsingissä? Meillä tuollainen yli 9,5 keskiarvon itseohjautuva nuori meni reilusti alle 8 keskiarvon lukioon. Mutta emme asukaan Helsingissä, matkaa Helsingin lukioihin olisi ollut tunti suuntaansa julkisilla, liikenteellisesti hyvällä paikalla oleviinkin lukioihin (sitä kävelyaikaa menee myös kummassakin päässä).
Kyllä se nuori sieltä ihan hyvin sai kirjoitettua, vaikka opetus ei aina ollutkaan niin huippua. Nyt on yliopistossa haluamallaan alalla, pääse kirjoitusten arvosanoilla sisälle. Ihan riittävän hyvä valinta tuo lukio oli ainakin hänelle ja järkevien koulumatkojen vuoksi jäi aikaa myös harrastaa.
Helsingissä lukiot on eriytyneet. Siellä huonossa lukiossa ei ole hyviä oppilaita ollenkaan, eikä hyvässä huonoja.
Ihan varmasti on.
Ja lopultahan vain kirjoitukset ratkaisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me rajattiin niin, että molemmat lapset päätti itse.
Noita uupumisia ja mt-ongelmia ei ole ainoastaan huippulukioissa, osa oppilaista uupuu ja keskeyttää peruslukioissakin. Kilpailuhenkinen on sitä myös alemmalla tasolla. Ihan turhaa yleistystä, että näitä olisi vaan paremmissa lukioissa.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki ne on samantasoisia. Tyhmä ei saa huippuarvosanoja huippulukiossakaan eikä fiksu huonoja numeroita "huonossa" lukiossakaan.
Menin itse 9,8 keskiarvolla maaseutupaikkakunnan ainoaan lukioon, jonka keskusarvoraja oli 6,5. Joo, ei se estänyt minua kirjoittamasta kuutta laudaturia, pääsemästä Otaniemen tefylle ja lopulta väittelemästä tekniikan tohtoriksi. Joten siinä mielessä olet oikesssa.
Mutta kyllä minä olisin varmasti viihtynyt paremmin huippulukiossa, jossa olisin ollut tavallinen oppilas muiden joukossa enkä muiden mielestä outo hikari. Puhumattakaan siitä, kuinka tylsää oli kielten tunnilla kuunnella, kun opettaja selitti viidenteen kertaan hitaasti ja perusteellisesti jotain yksinkertaista kielioppiasiaa. Huippulukiossa opetus olisi varmaan edennyt minulle sopivampaa tahtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma mistä ei näemmä puhuta lainkaan näissä ketjuissa on kilpailullisimpien lukioiden oppilaiden mt ongelmat. Kun sisään punkee vain ne yli ysin oppilaat ja he alkavat kilpailla keskenään alkaa useammat, erityisesti tytöt oireilla. Kun sen lukion lisäksi nuoret, normaalioloissa, kasvavat kohti aikuisuutta, seurustelevat, harrastavat, miettivät kaikkea muutakin kuin koulua. Jos koulun kilpailu nousee liian vahvaksi alkaa tuo ahdistamaan. Oma tyttäreni kävi lukion ns. keskivertolukiossa (ka joku päälle 8), kerkesi keskittyä kaikkeen muuhunkin kuin kouluun, ja siitä huolimatta jatkoi ns eliittialalla yliopistossa energisenä. Osa kurssikavereista oli vetänyt itsensä niin piippuun jo lukioaikoina - plus jättänyt kaiken itsenäisen elämän opetteluun tarvittavien taitojen harjoittelun lukion jälkeiseen aikaan, että ensimmäinen vuosi yliopistossa meni lukiosta toipumiseen (ja osalla juhlimiseen ja poikiin tutustumiseen, kun noita kokemuksia ei vielä lukioaikoina ollut hankkinut).
Onko sulla jotain faktaa näiden stereotypioiden tueksi? Mun tyttö on tällaisessa yli 9,5 keskiarvon lukiossa, eikä kuvauksesi vastaa lainkaan todellisuutta. Ihan normaaleita lukiolaisia he ovat kaikki, useimmilla on harrastuksia ja heillä on myös paljon rentoa vapaa-ajan tekemistä. Kaikki ovat toki fiksuja, mutta mitään sairasta pänttäystä, kilpailua tai massiivisia mt-ongelmia ei kenelläkään tuosta koulusta tuntemallani nuorella ole.
Juttelin tutun koulupsykologin kanssa, hän oli huolissaan liiasta kilpailullisuudesta herkässä kehitysvaiheessa. Plus omat havainnot tytön koulukavereista (tasapainoisia, ongelmattomia) ja eräiden työkavereiden eliittikoulukasvateista (vanhojen tanssien väliinjättö "kun muutenkin niin raskasta", välivuosia, opintojen keskeytyksiä uupumuksen vuoksi). Mutta ei varmasti koske jokaista joka lukiossa, kuitenkin asia mitä kannattaa seurata.
Eli lähdemateriaali on juorua ja mutua.
