Lue keskustelun säännöt.
Etävanhemman luona rajatonta
20.09.2020 |
Mitä ajatuksia, miten minun kannattaisi suhtautua? Erosta parisen vuotta, lapset eskari/alakouluikäisiä. Ymmärrän ja hyväksyn että kodeissa on eri säännöt. Mutta mielestäni etävanhemman luona lapsia hemmotellaan liikaa ja meno on välillä rajatonta. Eron jälkeen lapsista on tullut mielestäni kiittämättömämpiä, rauhattomampia ja rajattomampia. Koko ajan kinutaan jotakin tai jopa karjumalla vaaditaan. Kun ovat pitemmän pätkän täällä niin käytös tasoittuu, mutta etältä palatessaan saan aina lapset jotka ovat levottomia ja vaativia.
Etä luona mm. käydään monta kertaa viikossa pikaruokapaikoissa joista toki aina lastenateria. Pillimehut on normaali aamupala/iltapalajuoma. Ruoka valmisruokalisäainehöttöä. Ruutuaikaa runsaasti. Leluja ja huveja viikottain.
Harmittaa koska se aiheuttaa konflikteja täällä päässä, sekä opettaa lapsille mielestäni vääränlaisia arvoja ja elintapoja. :/
Kommentit (39)
Nyt on ollut lehdissä juttua miten etenkin korona-aikana on pyritty terveyteen liittyvin tekosyin etäännyttämään toista vanhempaa, vieraannuttamaan. Näen myös tässä ketjussa tällaisia motiiveja, ei kunnioiteta toisen vanhemmutta vaan lähtökohtaisesti sitä pyritään muuttamaan. Sitten vielä ehdotetaan että toisen vanhemman olisi hyvä tunkea mukaan vielä etävanhemman ja lasten yhteisiin päiviin mukaan valvomaan että kasvatus varmasti menee oman mielen mukaan. Mitäpä jos katsoisitte tätä sen etävanhemman näkökulmasta. Onko hänen vanhemmuutensa hyväksyttyä ja kunnioitetaanko sitä. Oliko näin parisuhteenkaan aikana, vai oliko nykyinen lähivanhempi kaapannut vallan lastenkasvatuksessa itselleen. Paljon eripuran aiheita tässä, en ennusta sopuisaa vanhemmuutta näillä asenteilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vika on aina siinä toisessa vanhemmassa. Teidän keskinäiset riidat ja ero ei tietenkään vaikuta lapsiin. Vika on siinä toisessa
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ongelman jos oikeasti on rajatonta, mutta kuvailusi ei mun mielestä nyt ole ihan järkyttävää. Okei, pikaruokaa ei ehkä kannattaisi syödä monta kertaa kuukaudessa mutta einesruuat ja mehut ei ole mikään maailman radikaalein juttu. Ei noista kannata niuhottaa kun et asialle mitään voi.
Sinä syötät lapsillesi tai sinulle olisi ihan ok jos toinen vanhempi syöttäisi teidän lapsille tuollaista puolet viikosta?
Varmaan ravitsemussuositukset ja vääränlaisista ravintotottumuksista seuraavat terveysongelmat ei kosketa avioerolapsia. Ap
Rajatonta? Onko tuo joku uusi sana kurittomalle?
Minä erosin siksi, että ex määräili aina. Tuntui, että elämäni oli vain exän elämän jatke eikä ollenkaan oman näköiseni. Alkuun eron jälkeen ex koitti kertoa edelleen miten minun kuuluu toimia. Mutta, kuten ap:n ex, en ota kuuleviin korviini. Ihan vaan siksi, että vihdoinkin saan elää juuri kuten haluan. Joten rakas ap: Lastenvalvoja oli ihan oikeassa siinä, että eri kodeissa saa olla erilaista. Roskaruuan jatkuva syönti on toki tyhmää eikä yhtään terveellistä, mutta siltikin: Määräysvaltasi ei ulotu lasten toiseen kotiin.
Nykyään olen jo uudessa liitossa. Miehelläni on lapsi, jonka lähivanhempi mieheni on. Kaikilla meillä asuvilla lapsilla on samat säännöt tämän katon alla. Bonuksella ja omillani voi olla sitten eri sääntöjä toisilla vanhemmillaan, mutta tässä talossa eivät exät määrää. Suosittelen tutustumaan kirjallisuuteen uusperheistä. Tämä on ihan perusasioita uusperheen toimivuuden kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä erosin siksi, että ex määräili aina. Tuntui, että elämäni oli vain exän elämän jatke eikä ollenkaan oman näköiseni. Alkuun eron jälkeen ex koitti kertoa edelleen miten minun kuuluu toimia. Mutta, kuten ap:n ex, en ota kuuleviin korviini. Ihan vaan siksi, että vihdoinkin saan elää juuri kuten haluan. Joten rakas ap: Lastenvalvoja oli ihan oikeassa siinä, että eri kodeissa saa olla erilaista. Roskaruuan jatkuva syönti on toki tyhmää eikä yhtään terveellistä, mutta siltikin: Määräysvaltasi ei ulotu lasten toiseen kotiin.
