Lapset ja joulun tavaravyöry, mitä sille voi tehdä?

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 13:01"]

Meillä on aika rajallisesti tilaa. Kauhulla taas odotan kun sukulaiset tuovat lahjavuoret. En yksinkertaisesti enää tiedä mihin kaiken rojun sulloisin. Kun muiden lapsiperhetuttujen kanssa juttelee, saa ihan sen käsityksen että lapsille yritetään hankkia kaikki mitä pyytävät ja mitä enemmän paketteja sitä parempi.

Onko kukaan saanut pientä lasta ymmärtämään että se joulun varsinainen idea ei ole romun haaliminen? Tai edes teinin? Minkään ikäistä ihmistä? Käy kateeksi islamin uskoinen ystävä. Heillä on se oma juhlansa, eid vai mikä se on. Silloin lapset saavat _yhden_ lahjan ja ovat siitä iloisia. Miksi joulu on tätä hulluutta?

[/quote]

Meillä ei ole ollut tätä ongelmaa koskaan. Lapset ovat jo kohta täysi-ikäisiä, joten nyt voi jo nähdä, että heidän kasvatus muihin arvoihin, kuin materiaan, onnistui.

Se on vanhemmista kiinni, mitä arvoja lapset omaksuu.

Eihän ongelma ole lasten, vaan aikuisten jotka niitä lahjoja ostavat.

Me sovimme jo lasten ollessa tuloillaan lähipiirin kanssa siitä, että jälkikasvuamme ei tulla hukuttamaan lahjoihin. Meillä on lähipiirissä varoittava erimerkki kilpalahjonnasta, mikä johti siihen etteivät lapset osanneet enää pätkän vertaa arvostaa lahjojaan.

Mun mielestä ongelma on usein pikemminkin se, että iso osa niistä lahjoista on halpaa roskaa. Sellaista, mikä menee pian rikki. Vanhemmat ihmiset ei tajua, että jotkut aikoinaan todella laadukkaat lelut (kuten useiden ennen hyvien merkkien pikkuautot) on nykyään halvalla tehtyä rojua, joka ei kestä edes normaalia leikkimistä.

Itse haluaisin lapselle pääasiassa kestäviä leluja: Playmobileja, Legoja, jne. No, saa toki niitäkin. Minusta muutama laadukas Schleich-pehmolelu ja yksi tai kaksi Käthe Kruse-nukkea riittää. Tavaravuorta ei tarvita.

Onneksi olen saanut omat vanhemmat tämän tajuamaan. Miehen äiti on hyvä ompelija ja hänet olen saanut tekemään nuken- ja barbienvaatteita lahjoiksi. Kaikki ovat tyytyväisiä: eläkeläisenä hänellä on askaretta, jämäkankaista tehtynä nuo vaatteet tulee halvemmiksi kuin kaupasta ostetut krääsät ja lapsi saa kestäviä nukenvaatteita leikkiin.

Muillekin lahjojille olen sanonut, että jos haluavat jotain antaa, niin mielummin vaikka leffalippu, askartelumateriaaleja, värikyniä, yms. tai jos lahjan antaja osaa, niin itse tehtyä.

Itse ostamme sitten n. 4 lahjaa niitä erityisiä toiveleluja.

Sovittiin lasten kanssa, että saavat ostaa itselleen jotkut isot jutut ja sisarusten kanssa ei vaihdeta lahjoja.

Tänä jouluna et voi oikein tilanteelle enää mitään, kun lahjat on jo hankittu. Itse annatte lapsille lahjaksi elämyksiä ette tavaraa. Ensi joulua varten sanot jo nyt valmiiksi, että toivot lahjojen ostamisen vähenevän. Isovanhemmilta en kieltäisi lahjojen ostoa kokonaan, yksi lahja/lapsi riitää kyllä heiltä. Sisarukset voivat lopettaa lahjojen ostamisen toistensa lapsille kokonaan.

