Lue keskustelun säännöt.
Mieslääkäri vastaa itse
20.11.2013 |
Aiemmassa ketjussa joku terhakka nainen tuohtui kun mainitsin olevani mies ja lääkäri. Siksi on ihan pakko jatkaa, jos näin pienellä pystyy ärsyttämään.
Listaan muutaman seikan vaikkei sitä kukaan kysynytkään.
Olen operatiivista alaa (leikkauksia) tekevä lääkäri isossa yliopistosairaalassa. Päivystän todella paljon. Pääasiassa hoidan hyvin vaikeasti vammautuneita potilaita. Työssäni näen paljon esim väkivallan aiheuttamia vammoja, puukottettuja, hakattuja joskus myös ammuttujakin. Liikenneonnettomuuksien uhreja, murtuneita käsi/jalkoja, sijoiltaan menneitä niveliä. Joskus kokonaan murskautuneita ja amputoituneita raajoja. Se kuuluu tähän työhön. Kuten myös kuolema, yleensä aikuisen tai vanhuksen mutta joskus myös lapsen.
Aiemmassa ketjussa parjattiin lääkäreitä. Kuinka väärät ihmiset pääsee lääkkikseen. Kuka on oikea mies/nainen tähän työhön? Eihän sitä pääsykokeilla mitata. Tekijämiehet seuloutuu koulutuksen aikana. Ei se pääsykokeesta selviäminen tarkoita että automaattisesti olisi hyvä lääkäri. Olen silti melko varma että suurin osa aiemman ketjun vänisijöistä ei selviäsi edes yhtä kokonaista päivää tässä työssä, ainakaan pyörtymättä leikkaussalin ovella.
Olen hyvä työssäni. Minun ei silti tarvitse todistella sitä, ei luulla mitään tai kuvitella itsestäni liikoja. Se tehdään mikä ihmiskäsin on tehtävissä. Se on tämä työ, käsin tekemistä. Tuntemus ihmisen ja kudosten anatomiasta, kyky ymmärtää vammojen syntymekanismi, vammaenergia, sen vaikutus kudoksiin. Osata eri vammojen hoitoperiaatteet, yksinkertaisesti milloin leikataan. Ja jos pitää leikata, niin sitten leikataan eikä länkytetä.
En ole erityisen empaattinen, pitäisikö olla? Olen suora, rehellinen, kerron asiat niinkuin ne. En kiertele, en kaartele. Jos on syöpä, silloin puhutaan syövästä. Ei tässä työssä tarvitse olla lukenut kaikkia elämäntaito-oppaita ja vetistellä koko maailmantuskan kanssa. Ihmisten kanssa pärjää puhumalla niinkuin kaikessa muussakin ihmisten parissa tehtäväsää työssä.
OK. Onko kysyttävää?
Kommentit (67)
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 23:27"]
Oletko kuullut lääkärien alkoholiongelmista, traumatisoitumisista ja turhautumisista. Varmaan ihan outo, jotain kateellisten skeidaa?
[/quote]
Olen kuullut, nähnyt ja ohjannut kollegan hoitoon asian tiimoilta. Itse lopetin alkoholin käytön ensimmäisen lapsen synnyttyä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heipä hei ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri. Ortopedit eivät empaattisuudessaan yleensä loista ja ymmärrys muusta medisiinasta on aika minimissä. Moni haluaa ortopediksi saadakseen mystisen sankarikirurgin leiman. Aika paljon kirran päivystyksiä olen itsekin tehnyt ja ei siinä nyt mitään erityisen fancya ole. Tekee sen minkä pystyy ja turha niitä asioita on sitten sen enempää märehtiä. Ja olen muuten nainen. Terv. SV362xxx
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 23:42"]
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 23:32"]
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 23:26"]
Joo, on. Mikä on sv- numerosi? Todista sillä olevasi oikea lääkäri. Näitä Porvoolaisia kun täällä riittää ja riittää ja riittää...
[/quote]
SV numeron alku on 347xxx. Tuosta alusta voit päätellä valmistumisajankohdan, se kun on juokseva numero.
[/quote]
Eli tätä samaa porvoolaissakkia myös. Miksei yllätä?
