Miksi suomalaiset elokuvat on niin luokattoman huonoja?

Kaikki on kiinni ihan kokemuksen puutteesta. Eli tekijät tekevät harvoin ammattikalustolla korkean budjetin tuotannossa pitkäjänteistä työtä niin se näkyy lopputuloksessa; välineitä ja tuotanto-organisaatiota ei vain osata käyttää niiden täyteen potentiaaliin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös ihmetellyt samaa kun muissa pohjoismaissa tehdään ihan päteviä elokuvia etenkin Ruotsissa ja näistä maista tulee myös a-luokan näyttelijöitä Hollywoodiin. Suomalaiset elokuvat on pelkkää ryyppäämistä ja näyttelijät sellaisia joita ei voi englanninkieliseen puherooliin laittaa aksentin takia.

Poikkeuksena Jasper Pääkkönen, joka veti hyvin roolinsa Blackkklansmanissa. Suomessa häntä ei muuten pidetä oikeana näyttelijänä, koska ei ole käynyt Teatterikorkeakoulua. On siis piirien ulkopuolella, ja ehkä juuri siksi niin hyvä.

Niin. Jenkkileffat ovat tosiaan nykyään lähinnä white guilt -roskaa tai muuta poliittisesti motivoitunutta tunnemanipulaatiota.

Kunnianhimon puute ja tyytyminen keskinkertaisuuteen on vainonnut suomalaista elokuvateollisuutta kauan. Mutta eniten minua ihmetyttää tylsät tarinat kotimaisissa leffoissa. Tehdäänpäs tässä tylsä ja kunnianhimoton elämänkerrallinen kiisseli, joka ei tule saamaan isoa yleisöä edes kotimaassaan, mutta kyllä ne säätiön rahat täytyy käyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös ihmetellyt samaa kun muissa pohjoismaissa tehdään ihan päteviä elokuvia etenkin Ruotsissa ja näistä maista tulee myös a-luokan näyttelijöitä Hollywoodiin. Suomalaiset elokuvat on pelkkää ryyppäämistä ja näyttelijät sellaisia joita ei voi englanninkieliseen puherooliin laittaa aksentin takia.

Poikkeuksena Jasper Pääkkönen, joka veti hyvin roolinsa Blackkklansmanissa. Suomessa häntä ei muuten pidetä oikeana näyttelijänä, koska ei ole käynyt Teatterikorkeakoulua. On siis piirien ulkopuolella, ja ehkä juuri siksi niin hyvä.

Niin. Jenkkileffat ovat tosiaan nykyään lähinnä white guilt -roskaa tai muuta poliittisesti motivoitunutta tunnemanipulaatiota.

Puhuin Jasperin roolisuorituksesta, en itse elokuvasta. Ja sen se veti hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Komisario Palmujen jälkeen elokuvat ovat olleet pelkkiä tekovikoja.

Komisario Palmut oli rautaa, paitsi viimeinen, eli vodkaa komisario palmu oli kommunistista hapatusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen myös ihmetellyt samaa kun muissa pohjoismaissa tehdään ihan päteviä elokuvia etenkin Ruotsissa ja näistä maista tulee myös a-luokan näyttelijöitä Hollywoodiin. Suomalaiset elokuvat on pelkkää ryyppäämistä ja näyttelijät sellaisia joita ei voi englanninkieliseen puherooliin laittaa aksentin takia.

Poikkeuksena Jasper Pääkkönen, joka veti hyvin roolinsa Blackkklansmanissa. Suomessa häntä ei muuten pidetä oikeana näyttelijänä, koska ei ole käynyt Teatterikorkeakoulua. On siis piirien ulkopuolella, ja ehkä juuri siksi niin hyvä.

Niin. Jenkkileffat ovat tosiaan nykyään lähinnä white guilt -roskaa tai muuta poliittisesti motivoitunutta tunnemanipulaatiota.

Puhuin Jasperin roolisuorituksesta, en itse elokuvasta. Ja sen se veti hyvin.

Sillä alkaa olla jo oikeaa työkokemustakin. Eikä hänen aksentti ikinä ole tökkinyt , suomalaisuus kuuluu hiukan, muttei häiritsevästi. Tämä ehkä hänen suurin eronsa muihin suomalaisiin näyttelijöihin.

Vierailija kirjoitti:

En ole mikään erityinen Jasper Pääkkös-fani, mutta olisin kyllä todella iloinen jos hän olisi ensimmäinen suomalainen näyttelijä, joka saisi jonkun kansainvälisesti arvostetun palkinnon. Siinä taas nähtäisiin koko suomalaisen 'koulutusjärjestelmän' teho ja tuloksellisuus. Samaa itsetärkeää typerysten pelleilyä joka alalla. Vain Suomessa esiintyvät taiteilijatkin voivat olla 'muodollisesti päteviä', eli paperilla näyttävät hyviltä, ruudussa eivät niinkään.