Nykyään olen jo uudessa liitossa. Miehelläni on lapsi, jonka lähivanhempi mieheni on. Kaikilla meillä asuvilla lapsilla on samat säännöt tämän katon alla. Bonuksella ja omillani voi olla sitten eri sääntöjä toisilla vanhemmillaan, mutta tässä talossa eivät exät määrää. Suosittelen tutustumaan kirjallisuuteen uusperheistä. Tämä on ihan perusasioita uusperheen toimivuuden kannalta.
Itsekkin toteat että roskaruuan syöttäminen lapsille on tyhmää eikä yhtään terveellistä. Loppu ei sitten meitä kosketakkaan, koska minun puolesta ex saa muuten elää ja olla miten tykkää ja keksiä omia sääntöjään. Ap
Miksi "ruutuaikaa" pitäisi rajoittaa? Emme me aikuisetkaan sitä mietin että kauanko käytämme aikaa teknisten laitteiden kanssa vai käytämme sen verran kun hyvältä tuntuu. Jos Lapsella ei ole tärkeämpää tekemistä niin aivan hyvin se voi katsella televisiota tai kännykkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä erosin siksi, että ex määräili aina. Tuntui, että elämäni oli vain exän elämän jatke eikä ollenkaan oman näköiseni. Alkuun eron jälkeen ex koitti kertoa edelleen miten minun kuuluu toimia. Mutta, kuten ap:n ex, en ota kuuleviin korviini. Ihan vaan siksi, että vihdoinkin saan elää juuri kuten haluan. Joten rakas ap: Lastenvalvoja oli ihan oikeassa siinä, että eri kodeissa saa olla erilaista. Roskaruuan jatkuva syönti on toki tyhmää eikä yhtään terveellistä, mutta siltikin: Määräysvaltasi ei ulotu lasten toiseen kotiin.
Nykyään olen jo uudessa liitossa. Miehelläni on lapsi, jonka lähivanhempi mieheni on. Kaikilla meillä asuvilla lapsilla on samat säännöt tämän katon alla. Bonuksella ja omillani voi olla sitten eri sääntöjä toisilla vanhemmillaan, mutta tässä talossa eivät exät määrää. Suosittelen tutustumaan kirjallisuuteen uusperheistä. Tämä on ihan perusasioita uusperheen toimivuuden kannalta.
Sama. En todellakaan kuuntele eksääni, en edes silloin, kun hän on oikeassa. Koska hänellä ei ole asiaa tulla sanomaan minulle, miten kuuluu elää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä erosin siksi, että ex määräili aina. Tuntui, että elämäni oli vain exän elämän jatke eikä ollenkaan oman näköiseni. Alkuun eron jälkeen ex koitti kertoa edelleen miten minun kuuluu toimia. Mutta, kuten ap:n ex, en ota kuuleviin korviini. Ihan vaan siksi, että vihdoinkin saan elää juuri kuten haluan. Joten rakas ap: Lastenvalvoja oli ihan oikeassa siinä, että eri kodeissa saa olla erilaista. Roskaruuan jatkuva syönti on toki tyhmää eikä yhtään terveellistä, mutta siltikin: Määräysvaltasi ei ulotu lasten toiseen kotiin.
Nykyään olen jo uudessa liitossa. Miehelläni on lapsi, jonka lähivanhempi mieheni on. Kaikilla meillä asuvilla lapsilla on samat säännöt tämän katon alla. Bonuksella ja omillani voi olla sitten eri sääntöjä toisilla vanhemmillaan, mutta tässä talossa eivät exät määrää. Suosittelen tutustumaan kirjallisuuteen uusperheistä. Tämä on ihan perusasioita uusperheen toimivuuden kannalta.
Sama. En todellakaan kuuntele eksääni, en edes silloin, kun hän on oikeassa. Koska hänellä ei ole asiaa tulla sanomaan minulle, miten kuuluu elää.
Jatkan vielä, jos ap et ymmärtänyt: kyse on periaatteesta. Vaikka syöttäisin lapset 100 prosenttisesti mäkkärissä, niin se ei eksälle kuulu. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä erosin siksi, että ex määräili aina. Tuntui, että elämäni oli vain exän elämän jatke eikä ollenkaan oman näköiseni. Alkuun eron jälkeen ex koitti kertoa edelleen miten minun kuuluu toimia. Mutta, kuten ap:n ex, en ota kuuleviin korviini. Ihan vaan siksi, että vihdoinkin saan elää juuri kuten haluan. Joten rakas ap: Lastenvalvoja oli ihan oikeassa siinä, että eri kodeissa saa olla erilaista. Roskaruuan jatkuva syönti on toki tyhmää eikä yhtään terveellistä, mutta siltikin: Määräysvaltasi ei ulotu lasten toiseen kotiin.
