Mieslääkäri vastaa itse
Aiemmassa ketjussa joku terhakka nainen tuohtui kun mainitsin olevani mies ja lääkäri. Siksi on ihan pakko jatkaa, jos näin pienellä pystyy ärsyttämään.
Listaan muutaman seikan vaikkei sitä kukaan kysynytkään.
Olen operatiivista alaa (leikkauksia) tekevä lääkäri isossa yliopistosairaalassa. Päivystän todella paljon. Pääasiassa hoidan hyvin vaikeasti vammautuneita potilaita. Työssäni näen paljon esim väkivallan aiheuttamia vammoja, puukottettuja, hakattuja joskus myös ammuttujakin. Liikenneonnettomuuksien uhreja, murtuneita käsi/jalkoja, sijoiltaan menneitä niveliä. Joskus kokonaan murskautuneita ja amputoituneita raajoja. Se kuuluu tähän työhön. Kuten myös kuolema, yleensä aikuisen tai vanhuksen mutta joskus myös lapsen.
Aiemmassa ketjussa parjattiin lääkäreitä. Kuinka väärät ihmiset pääsee lääkkikseen. Kuka on oikea mies/nainen tähän työhön? Eihän sitä pääsykokeilla mitata. Tekijämiehet seuloutuu koulutuksen aikana. Ei se pääsykokeesta selviäminen tarkoita että automaattisesti olisi hyvä lääkäri. Olen silti melko varma että suurin osa aiemman ketjun vänisijöistä ei selviäsi edes yhtä kokonaista päivää tässä työssä, ainakaan pyörtymättä leikkaussalin ovella.
Olen hyvä työssäni. Minun ei silti tarvitse todistella sitä, ei luulla mitään tai kuvitella itsestäni liikoja. Se tehdään mikä ihmiskäsin on tehtävissä. Se on tämä työ, käsin tekemistä. Tuntemus ihmisen ja kudosten anatomiasta, kyky ymmärtää vammojen syntymekanismi, vammaenergia, sen vaikutus kudoksiin. Osata eri vammojen hoitoperiaatteet, yksinkertaisesti milloin leikataan. Ja jos pitää leikata, niin sitten leikataan eikä länkytetä.
En ole erityisen empaattinen, pitäisikö olla? Olen suora, rehellinen, kerron asiat niinkuin ne. En kiertele, en kaartele. Jos on syöpä, silloin puhutaan syövästä. Ei tässä työssä tarvitse olla lukenut kaikkia elämäntaito-oppaita ja vetistellä koko maailmantuskan kanssa. Ihmisten kanssa pärjää puhumalla niinkuin kaikessa muussakin ihmisten parissa tehtäväsää työssä.
OK. Onko kysyttävää?
Kommentit (67)
[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 00:11"]
Itse olen ollut onnettomuudessa, ja minusta oli ihanaa, että leikkaava lääkäri ei lässyttänyt mitään, vaan kertoi faktat. Sellaiseen luotan.
En ymmärrä miksi ihmeessä kaikkien pitäisi olla samanlaisia?
[/quote] Kun sinä tykkäät ettei sinulle puhuta empaattisesti, pitää muiden olla samaa mieltä ja kuitenkaan et ymmärrä miksi kaikkien pitäisi olla samanlaisia...Mitä sanoitkaan?
Kyllä potilaan käytökselläkin rajat on. Olen tehnyt rikosilmoituksen eräästä potilaastani kun äityi uhkaamaan väkivallalla.
[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 00:00"]
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 23:57"]
Haluan tehdä kysymyksen:
Tiedätkö mistä tunnistaa lääkärin, oli paikka sitten hotelli, perhemuskari tai vaatekauppa?
[/quote]
no? ohis haluaa tietää...
[/quote]
Tietynlainen kyyninen elämänasenne, sarkastinen huumori yhdistettynä kyvyttömyyteen nauraa itselleen, ylimielisyys, puhetyyli monesti hieman töksähtelevää.
Lapsiaan kohtaan on joko ylisuojeleva (kaikki vuosien tai vuosikymmenten töissä näkemät haverit voivat tapahtua juuri omalle lapselle) tai sitten jopa liian rento ote, joka muiden ammattiryhmien edustjien lapsilla aiheuttaisi ls-imoituksen (koska suurin osahan kuitenkin selviää niistä onnettomuuksista pienin vammoin, niin eihän sitä sitten tarvitse varoa).