Tilan puutteeseen auttaa, kun viet osan tavaroista varastoon, kierrätätte sitten niitä tavaroita niin, että vain pieni osa on kerrallaan lapsen huoneessa ja muut varastossa muutaman kuukauden kerrallaan. Laatikkoon pakattuna eivät vie niin paljon tilaa varastossa ollessaan. Perheen nuorimmaiselle ei ehkä ihan jokaista vanhempien sisarusten lelua kannata säästää, kun hänkin tulee aikanaan saamaan lahjaksi myös uusia. Osa myyntiin, lahjoituksena päiväkoteihin tms. ja säästät vain niitä leluja, joista isommatkin lapset ovat eniten pitäneet ja joilla leikkivät paljon.

Me ollaan jo vuosia viety pelastusarmeijan joulupataan lasten vanhoja vaatteita ja leluja. Ja juuri se on tärkeää, että myös niitä leluja viedään ja että lapset otetaan siihen touhuun mukaan. Olen selittänyt, että on lapsia jotka elävät köyhyydessä ja joiden perheillä ei ole varaa ostaa leluja. Pienille lapsille ei tietenkään korosteta, että ei ole varaa ostaa jouluna, koska pukkihan ne tuo. Mutta isommat ymmärtävät hyvin kun ollaan juteltu, että joulu on vaikeaa aikaa joissakin perheissä kun lapselle haluttaisiin antaa paketteja, mutta raha on tosi tiuakssa ja edes yhtä lahjatoivetta voi olla vaikeaa toteuttaa. Lapset ovat yllättävän avuliaita ja hyväsydämisiä kun pohtivat tuota, että todella sen yhdenkin toiveen toteutuminen voi jollakin lapsella olla vaikeaa. Ollaan yhdessä mietitty joulun alla ja joulusiivousta tehdessä, millä tavaroista ei enää tule niin kovasti leikittyä, pelattua jne. Samaten urheilukamppeista minä olen tehnyt inventaarion. Sitten on käyty viemässä iso säkillinen leluja, vaatteita ja muuta tarpeellista hyväntekeväisyyteen. Lapsetkin ovat olleet iloisia ja joulumielellä kun ovat tunteneet ollensa avuksi toiselle lapselle. Suosittelen ihan joka perheelle. Ja onhan näitä vaikka mitä muitakin kun tuo joulupata. Uff, kenties seurakunta (?) jne. jotka kanavoivat niitä tarvitseville.

Kirppiksellä on myös joskus myyty kun on kesäaikaan ollut tarvetta saada lisää tilaa. Mutta on hyvä karsia sitä rojun määrää säännöllisesti. Ei lapset kaikella leiki kun turtuvat tavarapaljouden keskellä. Laitan myös osan leluista ja peleistä ikeasäkkiin ja vien varastoon. Kuukauden päästä ne lelut on taas kuin uusia.

Ostamme yhden toivotun lahjan jokaiselle lapselle, yleensä lelun. Sitten yhteiseksi koko perheen pelin. Ja jokaiselle uuden yökkärin. Joskus harrastustavaraa, sellaista mitä muutenkin oltaisiin ostettu (tyyliin luistimet, kypärä, pulkka, uikkari tms.). Isovanhemmilta on toivottu yleensä kirjaa ja olen kiitollinen, että toivetta on kunnioitettu. Kummit antavat mitä haluavat, usein sen toisen toivelelun. Sitten tulee satunnaisia paketteja muualta. Minusta näin on hyvä. N. 5-8 lahjaa per nenä. Ja muuten lahjan saa vain synttäreinä, joten maltti pysyy kun vuoden kokonaislahjasaldoa miettii. Muulloin ei leluja ostella.

miksi tavara on minkäänlainen ongelma? Palstalaisethan ovat työn ja rahan arvostajia, ja mikä muu merkitys sillä työllä ja rahavuorella on kuin kuluttaa ja kuluttamisen kautta tuoda lisää tavaraa tuottavaa työtä ja rahaa ja kulutusta...

joten mikä ihmeen ongelma ne tavaravuoret ovat?

toivon kaikille Suomen lapsille helvetisti leluja, aikuisille uudet ipadit ja kahvikoneet sekä miehille uudet autot. naisille parfyymit ja koko perheelle Thaimaan-matkan talveksi sekä tietty Cheekin stadionkeikalle liput pukinkonttiin, kyl pukki tietää mist kansa tykkää (persepanoista, naisten halventamisesta sekä timanteista, ne on ikuisii!