Nykyään olen jo uudessa liitossa. Miehelläni on lapsi, jonka lähivanhempi mieheni on. Kaikilla meillä asuvilla lapsilla on samat säännöt tämän katon alla. Bonuksella ja omillani voi olla sitten eri sääntöjä toisilla vanhemmillaan, mutta tässä talossa eivät exät määrää. Suosittelen tutustumaan kirjallisuuteen uusperheistä. Tämä on ihan perusasioita uusperheen toimivuuden kannalta.
Sama. En todellakaan kuuntele eksääni, en edes silloin, kun hän on oikeassa. Koska hänellä ei ole asiaa tulla sanomaan minulle, miten kuuluu elää.
Jatkan vielä, jos ap et ymmärtänyt: kyse on periaatteesta. Vaikka syöttäisin lapset 100 prosenttisesti mäkkärissä, niin se ei eksälle kuulu. Piste.
Tiedän kyllä. Minä olen nyt huolissani lasteni terveydestä ja kasvusta ja kehityksestä. Ja miten voin sitä tässä tilanteessa parhaalla tavalla tukea.
En ole kiinnostunut sinun traumoista exääsi liittyen, ja siitä miten näpäytät exääsi lastesi hyvinvoinnin kustannuksella. Ap
Täällä on paljon katkeria kommentteja. ”Vaikka ex olisi oikeassa, niin minua ei määräillä”. Kurjaa, että tällaisilla ihmisillä on lapsia. Tärkeintä on vaan omat tunteet ja oma etu. Ehkä exän jutuissa voi olla järkeäkin ja ex saattaa ajatella lasten etua. Ei kukaan halua lasten syövän terveellisesti vain entisen puolison kiusaksi vaan vanhempi toivoo lapselle terveellisiä elämäntapoja. Ei mehu tai hampurilainen silloin tällöin toki haittaa, mutta järkeväähän se on, jos kasvatuksen perusta on molemmissa kodeissa samanlainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä on paljon katkeria kommentteja. ”Vaikka ex olisi oikeassa, niin minua ei määräillä”. Kurjaa, että tällaisilla ihmisillä on lapsia. Tärkeintä on vaan omat tunteet ja oma etu. Ehkä exän jutuissa voi olla järkeäkin ja ex saattaa ajatella lasten etua. Ei kukaan halua lasten syövän terveellisesti vain entisen puolison kiusaksi vaan vanhempi toivoo lapselle terveellisiä elämäntapoja. Ei mehu tai hampurilainen silloin tällöin toki haittaa, mutta järkeväähän se on, jos kasvatuksen perusta on molemmissa kodeissa samanlainen.
Olisihan se toki järkevää, että kasvatuksen perusta olisi sama, mutta ei aina mahdollista. Meillä miehen ex (nainen siis) on se joka ei syötä lasta terveellisesti, ei jaksa viedä harrastuksiin ja hoidattaa lapsen pitkälti äidillään. Mieheni hoitaa ulkovaateostokset, lääkärit, pakolliset menot yms. Pitäisikö mieheni exän roolissa tai minun uuden puolison roolissa mennä ojentamaan lapsen äitiä? Välillä, aika useinkin, tekisi mieli. Siitä ei seuraisi mitään hyvää. Äiti tuskin tekisi kuten haluamme, suuttuisi vain. Välit huononisivat varmasti. Ei se toisessa kodissa määräily onnistu tai kannata, oli roolit miten päin vain. Toki vakavat laiminlyönnit ovat asia erikseen, mutta ne ovatkin sitten jo viranomaisasia. Aika usein ihmiset eivät osaa päästää irti vaan luulevat, että ex on eron jälkeenkin heidän ”omaisuuttaan” tai vallassaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ongelman jos oikeasti on rajatonta, mutta kuvailusi ei mun mielestä nyt ole ihan järkyttävää. Okei, pikaruokaa ei ehkä kannattaisi syödä monta kertaa kuukaudessa mutta einesruuat ja mehut ei ole mikään maailman radikaalein juttu. Ei noista kannata niuhottaa kun et asialle mitään voi.
Sinä syötät lapsillesi tai sinulle olisi ihan ok jos toinen vanhempi syöttäisi teidän lapsille tuollaista puolet viikosta?
Varmaan ravitsemussuositukset ja vääränlaisista ravintotottumuksista seuraavat terveysongelmat ei kosketa avioerolapsia. Ap
Ap: Onko asia lasun arvoinen? Jos on, tee se. Jos ei, yritä puhua ja jos ei onnistu, anna sitten olla.
