1980-luvulla oli elämä parempaa
Olin nuori, oli rahaa, oli työtä, maailma oli selvä peli. Ei ollut kaikenlaisia cancel-kulttuureja, Cis-naisia tai bossladyjä, oli oikeita naisia. Nyt en enää tunnista tätä Suomea omakseni, pitäneekö muuttaa espanjaan?
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Syntynyt 1961 ja ihanaa oli 70-80-90-luku.
Olen ollut onnekas. Fantastista. Ihana Suomi.
Kiva ja haikea muistella.
Vuodet 1997-2007 olivat parasta aikaa.
Ihanat muistot kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasari oli todellakin hienoa aikaa kaikilla oli töitä, ei pahoiteltu mieltä joka asiasta, ei ollut ruokavammaisia, sukupuolta ei tarvinnut rastittaa monivalintatehtävästä
kotimaisia laadukkaita vaatteita oli tarjolla, muotilehdissä poseerattiin kotimaisissa turkiksissa jne.Koulussa kiusattiin, kirjeenvaihtoilmoituksissa luki: "Rillipäät älkööt vaikautuko", lapset saivat kaljaa kaupasta ja polttivat tupakkaa. Lisäksi tappelemista ei paheksuttu. Kyllä oli hienoa aikaa. 😂
1980-luvulla "keskiolut R-kioskeihin" oli vielä vitsi, jota ei otettu todesta. Oluen kioskimyynti toteutui sitten vuonna 1994 alkoholilain uudistuksen myötä. Huonointa 1980-luvusssa oli se Neuvostoliitto ja itäblokki oli vielä voimissaan ja Suomessa politiikotkin kuuntelivat tarkasti mitä Moskovassa sanottiin. On huomattavasti parempi tilanne kun 1990-luvun alussa Baltian maat itsenäistyivät ja Saksa yhdistyi.
Vierailija kirjoitti:
Ihanat muistot kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasari oli todellakin hienoa aikaa kaikilla oli töitä, ei pahoiteltu mieltä joka asiasta, ei ollut ruokavammaisia, sukupuolta ei tarvinnut rastittaa monivalintatehtävästä
kotimaisia laadukkaita vaatteita oli tarjolla, muotilehdissä poseerattiin kotimaisissa turkiksissa jne.Koulussa kiusattiin, kirjeenvaihtoilmoituksissa luki: "Rillipäät älkööt vaikautuko", lapset saivat kaljaa kaupasta ja polttivat tupakkaa. Lisäksi tappelemista ei paheksuttu. Kyllä oli hienoa aikaa. 😂
1980-luvulla "keskiolut R-kioskeihin" oli vielä vitsi, jota ei otettu todesta. Oluen kioskimyynti toteutui sitten vuonna 1994 alkoholilain uudistuksen myötä. Huonointa 1980-luvusssa oli se Neuvostoliitto ja itäblokki oli vielä voimissaan ja Suomessa politiikotkin kuuntelivat tarkasti mitä Moskovassa sanottiin. On huomattavasti parempi tilanne kun 1990-luvun alussa Baltian maat itsenäistyivät ja Saksa yhdistyi.
Suomi romahti kun Neuvostoliitto hajosi, eikä siitä mutasarjasta enää noustu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin haaveilen noita aikoja
mies52v
Ei tainneet naisetkaan olla posliineja tuolloin.
Ei tainneet miehet mitään heikkoja rääpäleitä olla tuolloin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 1980-luvulla oli " feminiinisten naisten" lisäksi myös joitain poikatyttöjä ja miesmäisiä naisia...
80-luvulla oli myös naispuolisia hippejä ja gootteja.
Onko joku lyhythiuksinen miesmäinen nainen parempi kuin bosslady?
Totta kai, keski-ajalla oli varmaan ihan oikeita kääpiöitä ja haltijoitakin, eriskummallisia maahisia ja kaiken maailman keijuja.
80-luvulla oli stereotyyppisten "miehekkäiden miesten ja "naisellisten naisten" lisäksi joitain miesmäisiä naisia ja naismaisia miehiä.
Oli myös joitain homoja ja lesboja.
1980-luku oli hohdokas vuosikymmen.
Silloin oli nousukausi ja asiat menivät koko ajan parempaan suuntaan...
Silloin oli paljon kauniita lauluja ja ihania elokuvia.
Kasari, läntisten yhteiskuntien kukoistusvuosikymmen, jollaista ei koskaan aiemmin tai myöhemmin ole ollut. Paratiisi, sellainen se oli.
Osasta asioista olen kyllä samaa mieltä, että tietyllä tavalla elämä oli rehellisempää/aidompaa ja rennompaa, ja pääosin kaikki toimi.