[/quote]
Kuules nyt jannu. Luuletko tosiaan että SV numero kuulutetaan kaikille tällä keskustelupalstalla. Jos et ymmärrä, niin sillä tiedolla on erittäin suuri väärinkäyttömahdollisuus. Ajattelin että sitä ei tarvitse vääntää rautalangasta mutta niin se vain joillekin täytyy.
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 23:42"]
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 23:30"]
Miksi et jatkanut tätä siihen aiempaan topikkiin? Tämä olisi hyvin sinne mahtunut. Ai mutta joo, sitten et olisi saanut itsellesi ihan otsikkoa, että MIESlääkäri sitä ja tätä. Ihanan huomiohakuista draamakviineilyä.
"Olen suora, rehellinen, kerron asiat niinkuin ne on"
Et kuitenkaan pysty ottamaan samanlaista suoruutta vastaa, että tuo sun sukupuolesi esilletuominen JOKAISESSA postauksessasi on niin noloa ja naurettavaa. Nämä "suorat ja rehelliset" ihmiset, kuten nyt tämä (arpajaisista legitimaationsa voittanut) MIESlääkäri on huvittavia, kun he ovat mielestään niin kovin rehellisiä, suoria ja oikeamielisiä, mutta eivät pysty ottamaan minkäänlaista kritiikkiä vastaan. Kannattaisi olla rehellinen myös itseään kohtaan ja myöntää (edes siellä sisimmässään), että se sukupuolen jatkuva julkituominen on noloa ja antaa sinusta tosi typerän kuvan. Usko jo, ettei se tuo sinun vastauksiisi mitään lisäarvoa, vaikka kerrotkin olevasi MIES.
Ps. Se on "niin kuin", ei "niinkuin".
[/quote]
Olen mies. Se ei ole mitään "draama kviineilyä" vaan olennainen osa omaa itseäni. En oikein ymmärrä ajatustasi. Pitäisikö kaikkien täällä olla persoonattomia, sukupuolettomia androgyynejä. Tekisikö se kaikkien mielipiteistä jotenkin parempia ja uskottavampia ja vähemmän noloja.
P.s huomauttelet oikeinkirjoituksesta - niinkuin / niin kuin. Big deal. Oma sanasi draama kviineily ei ole suomea vaan jotakin slangitettua enlanti-suomea. Ja sanalla sanoen teennäisen ja teinimäisen nolo sana. Melkein yhtä nolo kuin aiempi inhokki lainasana "crazy-bailaaminen".
[/quote]
No, mikset kestä kritiikkiä, sinä oi niin rehellinen, suorapuheinen MIES? Ja edelleen, tuo sukupuolesi korostaminen on noloa, vaikka sinä reppana et sinä ymmärräkään. Tämä ON anonyymipalsta, jossa ihmiset ovat anonyymejä, ei ole tarvetta erikseen kertoa itsestään mitään niin epäolennaista kuin sukupuoli ja hokea sitä sitten maailman tappiin. Vain sinä ja muutama muu kaltaisesi MIESreppana haluatte korostaa omaa sukupuoltanne koska kuvittelette, että se tuo jotain lisäpainoa kirjoituksillenne. Livenä ette taida paljon huomiota naisilta saadakaan.
Ps. Porvoolainen wannabe-lääkäri on hyvä ja jatkaa kirjoitusharjoituksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikutat löytäneen oman alasi, onnittelut siitä! Mulla on sellainen ajatus, että noissa hommissa ei jaksa, jos alkaa liikaa tunteilla. Tosin myös kyynistyminen on vaarana... Ja potilaalle/läheisille puhuessa mielestäni tärkeintä on juuri selkeys sekä kunnioitus heidän tunteitaan kohtaan ilmeisen äkillisissä ja vakavissa tilanteissa. Tämä ei tarkoita lässytystä. Henkisen avun antaminen ei olekaan ensisij. tehtäväsi, siihen on erikseen koulutetut henkilöt. Leikkaaminen ja siihen liittyvän oikean faktan anto on.