Pienissä tiloissa tuo asia tietenkin korostuu. Minusta on aika tylyä sanoa sukulaisille, ettei ne saa tuoda lahjoja. Mutta kyllä mullakin oletus on, että jokainen tuo vain vähän. Jos joku yksi sukulainen tuo jo säkillisen, niin sellaisen kanssa pitää keskustella etukäteen. Usein ne sukulaiset eivät edes ihan oikein tiedä mistä lapsi tykkää tai ostavat liian lapsellisia lahjoja tms. Siksi olisi ihan kiva, jos sukulaiset ostaisivat sitten vaikka käyttötavaroita, kirjoja tai muuta yleistavaraa. Omat vanhemmat osaavat sitten hankkia niitä toiveiden mukaisia leluja ja tavaroita.

Ja koska lahjoja joka tapauksessa tulee, niin niille täytyy vain kiltisti tehdä etukäteen tilaa. Sitten ei tarvitse stressata siitä mihin ne laitetaan. Jos tilan tekeminen ei kerta kaikkiaan onnistu, niin kyse on jo jostain muusta. Asutaan joko hyvin ahtaasti tai tavaraa on jo vanhastaan haalittu liikaa. Eli sitäkin voi miettiä, että onko se todellinen ongelma muualla ja tulee vain syyteltyä sukulaisia asiasta, joka ei oikeastaan heihin liity.

Jos lapsi saa jotain lahjaksi, on se hänen omaisuuttaan, vaikka miten olisi halpa lelu tai vauvajuttu. Siksi lasten lahjaksi saamia tavaroita ei saa myydä ilman lapsen lupaa. Tämä siis tiedoksi niille, jotka kantavat lastensa lelut kirppikselle.

Meillä äitini on ratkaissut asian niin, että lapsenlapset eivät saa lahjaksi mitään vaan kaikki kiva on hänen kodissaan. Siellä on iso autorata, kaksi nukkekotia, jääkiekkopelejä, pehmoja, nukkeja (joilla reilusti yli 100 vaatetta) jne. Ja niillä kaikilla saa leikkiä vain, jos mummi antaa luvan!

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 13:31"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 13:26"]

Vien pitkin vuotta leluja Fidaan, ja etenkin aina ennen joulua. Lapset joskus harmittelevat myöhemmin "kadonnutta" lelua, mutta toisaalta ymmärtävät hyvin ettei uusia mahdu loputtomasti (eikä kaikilla ehdi leikkiä). Olen luvannut, että mitään sellaista en pois anna, jolla näen heidän leikkivän edes välillä, tai joka on muuten tärkeä. Joskus pyydän myös valita itse pois vietäviä tavaroita, yleensä 1 tai 2 tavaraa kerrallaan.

[/quote]

Lisään vielä, että olen yrittänyt kerätä aina tiettyä sarjaa enemmän, ja toisia en sittten ollenkaan (antanut tai myynyt vähätkin pois). On huomattavasti mukavampi leikkiä (ja helpompi pitää kaapit järjestyksessä) kun on laatikoittain tiettyjä juttuja. Esim. legoja ja dubloja meillä on paljon, samoin junaradan osia, mutta Playmobileista olen ajatellut luopua kokonaan (tai hankkia enemmän). Kaikkea ei tarvitse olla vaikka kaverilla tai hoitopaikassa olisikin! Kavereilla voi leikkiä kavereiden kivoilla leluilla ja meillä sitten meidän valikomalla.

[/quote]

Tämä olisikin varmaan hyvä idea. Meillä on vähän sitä ja vähän tätä ja aina muutaman erilaisen ja eri tyyppisen lelun säilyttely siististi on kyllä ongelmallista. On huone täynnä laatikoita kaikelle ja silti ne menee aina sekaisin, eikä mitään löydy.

ap

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 13:37"]

Mun mielestä ongelma on usein pikemminkin se, että iso osa niistä lahjoista on halpaa roskaa. Sellaista, mikä menee pian rikki. Vanhemmat ihmiset ei tajua, että jotkut aikoinaan todella laadukkaat lelut (kuten useiden ennen hyvien merkkien pikkuautot) on nykyään halvalla tehtyä rojua, joka ei kestä edes normaalia leikkimistä.