Nuorempana tunnistin jopa lääkärien lapset( siis vertaisryhmäni) edellämainituista asioista. Toki monella muullakin ammattiryhmällä on näitä piirteitä. Lääkäreillä vain ovat yhdistettynä yhteen pakkaukseen. Painotan kuitenkin, että vaikka lääkäreillä nuo edellämainitut ovat, niin silti voivat olla ( ja yleensä ovatkin) empaattisia, fiksuja, mukavia ihmisiä.
Ainoastaan kerran elämässäni olen erehtynyt, enkä ole lääkäriä tunnistanut.
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 23:54"]
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 23:18"]
Olen hyvä työssäni. Minun ei silti tarvitse todistella sitä, ei luulla mitään tai kuvitella itsestäni liikoja.
[/quote]
Kuitenkin sinulla on joku ihmeen tarve todistella tätä asiaa, monen viestin verran, jossain nettipalstalla.
[/quote]
Onhan tällä palstalla jankattu aamusta lähtien perunoiden keitosta. Jos tätä ei kestä niin voi poistua lukemaan pottuketjuja. Annetaan nyt suunvuoro ortopedille.
K: Kuinka järkevinä ja tarpeellisina pidät pohkeenpidennysleikkaukset? Entä plastiikkakirurgian?
[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 00:13"]
Miksi et vastaa kyssäreihin?
[/quote]
Jos tällä tarkoitat spesifejä sairauskohtaisia kysymyksiä niin tämä ei ole oikea foorumi. Ymmärrän että erilaiset sairaudet, esim rintasyöpä aiheuttavat paljon kysymyksiä ja epätietoisuutta. Mutta juuri nyt, keskellä yötä en ole täällä palstalla käsittelemässä ihmisten yksityisasioita. Osittain siitä syystä että en koe olevani rintasyövän suhteen asiantuntija ja osittain siitä syystä etten vain jaksa. Olen vapaa-ajalla ja käsittelen tätä lääkärin ammattia ja siihen liittyviä seikkoja nyt toisesta näkäkulmasta. Jokaisella potilaalla pitäisi olla oma hoitava lääkäri, jonka puoleen kääntyä ongelmatilanteissa. Netissä on tarjolla mitä vaan kasvotonta tiedonjakelijaa.
Taidan itse olla liian kiltti, onkohan se naislääkärin helmasynti? Tosin kerran painin päivystyksessä psykoottisen mummon kanssa. Onneksi poliisit tulivat ja pelastivat. Apua, täytynee varoa ettei kerro liikaa ettei vielä tunnisteta:) Terv. se SV-numeroinen
Kollega vastaa:
Tänne ei oikeesti kannata tulla kertomaan lääkärin ammatista yhtään mitään. 95% ei oikeesti vain tajua ja loput ei tiedä yhtään mitään. Olen itsekin yo-sairaalassa erikoislääkärinä toimenpidealalla. En ole erityisen empaattinen, en jaksa kuunnella potilaiden jaaritusta jne. Olen kuitenkin asiallinen. Mutta osaan vaikka tukkia potilaan aivovaltimopullistuman, mitä vain kourallinen lääkäreitä Suomessa osaa tehdä. Mä keskityn tekemään sitä, mitä osaan ja olen hyvä siinä. Ja toivon, että jos itse saan aneurysman, niin sen koilaa tai klipsaa vain ja ainoastaan helvetin hyvä alan ammattilainen, osasi se lässyttää tai ei. Se empatia ei auta siinä kohtaa pätkän vertaa, jos aneurysma puhkeaa ja potilas jää pöydälle.
Oikeesti, meitä kapean alan huipposaajia tarvitaan. Ne TK-lääkärit tai psykiatrit saa keskittyä kuuntelemaan potilaan elämäntarinat jne. Mulla ei ole sellaiseen aikaa.
Tuntuu, että av-mammalle lääkäri = tk-lääkäri. Ne terkkarilääkärit tekee todella arvokasta ja raskasta työtä, joka kuitenkin poikkeaa äärimmäisen paljon yo-sairaalan yhden erikoisalan lääkärin työstä. Mä kävin lääkiksen 6 vuotta, erikoistuin toiset 6 vuotta ja tein suppean siihen päälle 2 vuotta. Eikö ole potilaiden kannalta parasta, että keskityn täysillä tekemään sitä, mitä olen 14 vuotta opiskellut sen sijaan, että keskittyisin olemaan empaattinen?
