Lue keskustelun säännöt.
Ovatko lääkärit vähän yksinkertaisia?
17.11.2013 |
Yksinkertaisella en tarkoita älyllisesti kyvytöntä, vaan ihmistä, jonka on hyvin vaikea edes ymmärtää boksinsa rajoja, saati yrittää nähdä sen ulkopuolelle.
Olen seurustellut useiden akateemisten miesten kanssa, mutta kaikkein tyhjäpäisimmät ovat olleet lääkäreitä. Jotenkin on ihan ruvennut pelottamaan, että toimivatko kaikki lääkärit ammatissaan samanlaisella elämänkatsomuksella?
Lääkäriksi opiskelu on kai hyvin koulumaista ja faktapitoista, mikä selittänee osaksi sitä, miksi asenne on sellainen kuin on.
En minä sillä, etteikö joukossa olisi paljon poikkeuksiakin.
Kommentit (70)
Saman huomannut, mutta vanhemmiten arvot pehmenee ja muuttuu joustavammiksi. Työskentelen lääkäreiden kanssa ja varsinkin nuoremmat on tosi mustavalkoisia ja teoreettisia. Siis joka asiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 17:20"]Mitä tarkoittaa "boksinsa rajat"?[/quote]
Sitä että pystyy ymmärtämään, ettei oma käsitys asioista ole totuus ja ettei elämää yleensä voi paketoida kategorioihin ja määritelmiin.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 17:21"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 17:20"]Mitä tarkoittaa "boksinsa rajat"?[/quote]
Sitä että pystyy ymmärtämään, ettei oma käsitys asioista ole totuus ja ettei elämää yleensä voi paketoida kategorioihin ja määritelmiin.
[/quote]
Ethän kuitenkaan tarkoita tällä jotain henkimaailman yhteyksien "ymmärtämistä", homeopatiaa ja sen sellaista? Koska jos kyse on tuontapaisista asioista, en ihmettele, jos lääkärit eivät vaikuta ymmärtävän.
Välissä tuntuu, ettei kaikilla (varsinkaan nuorilla) lääkäreillä ole oikein maalaisjärkeä, vaan heti mietitään mitä oppikirjassa luki. Kaipa sekin kehittyy iän myötä.
Sulla on nyt tuollaisia kokemuksia ja koetat niillä selittää vähän turhan laajasti tuota omaa kokemusboksiasi. Käsityksesi lääketieteellisestä koulutuksesta on erikoinen ja väärä, mutta kertonee jotain sinun tarpeestasi kategorisoida ja projisoida tarpeesi juuri näiden miesten ammatista johtuvaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tunnista ap:n ajattelua lainkaan. Ilman muuta lääkäri nojaa koululääketieteeseen ja faktatatietoon, uskon tuon ajattelun ulottuvan myös arkielämään. Jos nyt oikein kärjistetään, niin heitä ei hetkauta foliohattusätelyt ja Antti Heikkilän opit. Se on osoitus akateemisesta ajattelusta, lähdekriittisyydestä. Hörhöuskonnot eivät kiinnosta, koska niille ei ole mitään tieteelistä näyttöä.
Allekirjoitan saman.. On tietysti olemassa lääkäreitä, joiden ajatteluun mahtuu avoinna oleminen "tutkimattomille poluille" esim. mielen vaikutuksesta fyysiseen vointti. Tuskin kenellekään tekee pahaa kokeilla esim.reikihoitoja, akupunktiota, homeopatiaa, käsillä parantamista tai horoskooppien lukemista, mutta ne eivät järki-ihmisellä mene yli tutkitus ja kokein todistetun lääketieteen.
Suomessa lääkärikoulutus on heikkotasoista, lääkäreitä koulutetaan liian vähän ja palkkataso on aivan liian korkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 17:24"]
Välissä tuntuu, ettei kaikilla (varsinkaan nuorilla) lääkäreillä ole oikein maalaisjärkeä, vaan heti mietitään mitä oppikirjassa luki. Kaipa sekin kehittyy iän myötä.
[/quote]
Maalaisjärkeä ei saisi kadottaa, mutta ymmärrän hyvin miksi nuori lääkäri ajattelee oppikirjoja. Lääkärin vastuulla on diagnosointi ja hoito, lähetteet eteenpäin jne. Täytyy pitää mielessä myös harvinaisemmat sairaudet tai epätyypilliset oirekuvat.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 17:28"]Sulla on nyt tuollaisia kokemuksia ja koetat niillä selittää vähän turhan laajasti tuota omaa kokemusboksiasi.[/quote]
Minä olen insinööri ja meidän alallamme on ihan sama ongelma. Kun porukka jo opiskelemaan lähtiessä on usein sellaista, ettei sitä kiinnosta mikään henkinen, uudistava tai perusteita kyseenalaistava vaan enemmän tosiasiat, eikä myöskään koulutuksessa opita repimään omaa maailmaa auki, niin tulos sitten on se, mikä on.