Mutta oli niitä asioita, joita ei kaipaa yhtään: koulukiusaaminen oli tavallista, ei siihen puututtu mitenkään muuten kuin sanomalla että lyö takaisin. Ylipäätään jos olit jollakin tavalla poikkeava, aikuisenakin, niin kaikenlaista huutelua ja irvailua sai sietää.
Talvella kauppojen vihannes/hedelmäosastot olivat todella aneemisia. Ainoastaan viinirypäleet olivat terveen näköisiä - julmetun myrkkymäärän takia - kun tulivat kuukausia laivoilla Suomeen. Niitä ei missään nimessä kannattunut syödä.. Muutenkin ruokailu oli tavallisesti mallia lihaa ja perunaa. Nykyään tämä puoli on ihan 100-0 laadukkaampaa.
Liikenne oli vaarallista. Ihmisiä kuoli liikenteessä satoja per vuosi. Rattijuoppoja oli kaikkialla, ja niiden aiheuttamat kuolemat tavallisia. Autoissa ei ollut mitään turvavarusteita ehkä nyt uusia Volvoa ja Mersua lukuunottamatta. Lapset kävelivät pitkiä matkoja kouluun maantienlaitaa, ja ajokulttuuri oli mitä oli..
Itse olen mies, mutta sivusta seurattuna naisen asema oli aivan koiran roolissa. Tästä olisi useampi esimerkki, mutta katso vaikka Youtubesta sen aikaisia Uuno turhapuroja tai Naisen logiikkaa jne niin idea selviää kyllä. Perheen pojasta tuli puheissa vaikka mitä insinööriä tai johtajaa, mutta tytärtä saatettiin kannustaa olemaan sievä, että saat hyvän miehen..
Pankit, alkot, katsastusliikkeet jne. Onneksi ovat aivan toisenlaisia palvelukulttuuriltaan nykyään
2020-lukua on vaikea verrata 1980-lukuun.
Moni asia on paremmin, muutamat asiat huonommin.
Asioita, jotka olivat ennen paremmin:
- Suomessa oli käytännössä täystyöllisyys. Valtio oli lähes velaton. Kunnat samoin. Moni nuori ja aikuinenkin sai valita, missä työskentelee. Töihin otettiin ilman kokemusta, käytännössä kävelemällä sisään.
- Työllisyyden vuoksi ilmapiiri oli sen osalta parempi - yleisesti ihmisillä ei ollut valtavaa työttömyyden pelkoa. Myös työttömyysetuudet tulivat ilman rajoituksia tai uhkailuja, ja harkinnanvaraista toimeentulotukea myönnettiin avokätisesti.
- Energia oli edullista. Öljy, bensa, diesel.
- Maaseutu oli kohtalaisen vireä. Oli paremmat mahdollisuudet valita asuinpaikka myös isojen kaupunkien ulkopuolelta.
- Julkinen liikenne oli kattavampaa, ja pienillä paikkakunnilla oli paljon erilaisia palveluja (ainakin periaatteessa).
Asioita, jotka olivat huonommin:
- Ilmapiiri ja asenteet olivat usein ummehtuneita, tunkkaisia. Suomi eli umpiossa; esimerkiksi ruokakulttuuri oli hyvin kapea.
- Viihdetarjonta oli hyvin vähäistä ja ankeaa. Kaksi TV-kanavaa, ohjelmatarjonta huono.
- Asiointi oli hankalaa ja aikaavievää. Melkein minkä tahansa asian hoitaminen oli byrokraattista papereiden täyttelyä ja kuskailua, postittamista jne.
- Kulutusmahdollisuudet olivat ihan oikeasti aika suppeat. Ei nettikauppoja, ei kirpputoreja, kauppojen valikoimat vaatimattomat, tuotteita saattoi loppua usein jne.
- Palkat olivat tosi pieniä. Joitakin perusasioita sai edullisesti, mutta pienten palkkojen huono ostovoima näkyi esim. ruoan, vaatteiden, kodinkoneiden ja elektroniikan sekä käyttötavaroiden korkeissa hinnoissa.
- Terveydestä ei pidetty huolta. Joka paikassa tupakoitiin. Sokeria ja eläinrasvoja käytettiin estoitta.
- Lapsia ja eläimiä kohdeltiin huonosti yllättävän usein.
- Asumisen taso ei ollut yhtä korkealla kuin nykyisin. Yllättävän moni asui vielä tuolloin aika huonoissa ja ahtaissakin asunnoissa. Vessoja ja kylpyhuoneita oli vähemmän.