Omat lähteesikin ovat tyttäreltäsi kuulemia juoruja ja mutuilua lukioyhteisöstä?
En ole kirjoittanut sanaakaan sellaisista.
Sinä sen sijaan löhdit paisuttelemaan juoruja ja mutuja yleistyksiksi...
Se, että kerron omista, muutaman vuoden takaisista kokemuksistani huippulukion oppilaana, ei tarkoita, että yleistäisin kaikki sukupolveni huippulukiokokemukset oman kokemukseni mukaisiksi. Omien kokemusteni kertominen ei siis tarkoita yleistämistä, eikä sinun tarvitse lukiolaisen äitinä siis loukkaantua siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma mistä ei näemmä puhuta lainkaan näissä ketjuissa on kilpailullisimpien lukioiden oppilaiden mt ongelmat. Kun sisään punkee vain ne yli ysin oppilaat ja he alkavat kilpailla keskenään alkaa useammat, erityisesti tytöt oireilla. Kun sen lukion lisäksi nuoret, normaalioloissa, kasvavat kohti aikuisuutta, seurustelevat, harrastavat, miettivät kaikkea muutakin kuin koulua. Jos koulun kilpailu nousee liian vahvaksi alkaa tuo ahdistamaan. Oma tyttäreni kävi lukion ns. keskivertolukiossa (ka joku päälle 8), kerkesi keskittyä kaikkeen muuhunkin kuin kouluun, ja siitä huolimatta jatkoi ns eliittialalla yliopistossa energisenä. Osa kurssikavereista oli vetänyt itsensä niin piippuun jo lukioaikoina - plus jättänyt kaiken itsenäisen elämän opetteluun tarvittavien taitojen harjoittelun lukion jälkeiseen aikaan, että ensimmäinen vuosi yliopistossa meni lukiosta toipumiseen (ja osalla juhlimiseen ja poikiin tutustumiseen, kun noita kokemuksia ei vielä lukioaikoina ollut hankkinut).
Onko sulla jotain faktaa näiden stereotypioiden tueksi? Mun tyttö on tällaisessa yli 9,5 keskiarvon lukiossa, eikä kuvauksesi vastaa lainkaan todellisuutta. Ihan normaaleita lukiolaisia he ovat kaikki, useimmilla on harrastuksia ja heillä on myös paljon rentoa vapaa-ajan tekemistä. Kaikki ovat toki fiksuja, mutta mitään sairasta pänttäystä, kilpailua tai massiivisia mt-ongelmia ei kenelläkään tuosta koulusta tuntemallani nuorella ole.
Juttelin tutun koulupsykologin kanssa, hän oli huolissaan liiasta kilpailullisuudesta herkässä kehitysvaiheessa. Plus omat havainnot tytön koulukavereista (tasapainoisia, ongelmattomia) ja eräiden työkavereiden eliittikoulukasvateista (vanhojen tanssien väliinjättö "kun muutenkin niin raskasta", välivuosia, opintojen keskeytyksiä uupumuksen vuoksi). Mutta ei varmasti koske jokaista joka lukiossa, kuitenkin asia mitä kannattaa seurata.
Eli lähdemateriaali on juorua ja mutua.
Omat lähteesikin ovat tyttäreltäsi kuulemia juoruja ja mutuilua lukioyhteisöstä?
En ole kirjoittanut sanaakaan sellaisista.
Sinä sen sijaan löhdit paisuttelemaan juoruja ja mutuja yleistyksiksi...
Se, että kerron omista, muutaman vuoden takaisista kokemuksistani huippulukion oppilaana, ei tarkoita, että yleistäisin kaikki sukupolveni huippulukiokokemukset oman kokemukseni mukaisiksi. Omien kokemusteni kertominen ei siis tarkoita yleistämistä, eikä sinun tarvitse lukiolaisen äitinä siis loukkaantua siitä.
Ai nytkö se tarina muuttui taas???
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ongelma mistä ei näemmä puhuta lainkaan näissä ketjuissa on kilpailullisimpien lukioiden oppilaiden mt ongelmat. Kun sisään punkee vain ne yli ysin oppilaat ja he alkavat kilpailla keskenään alkaa useammat, erityisesti tytöt oireilla. Kun sen lukion lisäksi nuoret, normaalioloissa, kasvavat kohti aikuisuutta, seurustelevat, harrastavat, miettivät kaikkea muutakin kuin koulua. Jos koulun kilpailu nousee liian vahvaksi alkaa tuo ahdistamaan. Oma tyttäreni kävi lukion ns. keskivertolukiossa (ka joku päälle 8), kerkesi keskittyä kaikkeen muuhunkin kuin kouluun, ja siitä huolimatta jatkoi ns eliittialalla yliopistossa energisenä. Osa kurssikavereista oli vetänyt itsensä niin piippuun jo lukioaikoina - plus jättänyt kaiken itsenäisen elämän opetteluun tarvittavien taitojen harjoittelun lukion jälkeiseen aikaan, että ensimmäinen vuosi yliopistossa meni lukiosta toipumiseen (ja osalla juhlimiseen ja poikiin tutustumiseen, kun noita kokemuksia ei vielä lukioaikoina ollut hankkinut).