Itse en edes tiedä mitä lapseni isällään ollessaan syövät. En ole kysynyt. Meillä syödään terveellisesti. Se asia on minun vallassani, isällä syöminen ei ole. Valitsen taisteluni ja vaikutan siihen mihin voin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän ongelman jos oikeasti on rajatonta, mutta kuvailusi ei mun mielestä nyt ole ihan järkyttävää. Okei, pikaruokaa ei ehkä kannattaisi syödä monta kertaa kuukaudessa mutta einesruuat ja mehut ei ole mikään maailman radikaalein juttu. Ei noista kannata niuhottaa kun et asialle mitään voi.
Sinä syötät lapsillesi tai sinulle olisi ihan ok jos toinen vanhempi syöttäisi teidän lapsille tuollaista puolet viikosta?
Varmaan ravitsemussuositukset ja vääränlaisista ravintotottumuksista seuraavat terveysongelmat ei kosketa avioerolapsia. Ap
Ap: Onko asia lasun arvoinen? Jos on, tee se. Jos ei, yritä puhua ja jos ei onnistu, anna sitten olla.
Itse en edes tiedä mitä lapseni isällään ollessaan syövät. En ole kysynyt. Meillä syödään terveellisesti. Se asia on minun vallassani, isällä syöminen ei ole. Valitsen taisteluni ja vaikutan siihen mihin voin.
Sinulla on hyvä asenne. Mitä elämästä tulisi, jos pitäisi vahtia ja kontrolloida exää ruuanlaitosta alkaen.
Ap, ota tästä vastaajasta mallia ja keskity teidän elämäänne, ja anna exän ruokien ym olla. Älä kysele, älä vahdi ja kontrolloi. Et mitään tuolle voi, eikä kaikkea voi tehdä, kuten haluat.
Lapsesi saavat valtavasti vaikutteita joka puolelta ja yhä enemmän, kun varttuvat vielä lisää. Voit vain elää omalla tavallasi ja lapsesi omaksuvat joitakin tapojasi ja arvojasi, jotkut tapasi ja arvosi hylkäävät. Ethän itsekään varmaan elä just samoin kuin lapsuudenkodissasi elettiin?
Kuulostaa ehkä väärältä, mutta olisin ikionnellinen, mikäli lapseni olisivat saaneet isältään tuollaista huomiota.
Ei soittanut lapsille, ei muistanut syntymäpäiviä, ei toimittanut tulotietoja vaan elatussopimukset piti tehdä oikeuden avustuksella.
Nyt lasten ollessa aikuisuuden kynnyksellä isä on heille täysin vieras ja yhdentekevä olento.
Olisin suonut lapsilleni heistä kiinnostuneen isän.
Ole kiitollinen siitä mitä teillä on, ap, vaikkei se ehkä täydellistä olekaan.
Ei pidä erota. Vanhempien ero jättää pieniin lapsiin pysyvät vauriot.
Miten ne lelut ja huvit vaarantavat lasten terveyden? Nyt keskustelu on kääntynyt tuohon terveyspuoleen, mikä onkin sinänsä ihan validi huoli, paitsi ettei lasten ruokavalio etävanhemmalla ole ap:n vallassa joten sitä lienee turha märehtiä. Mutta aloituksen syyhän oli se, että lapsilla on exän luona liian kivaa ja he alkavat vaatia ap:nkin luona niitä kivoja juttuja. Kyllä minä näkisin, että ap:ssakin on tässä vikaa. Hän on siellä toisessa ääripäässä, jossa pitäisi säännöstellä kaikki hauska ja päästä tiukasti määräämään kaikesta mukavasta ja hauskasta jopa sen exän viikollakin. Varmaan paras vanhemmuus löytyisi jostain sieltä välimaastosta. Etä skarppaisi ja ap relaisi vähän.
Ei lapset mene niistä eineksistä ja pillimehuista rikki, monet ydinperheetkin syöttää lapselle tuollaisia vuosikausia eikä siihen kukaan puutu. Jotkut vanhemmat ei kokkaa kunnolla koskaan. Ei se nyt varmasti kaikkien taiteen sääntöjen mukaista vanhemmuutta ole, mutta vanhemman ei tarvitse olla täydellinen. Riittävän hyvä riittää. Ja einekset on vielä siellä riittävän hyvällä puolella. Vrt. pelkkä sipsit ja karkki ei oikein enää ole, ja nälässä pitäminen olisi jo selkeä syy puuttua ulkopuolelta.
Ymmärrän ongelman jos oikeasti on rajatonta, mutta kuvailusi ei mun mielestä nyt ole ihan järkyttävää. Okei, pikaruokaa ei ehkä kannattaisi syödä monta kertaa kuukaudessa mutta einesruuat ja mehut ei ole mikään maailman radikaalein juttu. Ei noista kannata niuhottaa kun et asialle mitään voi.