Suomessahan just tällä aiemmin mainitulla lammasmentaliteetilla ja auktoriteettiuskovaisuudella, yhdistettynä siihen, että piirit ovat tosi, tosi pienet, ei voi saadakaan itseään läpi, jos sulla ei ole oikeat paperit kädessä, oikeat suhteet luotuina ja et kaveeraa oikeita ihmisiä työn ulkopuolella. Minulla on alalla työskentelevä ystävä, ei tosin näyttelijä, joka on saanut kaikki projektinsa ihan puhtaasti tekemällä itsestään nimeä eli suhteilla. Puskaradio toimii tehokkaasti Suomessa kaikilla taidealoilla, jos olet erikoistunut kotimaiseen tuotantoon. Independent taiteilijoilla on onneksi nykyään käytössä kansainväliset markkinat netin myötä, mutta ei se kyllä Suomen elokuvalinjaan auta yhtään.

Suomessa tollotetaan muutenkin kaikissa töissä liikaa sitä, että mikä paperi sulla on, mistä koulutuksesta tulet ja ketä tunnet sen sijaan, että mitä osaat ja mihin pystyt ja kuka olet siellä ulkokultaisten meriittien takana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole mikään erityinen Jasper Pääkkös-fani, mutta olisin kyllä todella iloinen jos hän olisi ensimmäinen suomalainen näyttelijä, joka saisi jonkun kansainvälisesti arvostetun palkinnon. Siinä taas nähtäisiin koko suomalaisen 'koulutusjärjestelmän' teho ja tuloksellisuus. Samaa itsetärkeää typerysten pelleilyä joka alalla. Vain Suomessa esiintyvät taiteilijatkin voivat olla 'muodollisesti päteviä', eli paperilla näyttävät hyviltä, ruudussa eivät niinkään.

Suomessahan just tällä aiemmin mainitulla lammasmentaliteetilla ja auktoriteettiuskovaisuudella, yhdistettynä siihen, että piirit ovat tosi, tosi pienet, ei voi saadakaan itseään läpi, jos sulla ei ole oikeat paperit kädessä, oikeat suhteet luotuina ja et kaveeraa oikeita ihmisiä työn ulkopuolella. Minulla on alalla työskentelevä ystävä, ei tosin näyttelijä, joka on saanut kaikki projektinsa ihan puhtaasti tekemällä itsestään nimeä eli suhteilla. Puskaradio toimii tehokkaasti Suomessa kaikilla taidealoilla, jos olet erikoistunut kotimaiseen tuotantoon. Independent taiteilijoilla on onneksi nykyään käytössä kansainväliset markkinat netin myötä, mutta ei se kyllä Suomen elokuvalinjaan auta yhtään.

Suomessa tollotetaan muutenkin kaikissa töissä liikaa sitä, että mikä paperi sulla on, mistä koulutuksesta tulet ja ketä tunnet sen sijaan, että mitä osaat ja mihin pystyt ja kuka olet siellä ulkokultaisten meriittien takana.

Suomessa osaaminen = paperit, vaikka joskus näyttää siltä, että koko koulutuksen idea on vain tappaa kaikki omaehtoinen ajattelu ja tekeminen. Erityisesti taidealoilla tämä on jonkinasteinen ongelma. Toisaalta esim. Englannissa heidän draamakouluistaan ja yliopistoistaan valmistuu todella upeita ammattilaisia, eli ei ongelma ole koulutus itsessään, vaan sen laatu.

Suomessa on pienehkö populaatio, joten elokuva-alalle hakeutuu jo lähtökohtaisesti varsin rajallinen määrä lahjakkaita ihmisiä. Nepotismimylly taas huolehtii siitä, että suurin piirtein kaikki merkittävät roolit menevät huomattavasti pienemmälle poolille.

Vierailija kirjoitti:

Jenkeissä elokuvia näytetään testiyleisölle ennen lopullisen version päästämistä maailmalle ja tarpeen vaatiessa tehdään isojakin muutoksia ennen lopullisen version lukkoonlyömistä. Suomessa ei kai ole tällaista juuri harrastettu.

Suomessa ajellaan niin pienillä budjeteilla, ettei tuosta voi edes haaveilla.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on pienehkö populaatio, joten elokuva-alalle hakeutuu jo lähtökohtaisesti varsin rajallinen määrä lahjakkaita ihmisiä. Nepotismimylly taas huolehtii siitä, että suurin piirtein kaikki merkittävät roolit menevät huomattavasti pienemmälle poolille.