Vaikutat löytäneen oman alasi, onnittelut siitä! Mulla on sellainen ajatus, että noissa hommissa ei jaksa, jos alkaa liikaa tunteilla. Tosin myös kyynistyminen on vaarana... Ja potilaalle/läheisille puhuessa mielestäni tärkeintä on juuri selkeys sekä kunnioitus heidän tunteitaan kohtaan ilmeisen äkillisissä ja vakavissa tilanteissa. Tämä ei tarkoita lässytystä. Henkisen avun antaminen ei olekaan ensisij. tehtäväsi, siihen on erikseen koulutetut henkilöt. Leikkaaminen ja siihen liittyvän oikean faktan anto on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 23:18"]
Olen hyvä työssäni. Minun ei silti tarvitse todistella sitä, ei luulla mitään tai kuvitella itsestäni liikoja.
[/quote]
Kuitenkin sinulla on joku ihmeen tarve todistella tätä asiaa, monen viestin verran, jossain nettipalstalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä aloitus. Ei voi kun toivottaa kaikkea hyvää mitä ikinä teetkin.
Haluan tehdä kysymyksen:
Tiedätkö mistä tunnistaa lääkärin, oli paikka sitten hotelli, perhemuskari tai vaatekauppa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä lääkärin pitäisi osata olla tarvittaessa myös empaattinen. Kylmä ja tyly lääkäri on jotain aivan kauheaa. Niitä on tullut kohdattua aivan liikaa.
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 23:57"]
Haluan tehdä kysymyksen:
Tiedätkö mistä tunnistaa lääkärin, oli paikka sitten hotelli, perhemuskari tai vaatekauppa?
[/quote]
no? ohis haluaa tietää...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 23:45"]
Heipä hei ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri. Ortopedit eivät empaattisuudessaan yleensä loista ja ymmärrys muusta medisiinasta on aika minimissä. Moni haluaa ortopediksi saadakseen mystisen sankarikirurgin leiman. Aika paljon kirran päivystyksiä olen itsekin tehnyt ja ei siinä nyt mitään erityisen fancya ole. Tekee sen minkä pystyy ja turha niitä asioita on sitten sen enempää märehtiä. Ja olen muuten nainen. Terv. SV362xxx
[/quote]
Tervepä terve. Kyllähän me molemmat tiedetään, ettei mikään sairaalassa ole mitään fancyä saippuasarjan kiiltokuvaa tai jatkuvaa Teho-osaston kiihkeää jännitystä. Arkista työtähän se on. Mutta kirjoituksella halusin vain sohaista muurahaispesää, mies/naisasetelmaa (jos siitä ei saisi yhden keskustelijan mukaan edes mainita) . En mä pyri mitenkään glorifioimaan tätä työtä. En toisaalta myöskään pidä siitä, että aina lääkärit saa vastaansa mitä erilaisempia syytöksiä, milloin ahneudesta, milloin epäempaattisuudesta, milloin osamattomuudesta yms.
Potilas voi valittaa lääkäristään vaikka oikeusasiamiehelle saakka. Mutta lääkäri ei voi valitta potilaasta tai hänen omaisistaan kenellekään vaikka tulisi miten kaltoinkohdelluksi. Tiedät varmasti mitä tarkoitan.
ap
Kyllä:
Puhuit tekijämiehistä, jotka eroittautuvat. Mikä tekee ihmisestä tekijän? Ovatko pelkästään kirurgit tekijöitä? Jos muut lääkärit eivät ole tekijöitä, niin onko heistä mitään hyötyä?
[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 00:03"]
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 23:45"]
Heipä hei ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri. Ortopedit eivät empaattisuudessaan yleensä loista ja ymmärrys muusta medisiinasta on aika minimissä. Moni haluaa ortopediksi saadakseen mystisen sankarikirurgin leiman. Aika paljon kirran päivystyksiä olen itsekin tehnyt ja ei siinä nyt mitään erityisen fancya ole. Tekee sen minkä pystyy ja turha niitä asioita on sitten sen enempää märehtiä. Ja olen muuten nainen. Terv. SV362xxx
[/quote]
Tervepä terve. Kyllähän me molemmat tiedetään, ettei mikään sairaalassa ole mitään fancyä saippuasarjan kiiltokuvaa tai jatkuvaa Teho-osaston kiihkeää jännitystä. Arkista työtähän se on. Mutta kirjoituksella halusin vain sohaista muurahaispesää, mies/naisasetelmaa (jos siitä ei saisi yhden keskustelijan mukaan edes mainita) . En mä pyri mitenkään glorifioimaan tätä työtä. En toisaalta myöskään pidä siitä, että aina lääkärit saa vastaansa mitä erilaisempia syytöksiä, milloin ahneudesta, milloin epäempaattisuudesta, milloin osamattomuudesta yms.