Tämä on tärkeä kysymys ja kun on vielä mieslääkäri vastaamassa, niin ehkä av-palstailijat saavat vihdoin mielenrauhan, Kaikkihan tietävät, että täällä on muutamat ikuisuusaiheet, joista vaihdetaan rauhallisesti ja sivistyneesti mielipiteitä :)
Yksi näistä ikuisuusaiheista on alapään karvoitus. Posliinin harrastajat ovat mm. olleet sitä mieltä, että kyllähän ne lääkäritkin mieluummin hoitavat onnettomuustilanteissa siistittyjä naisia, kuin rämemajavia. Eli miten on, millaisen alapään omaava saa siellä leikkaussalissa parhaan mahdollisen hoidon (Voit tulkita lauseen miten haluat.)
[/quote]
No, mikset kestä kritiikkiä, sinä oi niin rehellinen, suorapuheinen MIES? Ja edelleen, tuo sukupuolesi korostaminen on noloa, vaikka sinä reppana et sinä ymmärräkään. Tämä ON anonyymipalsta, jossa ihmiset ovat anonyymejä, ei ole tarvetta erikseen kertoa itsestään mitään niin epäolennaista kuin sukupuoli ja hokea sitä sitten maailman tappiin. Vain sinä ja muutama muu kaltaisesi MIESreppana haluatte korostaa omaa sukupuoltanne koska kuvittelette, että se tuo jotain lisäpainoa kirjoituksillenne. Livenä ette taida paljon huomiota naisilta saadakaan.
Ps. Porvoolainen wannabe-lääkäri on hyvä ja jatkaa kirjoitusharjoituksia.
[/quote]
Joopa-joo. Olen 100% varma että sinä olet nainen. Koska kukaan mies ei jäisi jankaamaan yhtä merkityksetöntä yksityiskohtaa.
Entä jos jossakin toisaalla keskustelussa joku kertoo olevansa äiti tai olevansa raskaana (eli paljastaa sukupuolensa). Onko sekin noloa? Pitääkö siitäkin aloittaa jankkaaminen, että se ei käy koska kaikkien pitää olla tällä palstalla sukupuolettomia andogyynejä.
Terveyskeskuksestahan saa lähetteen psyk.sh:lle aina jos haluaa keskustella.
Minä pidän suoraan asiaan menevistä lääkäreistä, ei kiinnosta tippaakaan jaaritella synnyinpaikasta tai asuinpaikasta. Millä perusteella lääkärit "päättävät" jutella tuollaisista epäolennaisuuksista ja miten päästäisiin nopeammin suoraan asiaan hoitokontaktissa?
[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 00:33"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 00:13"]
Miksi et vastaa kyssäreihin?
[/quote]
Jos tällä tarkoitat spesifejä sairauskohtaisia kysymyksiä niin tämä ei ole oikea foorumi. Ymmärrän että erilaiset sairaudet, esim rintasyöpä aiheuttavat paljon kysymyksiä ja epätietoisuutta. Mutta juuri nyt, keskellä yötä en ole täällä palstalla käsittelemässä ihmisten yksityisasioita. Osittain siitä syystä että en koe olevani rintasyövän suhteen asiantuntija ja osittain siitä syystä etten vain jaksa. Olen vapaa-ajalla ja käsittelen tätä lääkärin ammattia ja siihen liittyviä seikkoja nyt toisesta näkäkulmasta. Jokaisella potilaalla pitäisi olla oma hoitava lääkäri, jonka puoleen kääntyä ongelmatilanteissa. Netissä on tarjolla mitä vaan kasvotonta tiedonjakelijaa.
[/quote]
En tarkoittanut sairauksiin liittyviä kysymyksiä. Lähinnä tarkoitin noita hupikysymyksiä. Olisi ihan aidosti mielenkiintoista tietää, että mistä lääkäri ajattelee itsensä tunnistettavan. lasten parissa työskenteleväthän tunnistaa mm. pälyilevästä katseesta. Kun on tottunut koko ajan tarkastelemaan suurempaa "laumaa", niin tuo tarkkaavainen katselutyyli jää päälle.
Itse en ainakaan uskaltaisi luottaa mihinkään nettiohjeisiin menemättä lääkäriin. Tosin olen joskus saanut täältä ihan asiantuntevia ohjeita ja neuvoja. Lasken ne kuitenkin enemmänkin vain yleissivistystä kartuttavaksi tiedoksi, joka on kuitenkin tarkistettava.
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 23:52"]
On. Miksi teit tämän aloituksen?
[/quote]
Miksi ihmiset kirjoittavat ylipäätänsä tälle palstalle? Miksi sinä kirjoitat / luet tätä palstaa? Koska tämä tarjoaa mahdollisuuden käydä dialogia ihmisten kanssa. Viestini keräsi parissa tunnissa 60 kommenttia, joten kai sillä jokin funktio oli.
ap (mies)
Toimiiko muilla tämä ketju? Etusivulla näkyy, että tänne on noin 54 vastausta. Kun yritän avata ketjun, niin se näyttää vain 50.