Onko sulla jotain faktaa näiden stereotypioiden tueksi? Mun tyttö on tällaisessa yli 9,5 keskiarvon lukiossa, eikä kuvauksesi vastaa lainkaan todellisuutta. Ihan normaaleita lukiolaisia he ovat kaikki, useimmilla on harrastuksia ja heillä on myös paljon rentoa vapaa-ajan tekemistä. Kaikki ovat toki fiksuja, mutta mitään sairasta pänttäystä, kilpailua tai massiivisia mt-ongelmia ei kenelläkään tuosta koulusta tuntemallani nuorella ole.
Juttelin tutun koulupsykologin kanssa, hän oli huolissaan liiasta kilpailullisuudesta herkässä kehitysvaiheessa. Plus omat havainnot tytön koulukavereista (tasapainoisia, ongelmattomia) ja eräiden työkavereiden eliittikoulukasvateista (vanhojen tanssien väliinjättö "kun muutenkin niin raskasta", välivuosia, opintojen keskeytyksiä uupumuksen vuoksi). Mutta ei varmasti koske jokaista joka lukiossa, kuitenkin asia mitä kannattaa seurata.
Eli lähdemateriaali on juorua ja mutua.
Omat lähteesikin ovat tyttäreltäsi kuulemia juoruja ja mutuilua lukioyhteisöstä?
En ole kirjoittanut sanaakaan sellaisista.
Sinä sen sijaan löhdit paisuttelemaan juoruja ja mutuja yleistyksiksi...
Se, että kerron omista, muutaman vuoden takaisista kokemuksistani huippulukion oppilaana, ei tarkoita, että yleistäisin kaikki sukupolveni huippulukiokokemukset oman kokemukseni mukaisiksi. Omien kokemusteni kertominen ei siis tarkoita yleistämistä, eikä sinun tarvitse lukiolaisen äitinä siis loukkaantua siitä.
Ai nytkö se tarina muuttui taas???
Jos luulet minun olevan se kommentoija, jonka kaveri on koulupsykologi, niin en ole hän. Olen se, joka on ollut muutama vuosi takaperin huippulukiossa. Oma tarinani on ollut ihan yhdenmukainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos haluaa keskittyä johonkin tiettyyn aineeseen niin kannattaa hakeutua erityispainotettuun lukioon. Esim. SYKissä on kielipainotus ja silloin voi jättää muiden aineiden pakollisista kursseista osan pois. Voi siis keskittyä enemmän itselle tärkeisiin kursseihin ja skipata esim ussan ja maantiedon kurssit, jos näitä ei aio kirjoittaa.
Itse katsoisin myös lukion kokoa. Vantaalla on 1000 oppilaan lukio ja se on niin iso koulu, että oppilaiden kesken ei synny kovin hyvää me-henkeä. Vähän pienemmässä lukiossa koko vuosiluokka opii tuntemaan toisensa, mikä edistää kouluviihtyvyyttä.
9,5 keskiarvolla en PK-seudulla hakeutuisi alle 8 keskiarvon lukioon. Maakunnissa tilanne voi olla erilainen, mutta Helsingissä hyvät opiskelijat hakeutuvat korkean keskiarvon lukioihin ja näihin alemman keskiarvon lukioihin kasaantuu se aines, joka ei huippukouluihin pääse.
Nyt kun hallitus vie läpi toisen asteen maksuttomuutta koskevaa uudistusta, niin välttelisin kaupungin ylläpitämiä lukioita. Uudistus tulee johtamaan koulutuksen rahoituskriisiin. Yksityisissä kouluissa voidaan uudistuksen takia puuttumaan jäävät rahat kerätä esim. vanhempainyhdistyksen kautta eikä opetusta tarvitse niin rankasti karsia.
Kaupungin lukioista vain Ressu on listalla. En luota Helsingin koulutoimeen yhtään. Sem verran omituista menoa ollut jo pitkään.
Ap
Ressua voin kyllä suositella. Hyvä koulu mutta meno on silti ainakin osalla oppilaista kuitenkin vähän rennompaa kuin SYKissä. Ehkä vähän suurempi kirjo erilaisia persoonia mahtuu jokkoon ja se on positiivista. Ainakin oma lapseni on viihtynyt mainosti ja oppimistuloksetkin kyllä hyviä vaikka ei ole mikään hikari koskaan ollutkaan. Älliä kuitenkin tuntuu tulevan.
Hauskaa, että ressulaisten mielestä Ressussa on rennompaa kuin SYKissä. Mun lapsi on SYKin lukiossa, viihtyy erinomaisesti ja sanoo että heillä on rennompaa kuin Ressussa.
Helsingissä lukiot on eriytyneet. Siellä huonossa lukiossa ei ole hyviä oppilaita ollenkaan, eikä hyvässä huonoja.