Itse haluaisin lapselle pääasiassa kestäviä leluja: Playmobileja, Legoja, jne. No, saa toki niitäkin. Minusta muutama laadukas Schleich-pehmolelu ja yksi tai kaksi Käthe Kruse-nukkea riittää. Tavaravuorta ei tarvita.

Onneksi olen saanut omat vanhemmat tämän tajuamaan. Miehen äiti on hyvä ompelija ja hänet olen saanut tekemään nuken- ja barbienvaatteita lahjoiksi. Kaikki ovat tyytyväisiä: eläkeläisenä hänellä on askaretta, jämäkankaista tehtynä nuo vaatteet tulee halvemmiksi kuin kaupasta ostetut krääsät ja lapsi saa kestäviä nukenvaatteita leikkiin.

Muillekin lahjojille olen sanonut, että jos haluavat jotain antaa, niin mielummin vaikka leffalippu, askartelumateriaaleja, värikyniä, yms. tai jos lahjan antaja osaa, niin itse tehtyä.

Itse ostamme sitten n. 4 lahjaa niitä erityisiä toiveleluja.

[/quote]

Täysin samaa mieltä. Muistan muuten vieläkin, miten pienenä yksi joulu oma suosikkilahjani oli kenkälaatikollinen äidinäidin tekemiä barbien vaatteita. :) jäi muovivuori toiseksi. (tätä ongelmaa taisi olla jo ysärin alussa)

Meillä oli aikoinaan samanlainen ongelma. Me asuttiin ahtaasti ja varsinkin mummit ja muutamat vanhemmat tädit taivastelivat aina meillä käydessään, miten hirveästi lapsilla on leluja. Jostain syystä he itse ostivat lapsille joululahjoiksi hirveät määrät kaikenlaista huonolaatuista tavaraa, siis värikyniä, joista ei väriä irronnut, heppoisia muovileluja, jotka meni rikki samana iltana, valtavan kokoisia pehmoleluja. Noita paketteja riitti, kun aattona käytiin kummassakin mummolassa, jonne omat ja miehen sukulaiset olivat paketteja jättäneet.

Olihan se hassua katsella, kun lapset eivät aattona edes jaksaneet kaikkia pakettejaan aukoa. Esikoinen taisi olla 8-9-vuotias, kun hän itse sanoi, että jouluna tulee ihan liikaa lahjoja. Eikä meillä lasten toiveet mitään mahdottomia olleet, toiveita oli aina alle 10 lahjaa per lapsi. Ongelma poistui, kun lapset kasvoivat teini-ikään ja lahjoiksi tuli sukkia, suklaalevyjä ja joskus 20 euron seteli.

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 13:34"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 13:24"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 13:20"]

Antakaa yhdessä lahjoja köyhille.

[/quote]

En nyt kuitenkaan mitään traumoja haluaisi lapsille aiheuttaa sillä että heidän lahjat annetaan pois. Tuohan on pahin mahdollinen rangaistus.

ap

[/quote]

No ei tuo minusta mikään rangaistus ole. Voisin itse tehdä hyvinkin noin, vaikka en kyseistä ehdotusta kirjoittanutkaan. 5-vuotias jo hyvin ymmärtää, jos hänelle selittää ettei kaikilla ole leluja, että me voidaan tehdä joku hyvin onnelliseksi antamalla lahjaksi lelun. Sen jälkeen pyytää lasta valitsemaan itse jonkin ehjän lelun, jonka haluaa antaa jollekin toiselle lapselle lahjaksi. Olen melko varma, ettei oma 5v sitä pitäisi rangaistuksena vaa iloisena lähtisi miettimään, minkä lelun antaa pois.