[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 00:43"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 00:33"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 00:13"]
Miksi et vastaa kyssäreihin?
[/quote]
Jos tällä tarkoitat spesifejä sairauskohtaisia kysymyksiä niin tämä ei ole oikea foorumi. Ymmärrän että erilaiset sairaudet, esim rintasyöpä aiheuttavat paljon kysymyksiä ja epätietoisuutta. Mutta juuri nyt, keskellä yötä en ole täällä palstalla käsittelemässä ihmisten yksityisasioita. Osittain siitä syystä että en koe olevani rintasyövän suhteen asiantuntija ja osittain siitä syystä etten vain jaksa. Olen vapaa-ajalla ja käsittelen tätä lääkärin ammattia ja siihen liittyviä seikkoja nyt toisesta näkäkulmasta. Jokaisella potilaalla pitäisi olla oma hoitava lääkäri, jonka puoleen kääntyä ongelmatilanteissa. Netissä on tarjolla mitä vaan kasvotonta tiedonjakelijaa.
[/quote]
En tarkoittanut sairauksiin liittyviä kysymyksiä. Lähinnä tarkoitin noita hupikysymyksiä. Olisi ihan aidosti mielenkiintoista tietää, että mistä lääkäri ajattelee itsensä tunnistettavan. lasten parissa työskenteleväthän tunnistaa mm. pälyilevästä katseesta. Kun on tottunut koko ajan tarkastelemaan suurempaa "laumaa", niin tuo tarkkaavainen katselutyyli jää päälle.
Itse en ainakaan uskaltaisi luottaa mihinkään nettiohjeisiin menemättä lääkäriin. Tosin olen joskus saanut täältä ihan asiantuntevia ohjeita ja neuvoja. Lasken ne kuitenkin enemmänkin vain yleissivistystä kartuttavaksi tiedoksi, joka on kuitenkin tarkistettava.
[/quote]
En mä halua itseäni tunnistettavan ammattini kautta. Enkä koskaan esim lentokoneessa sano tuntemattomalle vieressä istujalle ammattiani. On tosin luultu yhdeksi sun toiseksi. Luulen että esittämäsi yleistykset ovat liian ympäripyöreitä. Lääkäreitäkijn on monenlaisia, osa aurinkoakin tarkempia ja pedantteja, osa leväperäsempiä.
Miksi lääkärit harrastaa niin usein extremelajeja?
[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 00:52"]
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 23:52"]
On. Miksi teit tämän aloituksen?
[/quote]
Miksi ihmiset kirjoittavat ylipäätänsä tälle palstalle? Miksi sinä kirjoitat / luet tätä palstaa? Koska tämä tarjoaa mahdollisuuden käydä dialogia ihmisten kanssa. Viestini keräsi parissa tunnissa 60 kommenttia, joten kai sillä jokin funktio oli.
ap (mies)
[/quote]
Tunnustan. Olen tehnyt tähän ketjuun ainakin 15 kysymystä, kommenttia yms. Sitä toista ketjua en ole vilaissutkaan. Käyttämäsi kieli muistuttaa oman isäni (lääkäri siis) kieltä, että olisin voinut luulla hänen kirjoittavan. Ei arvostanut kuitenkaan kirurgeja (nämä kun kuulemma eivät näe suurta kokonaisuutta kyenneet lääkiksessä johonkin, jonka olen jo unohtanut), joten siksi aloin kuvitella, että onko se isävainaani löytänyt tämän palstan ja unohtanut antipatiansa kirurgeja kohtaan. (Ei kannata ottaa kirjaimellisesti.)
Myös ihan sama sukupuolen korostaminen oli käytössä. Hän oli _mies_lääkäri. Naiset eivät olleet mitään, kun nehän olivat aina äitiysvapailla tai sairaita lapsiaan hoitamassa. Koskaan ei tajunnut, että oma tytärkin kuului hänen alempana pitämiinsä naisiin.
Kuinka vanha siis olet? Oletko isäni edustamaa ikäluokkaa, kuulutko suurin ikäluokkiin?
[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 00:58"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 00:43"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 00:33"]
[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 00:13"]
Miksi et vastaa kyssäreihin?