Potilas voi valittaa lääkäristään vaikka oikeusasiamiehelle saakka. Mutta lääkäri ei voi valitta potilaasta tai hänen omaisistaan kenellekään vaikka tulisi miten kaltoinkohdelluksi. Tiedät varmasti mitä tarkoitan.
ap
[/quote]
öö, ei voi opettajakaan valittaa oppilaistaan, lastenhoitaja hoitolapsistaan puhumattakaan näiden vanhemmista, kaupankassa asiakkaista jne.
Miksi ihmeessä ortopedin pitäisi olla ensisijaisesti empaattinen? Ei se ortopedi sen potilaan kanssa käy terapiakeskusteluja onnettomuudesta ja siitä toipumisesta, mahdollisesti vammautumisesta. Sen tekevät muut. Ortopedi korjaa sen minkä pystyy. Ei se silti tarkoita, että hän olisi nokkava tai epäystävällinen.
Itse olen ollut onnettomuudessa, ja minusta oli ihanaa, että leikkaava lääkäri ei lässyttänyt mitään, vaan kertoi faktat. Sellaiseen luotan.
Olen itsekin hoitaja, enkä ehkä sieltä hoivaavimmasta ja empaattisimmasta päästä, vaikka kyllä minä vastaanotan jos jollakulla on itkun aihetta ja kaipaa olkapäätäni. Siksi en ole hakeutunut psykiatrialle, vaan akuuttihoitoon. Haluan enimmäkseen toimia ja tehdä, en pelkästään ymmärtää. Empatiani on enemmän sitä laatua, että kerron sille sydäninfarktimiehelle, että vaikka hän nyt haluaisi lähteä kotiin, niin se ei kannata, sillä kuolema voi tulla kyllä jos pallolaajennukseen ei lähdetä nyt heti, vaikka kuinka olisi bisneksiä hoidettavana. Hoidan potilaita niin kuin haluaisin itseäni hoidettavan.
Terveydenhuollon kenttä on laaja, ja siellä on tilaa hyvin erilaisille ihmisille. En ymmärrä miksi ihmeessä kaikkien pitäisi olla samanlaisia?
[quote author="Vierailija" time="21.11.2013 klo 00:03"]
[quote author="Vierailija" time="20.11.2013 klo 23:45"]
Heipä hei ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri. Ortopedit eivät empaattisuudessaan yleensä loista ja ymmärrys muusta medisiinasta on aika minimissä. Moni haluaa ortopediksi saadakseen mystisen sankarikirurgin leiman. Aika paljon kirran päivystyksiä olen itsekin tehnyt ja ei siinä nyt mitään erityisen fancya ole. Tekee sen minkä pystyy ja turha niitä asioita on sitten sen enempää märehtiä. Ja olen muuten nainen. Terv. SV362xxx
[/quote]
Tervepä terve. Kyllähän me molemmat tiedetään, ettei mikään sairaalassa ole mitään fancyä saippuasarjan kiiltokuvaa tai jatkuvaa Teho-osaston kiihkeää jännitystä. Arkista työtähän se on. Mutta kirjoituksella halusin vain sohaista muurahaispesää, mies/naisasetelmaa (jos siitä ei saisi yhden keskustelijan mukaan edes mainita) . En mä pyri mitenkään glorifioimaan tätä työtä. En toisaalta myöskään pidä siitä, että aina lääkärit saa vastaansa mitä erilaisempia syytöksiä, milloin ahneudesta, milloin epäempaattisuudesta, milloin osamattomuudesta yms.