[/quote]

Vanhoja tavaroita on kyllä annettukkin pois, mutta käsitin tuon aiemman kirjoituksen niin että lapsi joutuisi antamaan pois niitä uusia joululahjoja. Se tuntuisi kyllä kiusaamiselta.

ap

Voi ap, laitoin aloituksen samasta aiheesta reilu viikko sitten ja sain päälleni ryöpyn kuinka olen kiittämätön ilonpilaaja jolla ei ole oikeita ongelmia :). Meillä myös sukulaiset syytävät vuorellisen lahjoja joka joulu. Sanominen ei auta mitään vaan höpisevät vain isovanhempien oikeuksista. Tänä vuonna olemme päättäneet viettää joulun kotona omalla porukalla. Lahjat käydään läpi etukäteen ja kaikki ylimääräinen myydään pois tai lahjoitetaan joulupuukeräykseen.

Voi ap, laitoin aloituksen samasta aiheesta reilu viikko sitten ja sain päälleni ryöpyn kuinka olen kiittämätön ilonpilaaja jolla ei ole oikeita ongelmia :). Meillä myös sukulaiset syytävät vuorellisen lahjoja joka joulu. Sanominen ei auta mitään vaan höpisevät vain isovanhempien oikeuksista. Tänä vuonna olemme päättäneet viettää joulun kotona omalla porukalla. Lahjat käydään läpi etukäteen ja kaikki ylimääräinen myydään pois tai lahjoitetaan joulupuukeräykseen.

Me emme ole ostaneet lapsillemme pikkulapsivaiheessa itse joululahjoja lainkaan, koska lähipiiri haluaa lahjoa sen verran runsaasti. Kuulostaa ehkä vähän julmalta, mutta on toiminut hyvin.

Aikuisten kesken emme ole antaneet lahjoja vuosikausiin.

Nyt lapset ovat jo sen verran isoja, että paras lahja on raha. Esim. 14-vuotiaamme suuri haave on saada ensi vuonna oma mopo, siihen on sitten ahkerasti säästettävä.

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 13:37"]

Mun mielestä ongelma on usein pikemminkin se, että iso osa niistä lahjoista on halpaa roskaa. Sellaista, mikä menee pian rikki. Vanhemmat ihmiset ei tajua, että jotkut aikoinaan todella laadukkaat lelut (kuten useiden ennen hyvien merkkien pikkuautot) on nykyään halvalla tehtyä rojua, joka ei kestä edes normaalia leikkimistä.

Itse haluaisin lapselle pääasiassa kestäviä leluja: Playmobileja, Legoja, jne. No, saa toki niitäkin. Minusta muutama laadukas Schleich-pehmolelu ja yksi tai kaksi Käthe Kruse-nukkea riittää. Tavaravuorta ei tarvita.

Onneksi olen saanut omat vanhemmat tämän tajuamaan. Miehen äiti on hyvä ompelija ja hänet olen saanut tekemään nuken- ja barbienvaatteita lahjoiksi. Kaikki ovat tyytyväisiä: eläkeläisenä hänellä on askaretta, jämäkankaista tehtynä nuo vaatteet tulee halvemmiksi kuin kaupasta ostetut krääsät ja lapsi saa kestäviä nukenvaatteita leikkiin.

Muillekin lahjojille olen sanonut, että jos haluavat jotain antaa, niin mielummin vaikka leffalippu, askartelumateriaaleja, värikyniä, yms. tai jos lahjan antaja osaa, niin itse tehtyä.

Itse ostamme sitten n. 4 lahjaa niitä erityisiä toiveleluja.

[/quote]

Periaatteessa en itsekkään hyväksy turhaa jätettä ja sitähän helposti särkyvät lelut on, mutta nykyään jos ihan rehellisiä ollaan, olen iloinen jokaisesta särkyneestä lelusta. Sentään ne huonolaatuiset lelut vähenevät. Hyvät näyttää vain lisääntyvän.

ap

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 14:05"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 13:34"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 13:24"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 13:20"]

Antakaa yhdessä lahjoja köyhille.