[/quote]
Jos tällä tarkoitat spesifejä sairauskohtaisia kysymyksiä niin tämä ei ole oikea foorumi. Ymmärrän että erilaiset sairaudet, esim rintasyöpä aiheuttavat paljon kysymyksiä ja epätietoisuutta. Mutta juuri nyt, keskellä yötä en ole täällä palstalla käsittelemässä ihmisten yksityisasioita. Osittain siitä syystä että en koe olevani rintasyövän suhteen asiantuntija ja osittain siitä syystä etten vain jaksa. Olen vapaa-ajalla ja käsittelen tätä lääkärin ammattia ja siihen liittyviä seikkoja nyt toisesta näkäkulmasta. Jokaisella potilaalla pitäisi olla oma hoitava lääkäri, jonka puoleen kääntyä ongelmatilanteissa. Netissä on tarjolla mitä vaan kasvotonta tiedonjakelijaa.
[/quote]
En tarkoittanut sairauksiin liittyviä kysymyksiä. Lähinnä tarkoitin noita hupikysymyksiä. Olisi ihan aidosti mielenkiintoista tietää, että mistä lääkäri ajattelee itsensä tunnistettavan. lasten parissa työskenteleväthän tunnistaa mm. pälyilevästä katseesta. Kun on tottunut koko ajan tarkastelemaan suurempaa "laumaa", niin tuo tarkkaavainen katselutyyli jää päälle.
Itse en ainakaan uskaltaisi luottaa mihinkään nettiohjeisiin menemättä lääkäriin. Tosin olen joskus saanut täältä ihan asiantuntevia ohjeita ja neuvoja. Lasken ne kuitenkin enemmänkin vain yleissivistystä kartuttavaksi tiedoksi, joka on kuitenkin tarkistettava.
[/quote]
En mä halua itseäni tunnistettavan ammattini kautta. Enkä koskaan esim lentokoneessa sano tuntemattomalle vieressä istujalle ammattiani. On tosin luultu yhdeksi sun toiseksi. Luulen että esittämäsi yleistykset ovat liian ympäripyöreitä. Lääkäreitäkijn on monenlaisia, osa aurinkoakin tarkempia ja pedantteja, osa leväperäsempiä.
[/quote]
Pedanttisuus ja leväperäisyys eivät kuulukaan niihin tunnuspiirteisiin. Kysehän on siitä, että miten ne lääkärit tunnistaa, jos lääkäri ei itse ammattiaan kerro. Ne piirteet, joista puhuin aiemmin, tulevat harvemmin ilmi potilas-lääkärisuhteessa. Ne näkyvät lääkärin vapaa-ajalla. Kuten mainitsin, todennäköisesti on niin, että henkilöt, jotka ovat lääkärien kanssa tekemisissä vain potilaana, eivät tunnista noita piirteitä. Jos taas on lapsuudessaan, nuoruudessaan ja varhaisessa aikuisuudessa ollut paljon niiden lääkärien kanssa tekemisissä ja katsellut ja kuunnellut heidän tapaansa määritellä ihmisyyttä, maailmaa, ihmissuhteita jne, niin piirteet tulevat vahvoina esiin. Yleensä tiedän ensimmäisellä tapaamisella ensimmäisten 15 minuutin kuluessa, että joku on lääkäri. Tokikaan en koskaan paljasta, että henkilö on lääkäri. Tehän ette ymmärrettävistä syistä halua ammattianne julki. Aikaa myöten on sitten vahvistus tietämykselleni jotain kautta: joko henkilöltä itseltään tai vaikka tämän lapsilta.
Toisaalta en tunnista muita ammattiryhmiä niin helposti. Yleensä en edes omaani.
No, tämäpäs on mielenkiintoista. Se mihin itse kiinnitin eniten huomiota on se (jälleen) kuinka vihaisia ihmiset ovat. Itse lääkärikin vaikutta hieman vihaiselta. Kivat ja positiiviset kommentit jäävät täysin vaille huomiota, koska mieluummin vähän kiistellään :) Mutta jatkakaa. Minä jatkan lukemista. Tsemppii vaa jokaiselle siinä omassa missiossa, olkoon se mitä tahansa.
Voi vittu mua ärsyttää et aina pitää olla vitun negatiivisia idiootteja ja elämäänsä kyllästyneitä valittajia!! Pitää aina vittu valittaa KAIKESTA!
Hän on selvästikkin lääkäri. Huomaa kuinka asiantuntevasti kirjoitti. Arvostan itse niin lääkäreitä, opettajia ja kaikkia työntekijöitä omissa töissän joilla käyn asioimassa. Valitettavasti on vaan olemassa näitä "naama norsun vitulla" olevia valittajia!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!