Miksi uskovaiset suhtautuvat alkoholiin kielteisesti vaikka Raamatussa

En suhtaudu alkoholiin kielteisesti. Tykkään kokkailla ja viini kuuluu meillä paremman ruoan kanssa ruokapöytään. Juon silloin tällöin siiderin/oluen. Ei alkoholi mikään ongelma ole, mutta humalassa heiluminen on vastenmielistä. Typerästi käyttäytyminen alkoholin varjolla on ihan yhtä väärin kuin ilman alkoholiakin. Humalassa heiluminen uskovaisena ei tee kunniaa Jumalalle.

Kuten useasti sanottu, on viisasten juoma.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki mikä erottaa ihmistä Jumalasta, on syntiä.

Jos juo alkoholia, ja alkaa sen seurauksena tekemään syntiä, se on pahasta.

Raamattu listaa erikseenkin tiettyjä syntejä esimerkiksi, mutta uskossa oleva ihminen myös ns kehittyy uskossa ja usko kasvun myötä alkaa ymmärtämään paremmin mikä on syntiä ja mistä kannattaa tehdä parannus.

Viinin juominen siks itsessään ei ole ongelma, mutta siitä mahdollisesti seuraava humala on.

Itse olen uskova, ja juon myös viiniä, mutta pohdin juurikin omaa alkoholinkäyttöämi, koska illanvietoissa itse esim kiroilen vanhasta tottumuksesta, heitän helpommin turhan törkeää läppää, saatan juoruilla enemmän tai olla aika itseriittoinenkin.

Edellä olevat asiat eivät kirkasta Jumalaa, joten ne erottavat minua Jumalasta, ja ne ovat siis syntiä. Tähän vaikuttaa tietysti vielä sekä seura että alkoholin määrä, mutta senpä takia uskovan ihmisen tulee valvoa j tarkkailla itseään. Meidän uskovien velvollisuutena on kuitenkin kirkastaa Jumalaa, loistaa Kristuksen valoa, täällä maailmassa, ei häpäistä Häntä omalla toiminnallamme.

Näin minäkin ajattelen. 

Ei Raamatussa missään kohtaa sanota, että alkoholin juominen sinänsä olisi syntiä. Kohtuuteen tosin opetetaan, ja se pätee tähänkin.

En ole absolutisti, mutta hyvin harvoin tulee alkoholia juotua. On hiprakka seurassa joskus ihan kivaa, mutta ne alkoholin kielteiset vaikutukset, eli väsymys ja krapula, painavat minulla vaakakupissa enemmän.

Lisäksi kun opiskeluaikoina, kun en vielä ollut uskossa, tuli silloin tällöin käytyä baarissa ja bileissä (enkä uskaltanut mennä niihin selvinpäin) tuli hölmöiltyä ja käyttäydyttyä syntisellä tavalla. Joten nyt kun olen kristitty, ei humalaan juominen kuulosta hyvältä idealta.

Joskus harvoin on läheisten seurassa illanviettoja, jolloin juon muutaman annoksen viiniä tai olutta eikä siitä ole koskaan seurannut mikään "jumalaton meno".

Uskovaiset suhtautuu kielteisesti kaikkeen mistä saa mielihyvää tai nautintoa. 

Raamatussa varoitetaan kuitenkin selvästä humalatilasta.

Juoppous ei ole koskaan hyvä.

Silloin on yleensä aina selvä humalatila läsnä ihmisessä.

Viikonloppu painaa taasen päälle ja useampi suomalainen on selvästi humalassa.

Raitis yleensä huomaa tämän parhaiten.

Miten oikein voi olla selvästi humalassa?

Eihän kyseinen toteamus voi pitää paikkaansa?

Kansankielellä sanottuna.

Kristityt suhtautuvat ihan kaikkeen täsmälleen päinvastoin kuin Jeesus.