Tietenkin meissä insinööreissäkin on jos jonkinlaista viheltäjää ja taiteilijaa, mutta hyvin usein (diplomi)-insinööreistä esitetyt karikatyyriset väitteet ovat totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli kkyse on kuin onkin "henkisyydestä" ja hörhöilystä.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 17:20"]
Saman huomannut, mutta vanhemmiten arvot pehmenee ja muuttuu joustavammiksi. Työskentelen lääkäreiden kanssa ja varsinkin nuoremmat on tosi mustavalkoisia ja teoreettisia. Siis joka asiassa.
[/quote]
tuo taitaa kyllä päteä ihmisiin ihan yleensäkin.
Ihmisiä ne lääkäritkin ovat, siinä missä kaikkien muidenkin ammattien harjoittajat. Kuten kaikista muistakin, myös heistä löytyy monenlaista persoonaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 17:31"]Ilman muuta lääkäri nojaa koululääketieteeseen ja faktatatietoon[/quote]
Ei koululääketiede kerro elämän peruskysymyksistä yhtään mitään. Sellaisia ovat esimerkiksi kysymykset siitä, mikä on elämän arvo ja miksi kannattaisi elää.
Kun ahdistunut ja elämän mielekkyyden kyseenalaistava ihminen menee lääkäriin, hänen pitäisi saada kohdata nimenomaan filosofi, joka pystyy näkemään asiat lukemattomista eri näkökulmista ja joka pystyy irrottautumaan sovinnaisesta. Sen sijaan vastassa on usein leimauskone, joka ei edes kuuntele asiakasta, saati pohdi tämän kanssa yhdessä, vaan joka huittoo diagnooseja minkä sielu sietää.
Pätee joka ammattiin. Tuore hoitsukin on samanlainen. Jäykkä, nirppanokka, koulukirjatietoa täynnä, viisaampi kuin klinikan vanhimmat parrat.
Kahden vuoden kohdalla alkaa ymmärtää, että oikestaan ei vielä tiedäkään mitään.
Neljän vuoden kohdalla nöyryys oppia on jo hyvällä mallilla, opiskelijoide ohjaaminen tuntuu mukavalta. Seitsemän vuoden kohdalla särmät ovat hioutuneet ja on kypsyyttä alkaa opettaa muita, tulevia työkavereita, omia työkavereita, kehittää toimintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 17:38"]
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 17:31"]Ilman muuta lääkäri nojaa koululääketieteeseen ja faktatatietoon[/quote]
Ei koululääketiede kerro elämän peruskysymyksistä yhtään mitään. Sellaisia ovat esimerkiksi kysymykset siitä, mikä on elämän arvo ja miksi kannattaisi elää.
Kun ahdistunut ja elämän mielekkyyden kyseenalaistava ihminen menee lääkäriin, hänen pitäisi saada kohdata nimenomaan filosofi, joka pystyy näkemään asiat lukemattomista eri näkökulmista ja joka pystyy irrottautumaan sovinnaisesta. Sen sijaan vastassa on usein leimauskone, joka ei edes kuuntele asiakasta, saati pohdi tämän kanssa yhdessä, vaan joka huittoo diagnooseja minkä sielu sietää.
[/quote]
Minkä alan lääkäriäolet vailla? Tk-vastaanottoa, jossa kymmenessä minuutissa pitää olla valmiina tutkimus, diagnoosi, hoito, resepti ja elämänfilosofia? Vai tarkoitatko pitköaikaista psykiatrista hoitokontaktia, jossa et pääse samalle aaltopituudelle lääkärisi kanssa?
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 17:45"]Minkä alan lääkäriäolet vailla?
[/quote]
Jos valita saisi, niin ottaisin aina sellaisen, joka on myös kirjailija tai harrastaa tai kuluttaa aktiivisesti taiteita ja kulttuuria. Taiteessa usein käsitellään elämän peruskysymyksiä, minkä vuoksi siitä kiinnostuneet ihmiset ovat kiinnostuneita myös elämänfilosofisista peruskysymyksistä.
Lääkärin erikoistumissuunnalla minulle ei ole väliä. Sillä on, miten hän maailman hahmottaa ja kyseenalaistaako hän sen kaikessa tekemisessään.
Toivottavasti Siwan kassasi ovat myös kirjastonsa lukeneet. Onhan tuskallista asioida ihmisten kanssa, joiden kanssa ei voi antautua sofistikoituneeseen keskusteluun kassahihnan päässä; siinä kun pakkaa jauhelihaa ja päivän Tampaxit ja ranskanleipiä muovikassiinsa.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 18:06"]Toivottavasti Siwan kassasi ovat myös kirjastonsa lukeneet.[/quote]
On kokolailla eri asia mennä tekemään ostoksia kuin mennä hakemaan apua elämäntuskaansa lääkäriltä.