- Ihmisten hygieniassa oli paljon sanomista. 80-luvun alussa oli vielä tavallista, että peseydyttiin kerran, korkeintaan kaksi kertaa viikossa. Ihmiset ja vaatteet haisivat. Deodorantteja ei käytetty kovin paljon. Edes käsiä ei pesty yhtä usein.
Jaa. Mä muistan kasarin lähinnä tylsänä ja köyhänä aikana. Asenteet oli tosi ummehtuneita myös, esim. naisia ja vieraita kulttuureita kohtaan. Itse naisena, silloin tyttönä, inhosin sitä joka paikassa olevaa naisen seksualisoimista ja älyllisten kykyjen vähättelyä. Ja viihde, sitä oli saatavilla todella vähän ja se oli tylsää. Itse tykkään kyllä nykypäivästä huomattavasti enemmän kuin kasarista, jolloin olin itse teini-ikäinen.
Vierailija kirjoitti:
En elänyt kasarilla nuoruuttani. Kyllähän se harmittaa. Haluaisin kuunnella ison bensiinimoottorin jytkettä. Elää ilman syyllistämistä siitä, että tykkää syödä lihaa, ajaa isomoottorisella bensakoneisella autolla, matkustaa ulkomaille silloin tällöin. Jos olet suomalainen mies, niin nykyaika on jotenkin syyllistävää aikaa. Mies sai olla aloitteellinen 1980-luvulla. Kukaan ei ollut syyllistämässä miesvaltaisia teollisuudenaloja saastuttaviksi ja maailmaa tuhoaviksi voimiksi. Ne olivat voimavara ja kansakunnan menestyksen tae. Miehellä oli enemmän arvoa 1980-luvulla kuin vuonna 2020.
Kuvailemasi motorismi oli junttia jo silloin eli että se iso moottorinen auto oli elämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 1980-luvulla oli " feminiinisten naisten" lisäksi myös joitain poikatyttöjä ja miesmäisiä naisia...
80-luvulla oli myös naispuolisia hippejä ja gootteja.
Onko joku lyhythiuksinen miesmäinen nainen parempi kuin bosslady?
Totta kai, keski-ajalla oli varmaan ihan oikeita kääpiöitä ja haltijoitakin, eriskummallisia maahisia ja kaiken maailman keijuja.
80-luvulla oli stereotyyppisten "miehekkäiden miesten ja "naisellisten naisten" lisäksi joitain miesmäisiä naisia ja naismaisia miehiä.
Oli myös joitain homoja ja lesboja.
Homot oli kaapissa eikä sitä homouttaan hierottu jokaisen heteron naamaan ja lesbot laitettiin hullujen huoneelle vielä 90-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen katkera etten ollut nuori kasarilla.
Oon ite syntyny -98 ja olisin halunnut kanssa elämää kasari elämää!
Et olisi halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Olin kasarilla nuori. Oltiin köyhiä. Molemmat vanhemmat kävi kyllä töissä, mutta isällä ei oikein palkka aina juossut, palkkaturvasta haettiin palkkoja jatkuvasti. Asuttiin vanhassa rintamamiestalossa pikkukaupungissa. Ei ollut edes suihkua, vaan saunan padassa lämmitettiin vettä, jolla pystyi peseytymään. Ei matkusteltu kuin Neuvostoliitossa, ei ollut varaa. 80 -luvulla oli käynnissä kylmä sota, moni aidosti pelkäsi ydinsotaa. Koulussa kiusattiin kuten nykyisinkin, lienee vakio, josta ei koskaan pääse eroon. Ei ollut nettiä, oli lankapuhelin olohuoneessa, joten vanhemmat kuulivat kaikki puhelut. Televisiosta tuli heikosti ohjelmaa, iltauutiset olivat samaan aikaan kaikilla kanavilla. Tuli sitten luettua paljon. Poikaystävää en saanut.
Tuli tosiaan luettua paljon, koska muuta ajanvietettä oli niin vähän.
Kaikki nuoret eivät viihtyneet diskoissa ja ravintoloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä 1980-luvulla oli " feminiinisten naisten" lisäksi myös joitain poikatyttöjä ja miesmäisiä naisia...
80-luvulla oli myös naispuolisia hippejä ja gootteja.
Onko joku lyhythiuksinen miesmäinen nainen parempi kuin bosslady?
Totta kai, keski-ajalla oli varmaan ihan oikeita kääpiöitä ja haltijoitakin, eriskummallisia maahisia ja kaiken maailman keijuja.
80-luvulla oli stereotyyppisten "miehekkäiden miesten ja "naisellisten naisten" lisäksi joitain miesmäisiä naisia ja naismaisia miehiä.