Toisaalta on RADAstakin valmistunut varmaan tuhat näyttelijää, joista vain noin 300 on maailmankuuluja.

Tom of Finland oli yllättävän hyvä!

Suuri ongelma on myös se että käsikirjoittajiin ja alkuperäisiin ideoihin ei uskalleta luottaa. Pahimmillaan Elokuvasäätiö, levittäjä, tuotantoyhtiö, kavava, ja sponsorit, kaikki haluavat vaikuttaa käsikirjoitukseen, ja omaperäisyys, rohkeus ja yllätyksellisyys kadotetaan.  

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on pienehkö populaatio, joten elokuva-alalle hakeutuu jo lähtökohtaisesti varsin rajallinen määrä lahjakkaita ihmisiä. Nepotismimylly taas huolehtii siitä, että suurin piirtein kaikki merkittävät roolit menevät huomattavasti pienemmälle poolille.

Suomessa on kourallinen ohjaajia, jotka sitten jumittuvat omiin luottonaamoihinsa. Onhan se kätevää kun tuntee toisen ja tietää mitä se haluaa ja osaa. Mutta surkeaa castingia se on.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan siksi, kun jokaisessa Suomi-elokuvassa täytyy olla nämä herrat: Aku Hirviniemi, Roope Salminen, Janne Kataja

Jussi Vatasesta puhumattakaan.

Vierailija kirjoitti:

Suuri ongelma on myös se että käsikirjoittajiin ja alkuperäisiin ideoihin ei uskalleta luottaa. Pahimmillaan Elokuvasäätiö, levittäjä, tuotantoyhtiö, kavava, ja sponsorit, kaikki haluavat vaikuttaa käsikirjoitukseen, ja omaperäisyys, rohkeus ja yllätyksellisyys kadotetaan.  

Todella omaperäisiä suomalaisia elokuvia ei ole. Kaikki on samaa kuivakkaa ihmisten välistä draamaa. Armomurhaaja oli kyllä piristävä poikkeus. Samoin Klaus Härö onnistuu poikkeuksetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jenkeissä elokuvia näytetään testiyleisölle ennen lopullisen version päästämistä maailmalle ja tarpeen vaatiessa tehdään isojakin muutoksia ennen lopullisen version lukkoonlyömistä. Suomessa ei kai ole tällaista juuri harrastettu.

Suomessa ajellaan niin pienillä budjeteilla, ettei tuosta voi edes haaveilla.

Niinpä, ja kun budjetti on 100 miljoonaa niin se on jo pakkokin testata ennenkuin tuutataan teattereihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on pienehkö populaatio, joten elokuva-alalle hakeutuu jo lähtökohtaisesti varsin rajallinen määrä lahjakkaita ihmisiä. Nepotismimylly taas huolehtii siitä, että suurin piirtein kaikki merkittävät roolit menevät huomattavasti pienemmälle poolille.

Suomessa on kourallinen ohjaajia, jotka sitten jumittuvat omiin luottonaamoihinsa. Onhan se kätevää kun tuntee toisen ja tietää mitä se haluaa ja osaa. Mutta surkeaa castingia se on.

Samanlaista se on maailmallakin. Katsotaan ketä hyvänsä huippuohjaajaa, niin aika paljon samat naamat pyörii niidenkin elokuvissa. Olin yllättynyt, ettei Tenetissä ollut Cillian Murphyä eikä Tom Hardyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on pienehkö populaatio, joten elokuva-alalle hakeutuu jo lähtökohtaisesti varsin rajallinen määrä lahjakkaita ihmisiä. Nepotismimylly taas huolehtii siitä, että suurin piirtein kaikki merkittävät roolit menevät huomattavasti pienemmälle poolille.

Suomessa on kourallinen ohjaajia, jotka sitten jumittuvat omiin luottonaamoihinsa. Onhan se kätevää kun tuntee toisen ja tietää mitä se haluaa ja osaa. Mutta surkeaa castingia se on.

Samanlaista se on maailmallakin. Katsotaan ketä hyvänsä huippuohjaajaa, niin aika paljon samat naamat pyörii niidenkin elokuvissa. Olin yllättynyt, ettei Tenetissä ollut Cillian Murphyä eikä Tom Hardyä.

Joo, Tim Burton-Johnny Depp-Danny Elfman(säv.) on tuttu kolmio. Lisäksi joka Burtoniin tungettiin sen nyk.ex-vaimo Helena Bonham-Carter

Huonoin elokuva minkä olen nähnyt oli pekko elokuva. Se oli niin huono että rehellinen arvostelu menisi poistoon tällä palstalla. Oikeasti sain v-tutuksesta päänsäryn kun katsoin sen.