Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksi nautin ainoastaan huomiosta?

Vierailija
26.11.2013 |

Olen ollut työpaikallani yleensä huomion keskipisteenä, ei siis mitään erikoista, kunhan olen tuntenut itseni tärkeäksi ja olen tullut toimeen kaikkien kanssa. Olen saanut paljon "huomiota" kaikilta.
Vähä aikaa sitten työpaikallemme tuli äitiysloman sijainen ja tottakai kaikki haluvat tutustua häneen, mutta minua ärsyttää, koska en olekkaan enää ns. huomionkeskipiste. Tiedostan selvästi itse tämän ja minua harmittaa, miten pikkujutusta ns ärsyynnyn. Ihan kuin sijainen olisi tullut minun reviirilleni ja se olisi minulta pois, jos joku mielummin vaikka menee juttelee hänelle kuin minulle.
Ihan turhasta saan päiväni pilalle. Eli otsikkoa lainaten, miksi nautin ainoastaan huomiosta? Ja miten saisin tämän ihan naurettavan ärsyyntymisen pois?

Kommentit (23)

Vierailija
21/23 |
26.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 22:34"]

Olet kyllä ap nolo. Kasva aikuiseksi!

[/quote]

 

pikkuhiljaa ! kohta oon jo 26v:-D 

 

Vierailija
22/23 |
26.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 22:38"]

Olet ap löytänyt kipeän kohdan itsestäsi, joten tässäpä sinulle oiva tilaisuus tarttua härkää sarvista ja hakeutua juttelemaan ongelmastasi asiantuntijan kanssa. Muille tuo asia on saattanut olla jo kauan, koska yleensä se näkyy kauas ja heijastuu kiukutteluna, kiusaamisena ym.

 

Tiedän kaltaisiasi ihmisiä, ja suoraan sanottuna, jos ihminen on niin lapsellinen ja jotenkin keskeneräinen, ettei pysty tulemaan toimeen tuollaisen halunsa kanssa olla kaiken huomion keskipisteenä, hän on erittäin ikävä, hankala ja jopa vastenmielinen henkilö. Sinun täytyy joko työstää itse asiaa ottamalla täysin uusi, välittävä ja ystävällinen asenne tuohon ihmiseen, jolloin et koe häntä kilpailijana, tai painella terapeutin luo. Tai sitten painit koko elämäsi ongelmasi kanssa ja yrität epätoivoisesti aina kalastella huomiota ja teet kiusaa toisille samalla.

 

Huomiohakuisuus saattaa muuten olla jopa persoonallisuushäiriötasoista ja oire sellaisesta, eli kyse ei ole aina pienestä jutusta.

[/quote]

 

en ole "ilkeä" sijaiselle, kiukuttele ym. muutun vaan tosi hiljaseks ja keskityn muka muihin juttuihin. Ja juu, olen sopinut jo ajan työnohjaukseen, koska en halua ärsyyntyä tämmöisestä, johon en voi yksinkertaisesti vaikuttaa.

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/23 |
26.11.2013 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="26.11.2013 klo 22:27"]

Eräs työkaverini on juuri tuollainen, aina pitää olla huomion keskipisteenä joka asiassa. Luulee, että kaikki tykkäävät hänestä ja aina selostaa, miten kahvihuoneessa oli taas niiiin kivat keskustelut sen ja sen ihmisen kanssa. Tosiasiassa kukaan ei oikein jaksa häntä, mutta ei kehtaa sitä suoraan sanoakaan, eikä hän sitä itse mistään hienovaraisista vihjeistä tajua, vaan änkeää joka ikiseen keskusteluun väkisin mukaan. Ja itse tosiaan luulee olevansa niin suosittu. Ehkä ap:n työpaikan sijainen on niille työkavereille mukavaa vaihtelua ja siksi niin suosittu.

[/quote]

 

Tiiätkö, mäkin inhoan tämmöisiä ihmisiä. Ja muutenkin inhoan sanaa suosittu, jota on mun mielestä outo käyttää, jos ei olla enää koulumaailmassa.