Usein henkisesti huonosti voivaa suorastaan painostetaan lääkäriin, joten on ikävää, jos vastassa on ihminen, joka ei pääse lainkaan kartalle.
[quote author="Vierailija" time="17.11.2013 klo 17:31"]
En tunnista ap:n ajattelua lainkaan. Ilman muuta lääkäri nojaa koululääketieteeseen ja faktatatietoon, uskon tuon ajattelun ulottuvan myös arkielämään. Jos nyt oikein kärjistetään, niin heitä ei hetkauta foliohattusätelyt ja Antti Heikkilän opit. Se on osoitus akateemisesta ajattelusta, lähdekriittisyydestä. Hörhöuskonnot eivät kiinnosta, koska niille ei ole mitään tieteelistä näyttöä.
Allekirjoitan saman.. On tietysti olemassa lääkäreitä, joiden ajatteluun mahtuu avoinna oleminen "tutkimattomille poluille" esim. mielen vaikutuksesta fyysiseen vointti. Tuskin kenellekään tekee pahaa kokeilla esim.reikihoitoja, akupunktiota, homeopatiaa, käsillä parantamista tai horoskooppien lukemista, mutta ne eivät järki-ihmisellä mene yli tutkitus ja kokein todistetun lääketieteen.
[/quote]
Täysin eri mieltä. Usein siinä on kysymys siitä, ettei uskalleta kyseenalaistaa niitä vallitsevia oppeja, joita jokainen tuutti jankkaa.
Jos ei olisi anttiheikkilöitä, hoidot ja ihmisten tietoisuus siitä mikä on heille oikeasti hyväksi ei menisi ikinä eteenpäin. Enkä nyt tarkoita tällä vain ja ainoastaan Antti Heikkilää, vaan monia muita lääketieteen toimijoita (mm. funktionaalinen lääketiede) jossa asioita ajatellaan omilla aivoilla ja hoitotulokset ovat sen mukaisia.
Toki varmaan osa erikoissairaanhoidosta on korkeatasoista, mutta samaa ei voi sanoa normi tk-lääkärin annista, vaikka he ovat varmaan juuri arvostamiasi "lähdekriittisiä" lääkäreitä. Ei se koulutus vielä takaa, että osaa parantaa ihmisiä.
Lääketiede on muutenkin aivan liikaa lääkkeillä hoitamista, niin että se on aivan kuvottavaa. Ja tod sanon näin, olen apteekkityössä oleva farmaseutti.
Todellakin lääketieteen opinnoissa painotetaan mm. etiikkaa, elämän loppuvaiheen kohtaamista, mielen ja somaattisten sairauksien yhteyttä ja sitä että ihminen on psykosomaattinen kokonaisuus.
Fakta vaan on, että kun potilas tulee esim akuuttivastaanotolle valittamaan jotakin vaivaa, pitää lääkärin ensimmäisenä poissulkea mielessään vakavat syyt ja sairaudet ja luottaa siihen, että yleisimmät sairaudet ovat juuri niitä yleisimpiä.
Auta armias jos missaa jonkin kriittisen sairauden, esim sydäninfarkti tai appendisiitti (umpisuolen tulehdus), sitä ei varmaan kukaan halua.
Ei siinä vartissa hirveästi ehdi miettiä terveyskeskuksessa elämän tarkoitusta tms. kun pitää käydä läpi oireet, tutkia, tehdä jatkohoitosuunnitelma, reseptit ja vielä samassa ajassa kirjata tekstit, tilastoida ja etsitä oikea diagnoosinumero.
Varmasti monia lääkäreitä, etenkin nuoria, turhauttaa juuri oma riittämättömyyden tunne ja ettei ehdi hoitaa kerralla ihmistä kokonaisuutena, vaikka haluaisi. Silloin täytyy keskittyä siihen, mikä on sillä hetkellä tärkeintä.
Ottakaa yhteyttä päättäjiin, jotta potilaat pääsisivät nopeammin lääkäriin ja saisivat pidempiä vastaanottoaikoja..Silloin varmasti voitaisiin käsitellä potilaan elämäntilannetta laajemminkin. Ainakaan itselläni ei olisi mitään tällaista vastaan.
Mitä tarkoittaa "boksinsa rajat"?
Tunnen moniakin lääkäreitä ja pääsääntöisesti he ovat yleissivistykseltään, sosiaalisilta taidoiltaan,ystävinä ja rakastajina viehättäviä ja rakastettavia. MItä kokeneempi lääkäri- erikoisläkäri- dosentti, sitä vaatimttomampi luonne.