Oli myös joitain homoja ja lesboja.
Homot oli kaapissa eikä sitä homouttaan hierottu jokaisen heteron naamaan ja lesbot laitettiin hullujen huoneelle vielä 90-luvulla.
Kyllä hierottiin, kun AIDS-epidemia alkoi.
Vierailija kirjoitti:
2020-lukua on vaikea verrata 1980-lukuun.
Moni asia on paremmin, muutamat asiat huonommin.
Asioita, jotka olivat ennen paremmin:
- Suomessa oli käytännössä täystyöllisyys. Valtio oli lähes velaton. Kunnat samoin. Moni nuori ja aikuinenkin sai valita, missä työskentelee. Töihin otettiin ilman kokemusta, käytännössä kävelemällä sisään.
- Työllisyyden vuoksi ilmapiiri oli sen osalta parempi - yleisesti ihmisillä ei ollut valtavaa työttömyyden pelkoa. Myös työttömyysetuudet tulivat ilman rajoituksia tai uhkailuja, ja harkinnanvaraista toimeentulotukea myönnettiin avokätisesti.
- Energia oli edullista. Öljy, bensa, diesel.
- Maaseutu oli kohtalaisen vireä. Oli paremmat mahdollisuudet valita asuinpaikka myös isojen kaupunkien ulkopuolelta.
- Julkinen liikenne oli kattavampaa, ja pienillä paikkakunnilla oli paljon erilaisia palveluja (ainakin periaatteessa).
Asioita, jotka olivat huonommin:
- Ilmapiiri ja asenteet olivat usein ummehtuneita, tunkkaisia. Suomi eli umpiossa; esimerkiksi ruokakulttuuri oli hyvin kapea.
- Viihdetarjonta oli hyvin vähäistä ja ankeaa. Kaksi TV-kanavaa, ohjelmatarjonta huono.
- Asiointi oli hankalaa ja aikaavievää. Melkein minkä tahansa asian hoitaminen oli byrokraattista papereiden täyttelyä ja kuskailua, postittamista jne.
- Kulutusmahdollisuudet olivat ihan oikeasti aika suppeat. Ei nettikauppoja, ei kirpputoreja, kauppojen valikoimat vaatimattomat, tuotteita saattoi loppua usein jne.
- Palkat olivat tosi pieniä. Joitakin perusasioita sai edullisesti, mutta pienten palkkojen huono ostovoima näkyi esim. ruoan, vaatteiden, kodinkoneiden ja elektroniikan sekä käyttötavaroiden korkeissa hinnoissa.
- Terveydestä ei pidetty huolta. Joka paikassa tupakoitiin. Sokeria ja eläinrasvoja käytettiin estoitta.
- Lapsia ja eläimiä kohdeltiin huonosti yllättävän usein.
- Asumisen taso ei ollut yhtä korkealla kuin nykyisin. Yllättävän moni asui vielä tuolloin aika huonoissa ja ahtaissakin asunnoissa. Vessoja ja kylpyhuoneita oli vähemmän.
- Ihmisten hygieniassa oli paljon sanomista. 80-luvun alussa oli vielä tavallista, että peseydyttiin kerran, korkeintaan kaksi kertaa viikossa. Ihmiset ja vaatteet haisivat. Deodorantteja ei käytetty kovin paljon. Edes käsiä ei pesty yhtä usein.
Duunarin palkka oli nykyrahassa 5000 euroa kuussa ja töitä sai menemällä. Verot oli lähes olemattomat ja perusduunarilla oli varaa ostaa kaupungista omakotitalo, auto ja perustaa perhe. Naiset ei ollut niin pinnallisia kuin nykyään että vain se 10% miehistä kelpaa.
Kyllä. Vanhempani väittelivät tohtoreiksi, loivat kansainvälistä uraa kumpikin jne. Me lapset oltiin paljon kahdestaan. Aina ei ollut ruokaa eikä vaatteita.
Ketään ei kiinnostanut, koska olimme ns. hyvä perhe.
Vierailija kirjoitti:
1980-luku oli hohdokas vuosikymmen.
Silloin oli nousukausi ja asiat menivät koko ajan parempaan suuntaan...
Silloin oli paljon kauniita lauluja ja ihania elokuvia.
Juppien pullistelusta seurasi iso talousromahdus. Suomessa ei ole koskaan tehty niin paljon itsemurhia kuin vuonna 1990.
Ei ollut 700 000 muunmaalaista elätettävänä eikä muita poliitikkojen keksimiä menohimmeleitä, julkisella oli viidennes nykyvirkaloisista.
Ja mikä parasta kadut olivat puhtaita.