Vierailija kirjoitti:

Raamatussa varoitetaan kuitenkin selvästä humalatilasta.

varoitetaan varsin selvästi juoppoudesta ja juopumuksesta.

Jeesuskin tarjosi häävieraille heidän juopuessaan huonoa viiniä.

Vierailija kirjoitti:

Jeesushan muutti veden viiniksi siinä vaiheessa, kun ihmiset oli jo humalassa. Se isäntähän sanoi, että "Yleensä laitetaan hyvä viini ensin ja pahaa sitten, kun vieraat ovat jo humalassa, mutta nyt sinä tarjoatkin hyvää viiniä vasta toisena."

Siis Jeesus juotti humalaista porukkaa lisää. Miks sitten Paavali tiukkistee alkoholin kanssa? Sit toisaalta sananlaskuissa varoitetaan liiasta viinin juonnista, mut Jeesus teki viiniä jo juoneille eli toimi sanaa vastaan???

Voisko joku teologi tai uskovainen selittää tän?

Minä tykkään älyttömästi alkoholittomasta viinistä ja rypälemehusta.

Juopumus on kuitenkin yleensä silminnähtävissä.

Huumeet ovatkin sitten huomattavasti petollisempia.

Käyttäjälleen itselleen ennenkaikkea.

Yleensä sen huomaa narisevasta puheesta ja sen sellaisesta.

Vierailija kirjoitti:

Uskovaiset suhtautuu kielteisesti kaikkeen mistä saa mielihyvää tai nautintoa. 

Ja kaikki mailman ateistit ryyppää ja rällästää koska saavat siitä mielihyvää, ihan kaikki. Eiku...

Opiskelelen teologiaa ja kyllä mulle brenkku maistuu. En tosin ole mikään kiihkouskovainen.

Kun juot itsesi humalaan, on paholaisella helppo reitti elämääsi ja sinuun (tämä pätee toki moniin muihinkin asioihin, kuin vain humalajuomiseen). Ja sen seurauksena yhteytesi Jumalaan ja Pyhään Henkeen häiriintyy. Koska meille on annettu valinnanvapaus. Niin yksinkertaista.

Miksi. oi miksi kaikki uskovat niputetaan aina johonkin samaan ihmeelliseen nippuun?? Nämä kysymykset ja keskustelut olisi paljon antoisampia kun kysyttäisiin vaan että "sinä uskova joka et käytä alkoholia" jne...

Mulle ei tulisi mieleenkään pussittaa joka ainoaa ateistia samaan säkkiin, että toistensa klooneja ovat. Ja jos joku tyyppi tuntee pari uskovaa jotka ovat tiukkapipoja niin eikun hei, joka ainut maailman uskova on tiukkis! Minä en tajua näin kapea-alaista ajatusmaailmaa.

Ja itse alkoholiin, käytän kyllä mutta perzeitä en vedä, nuorena (ei uskovana) tuli sitä harrastettua eikä siinä ole mitään järkeä, ainakaan mulle. Ongelmia ei alkoholi mulle tuota enkä muutu sen kummemmaksi käytökseltäni. En koe omaa kohtuullista käyttöäni pahana, otan kun siltä tuntuu ja rentoudun muutaman vinkkulasillisen kanssa. Jos ei tee mieli niin en ota, osaan rentoutua sitten muuten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskovaiset suhtautuu kielteisesti kaikkeen mistä saa mielihyvää tai nautintoa. 

Ja kaikki mailman ateistit ryyppää ja rällästää koska saavat siitä mielihyvää, ihan kaikki. Eiku...

Uskovaisten mielestä itsetyydytys on väärin vaikka se on kaikkein turvallisinta seksiä. Tanssimistakin ovat kieltäneet. Päihteistä ei hyödytä keskustella uskovaisten kanssa. Kun tietoon perustuvat faktat jää toiseksi uskolle niin ei siinä keskustelussa ole mitään saavutettavaa.

Koska alkoholista seuraa vaan hankaluuksia.