Potilas voi valittaa lääkäristään vaikka oikeusasiamiehelle saakka. Mutta lääkäri ei voi valitta potilaasta tai hänen omaisistaan kenellekään vaikka tulisi miten kaltoinkohdelluksi. Tiedät varmasti mitä tarkoitan.
ap
[/quote]
Et ole tainnut paljon palstaa lukea. Kyllä ne suurimmat syytökset tulee ihan muille ammattiryhmille kuin lääkäreille: Ryhdypä kasvatuksen tai opetuksen alalle, niin kyllähän valitusta piisaa. Huomioon on otettava myös se, että jokainenhan tietää esim. lastentarhaopettajan tai luokanopettajan työstä kaiken, lähes jokainenhan on ollut päiväkodissa ja jokainen on ollut koulussa :)
Lääkäreillä, ja erityisesti kirurgeilla, on se hyvä puoli työssään, että harvempi meistä on ollut tajuissaan leikkauspöydällä. Siksi täällä on harvempia kirurgian tuntijoita (lue arvostelijoita) kuin opettajien arvostelijoita.
Tiedän tasan mitä tarkoitat. Tarkat sairauskertomusmerkinnät ja tarkat sanavalinnat tarpeen. Joskus tosin on käynyt mielessä että saako potilaasta tehdä kunnianloukkausilmoituksen, hah.
Mutta, näillä keskustelupalstoilla saa aika lailla p#skaa niskaan, jos lähtee lääkäriprofessiotaan puolustamaan. Koirat haukkuu ja karavaani kulkee tai jotain sinnepäin.
Tsemppiä sankarikirurgi, pysy miehenä:) Terv, SV362XXX
Pitäisi ainakin näytellä empaattista. Monien tutkimusten mukaanhan ihminen paranee paremmin, jos kokee että hoitohenkilökunta välittää aidosti. Näitä tutkimuksiahan on lääketieteessä tehty viime vuosina runsaasti.
Työssäsi voit olla hyvä kirurgi ilman empaattisuutta, mutta hyvä lääkäri et ole, ellet osaa puhua asioista suoraan empaattisella tavalla. Huomioitavaa on, että monella ylimielisellä henkilöllä (lue lääkärillä, näitä kun tunnen paljon), menee käsitteet sympatia ja empatia sekaisin. Empaattisuus ei myöskään ole mitään lässynläätä, vaan tapa tai asenne, jolla kohdata niin muut kuin itsensäkin.
En ole lukenut kyseistä ketjua, mutta teksistäsi paistaa ylimielisyys. Puhut vänisijöistä tai siitä, että eivät selviäisi leikkaussalissa. Moni lääkäri tekee juuri tuota: Pitää sitä omaa (erikois)alaansa kaikkein tärkeimpänä ja kaikkein haastavimpana, ja kaikkein vaativimpana työtehtävänä, mitä tästä maailmasta löytyy. Muut eivät ole mitään, jos eivät omaa juuri niitä luonteenpiirteitä, fysiikkaa yms, jota juuri se heidän (erikois)alansa edustaa: Kirurgit halveksivat yleislääkäreitä ja psykiatreja, yleislääkärit halveksivat kirurgeja, jotka eivät erota keuhkokuumeen oireita umpilisäketulehduksesta, psykiatrit halveksivat silmälääkäreitä jne. Lähes kaikille lääkäreille on kuitenkin ominaista se, että he halveksivat kaikkia muita työntekijöitä kuin lääkäreitä.
Lääkärien lapsena, monta lääkäriä sukulaisena ja vanhempien lääkärituttavia monta vuotta tavanneena tiedän toki, että lääkäreillä voi olla hyviäkin ominaisuuksia. Lääkärit kuitenkin tunnistaa aina ylimielisestä olemuksesta ja jopa nenän asennosta, vaikka kuinka yrittäisivät olla paljastamatta ammattiaan. (Toki tiedän, että sellainen henkilö, joka ei ole lääkärien kanssa niin paljon ollut tekemisissä, ei heitä niin helposti tunnista.) Tietyllä tavalla uskon, että tällainen "pelastajasyndrooma" on varmaan ihan tarpeen: On luotava illuusio siitä, että on niin kovin paljon tärkeämpi ja pystyvämpi, ja taitavampi ja osaavampi ja jaksavampi ja kykenevämpi kuin muut ihmiset. Jos näin ei uskoisi, niin ei uskaltaisi ottaa vastuuta toisesta ihmisestä. On siis luotava tuo illuusio, jotta kykenisi hommiaan tekemään.