[/quote]

En nyt kuitenkaan mitään traumoja haluaisi lapsille aiheuttaa sillä että heidän lahjat annetaan pois. Tuohan on pahin mahdollinen rangaistus.

ap

[/quote]

No ei tuo minusta mikään rangaistus ole. Voisin itse tehdä hyvinkin noin, vaikka en kyseistä ehdotusta kirjoittanutkaan. 5-vuotias jo hyvin ymmärtää, jos hänelle selittää ettei kaikilla ole leluja, että me voidaan tehdä joku hyvin onnelliseksi antamalla lahjaksi lelun. Sen jälkeen pyytää lasta valitsemaan itse jonkin ehjän lelun, jonka haluaa antaa jollekin toiselle lapselle lahjaksi. Olen melko varma, ettei oma 5v sitä pitäisi rangaistuksena vaa iloisena lähtisi miettimään, minkä lelun antaa pois.

[/quote]

Vanhoja tavaroita on kyllä annettukkin pois, mutta käsitin tuon aiemman kirjoituksen niin että lapsi joutuisi antamaan pois niitä uusia joululahjoja. Se tuntuisi kyllä kiusaamiselta.

ap

[/quote]

Ei uusia tietenkään :) Itse olen myöskin sitä mieltä, että ilman lapsen lupaa ei voi vain ottaa eli lapsi on jotenkin saatava yhteistyökykyiseksi. Jotain pikkusälää olen kyllä heittänyt pois ilman lupaa lattioilta pyörimästä. 

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 13:27"]

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 13:19"]

Tee tilaa niihin kaappeihin. Myy vaikka alta pois kirpparille. Lapsien kuuluu saada lukemattomia lahjoja jouluna, mitä enemmän sen parempi. Ihanampaa asiaa kun lapsen ilo lahjavuoren kerkellä ei ole. Muistan vieläkin kun omani kiljuivat riemusta aina paketin avattuaan. 

Aikuisena voimme sitten käyttäytyä asiallisesti ja iloitsematta. Älä toivo lapsellesi ilon loppumista vielä.

[/quote]

Moni tuntuu tosiaan ajattelevan näin. On vissiin mahdotonta saada lasta tuntemaan iloa vain muutamasta lahjasta, eikä vuoresta?

ap

[/quote]

Pienemmät lapset ainakin turtuvat sen lahjavuoren edessä. Tavarat hukkuu jo paketteja avattaessa paperien sekaan ja kaikkea ei jaksa edes tarkemmin katsoa. Joten minusta riittää ihan hyvin, että saa pari lahjaa, joita on eniten toivonut. Ja kaikkia toiveitakaan ei tarvitse täyttää. En usko, että meidänkään lapset saavat tabletteja tänä jouluna, vaikka ovat ne listalleen laittaneet.

[quote author="Vierailija" time="25.11.2013 klo 13:40"]

Tänä jouluna et voi oikein tilanteelle enää mitään, kun lahjat on jo hankittu. Itse annatte lapsille lahjaksi elämyksiä ette tavaraa. Ensi joulua varten sanot jo nyt valmiiksi, että toivot lahjojen ostamisen vähenevän. Isovanhemmilta en kieltäisi lahjojen ostoa kokonaan, yksi lahja/lapsi riitää kyllä heiltä. Sisarukset voivat lopettaa lahjojen ostamisen toistensa lapsille kokonaan.

Tilan puutteeseen auttaa, kun viet osan tavaroista varastoon, kierrätätte sitten niitä tavaroita niin, että vain pieni osa on kerrallaan lapsen huoneessa ja muut varastossa muutaman kuukauden kerrallaan. Laatikkoon pakattuna eivät vie niin paljon tilaa varastossa ollessaan. Perheen nuorimmaiselle ei ehkä ihan jokaista vanhempien sisarusten lelua kannata säästää, kun hänkin tulee aikanaan saamaan lahjaksi myös uusia. Osa myyntiin, lahjoituksena päiväkoteihin tms. ja säästät vain niitä leluja, joista isommatkin lapset ovat eniten pitäneet ja joilla leikkivät paljon.

[/quote]

Näin kai se on tehtävä.

ap