Lue keskustelun säännöt.
Miten Linnunradan voi muka nähdä taivaalla, kun Maapallo kuuluu Linnunrataan?
En vaan ymmärrä. Tähdet ja tähtikuviot vielä ymmärrän, mutta kun joissain kuvissa näkyy "Linnunrata" sellaisena vyönä tähtitaivaan poikki - miten? Maapallohan on osa Linnunrataa, miten täältä voi muka katsella galaxia sen ulkopuolelta?
Kommentit (86)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä näen Kuun taivalla. Paitsi etten ole koskaan nähnyt toista puolikasta siitä! :o
Minä teille kuun molemmat puolikkaat näytän.
Riitta
Sitä odottaen
Risto
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meinaat, että jos olet puhelinkopissa, et näe sitä puhelinkoppia?
Jonnet ei tiedä, mikä on puhelinkoppi.
Toki näet, mutta et voi nähdä sitä kerralla kokonaan kopin sisältä. Vain osittain. Sama koskee Linnunrataa.
Missä sanotaan, että se näkyy kokonaan?
Aina sanotaan, että nyt voit nähdä taivaalla Linnunradan, ei Linnunrataa.
Jos näet kylillä linja-auton, näet siitä todennäköisesti vain puolet. Sanot kuitenkin nähneesi linja-auton.
Assburger kirjoitti:
Tähdet ja planeetat kyllä näyttäytyvat outoina valoilmiöinä useinkin ihan normaalinäköisillekin.
Tähtiharrastajaksi tiedettynä minuun otetaan joskus yhteyttä, kun taivaalla näkyy jotain kerrassaan outoa.
4 kertaa on jokin kerrassaan kummallisia kuperkeikkoja tekevä kirkas vako osoittautunut kirkkaaksi tähdeksi tai planeetaksi.
Kerran lähestyvän lentokoneen valo yhdessä kirkkaan planeetan kanssa aiheutti ihmetystä.
Mä sulle kirkkaan vaon näytän.
Riitta
Mitä olette mieltä siitä, että suurin osa avaruuden ilmiöiden kuvista on itseasiassa "taiteilijan näkemyksiä"? Mielestäni se on hieman surumielistä...
Vierailija kirjoitti:
Mitä olette mieltä siitä, että suurin osa avaruuden ilmiöiden kuvista on itseasiassa "taiteilijan näkemyksiä"? Mielestäni se on hieman surumielistä...
Mikä on kaukaisin laitteen ottama kuva, onko mammoilla tietoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä olette mieltä siitä, että suurin osa avaruuden ilmiöiden kuvista on itseasiassa "taiteilijan näkemyksiä"? Mielestäni se on hieman surumielistä...
Mikä on kaukaisin laitteen ottama kuva, onko mammoilla tietoa?
Eiköhän se tuo ole?
https://qz.com/1204235/nasas-new-horizons-images-are-the-farthest-ever-…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Linnunrata on joulutortun muotoinen. Kyllähän silloin näkee sen viereisen sakaran.
Hakaristin muotoinen siis...
Joo, tavallaan, jos swastikassa (tai joulutortussa) on vain kaksi sakaraa.
Eli ei ollenkaan.
Linnunrata on sauvaspiraali. Keskellä sauvan muotoinen keskus, jonka kärjistä lähtee ulospäin kiertymään spiraalihaarat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajatella, miten iso linnunrata on miljardine tähtineen. Ja samanlaisia galaxeja voi olla äkkiä miljardeja lisää. Ja silti jotkut tytöt haluavat pippeliä pyllynreikäänsä
Miten niin ”jotkut”?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/09/07/oletko-koskaan-nahnyt-linnunra…
Havainnollistava artikkeli aiheesta
Kiitos, mielenkiintoinen artikkeli!
”Olemme kiekkomaisen Linnunradan sisällä. Jos syysiltana nostaa katseen etelätaivaalle, katsoo kohti galaksin keskustaa. Linnunradan vaalea huntu on miljardien kaukaisten tähtien kajoa. Auringon lisäksi Linnunradassa on jopa 400 miljardia muuta tähteä. Linnunradan keskustaan asti emme voi nähdä, sillä edessä on liikaa tähtiä ja pölyä.”
Vau. Ja kuvitelkaa sitäkin, että linnunradan lisäksi maailmankaikkeudessa on 200 miljardia muuta galaksia...
Ja vain maapallolla on elämää.. 400 miljardia×200 miljardia..
Elämää löytyy runsaasti mutta eri ulottuvuuksista.
Kvanttifysiikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Tähdet ja planeetat kyllä näyttäytyvat outoina valoilmiöinä useinkin ihan normaalinäköisillekin.
Tähtiharrastajaksi tiedettynä minuun otetaan joskus yhteyttä, kun taivaalla näkyy jotain kerrassaan outoa.
4 kertaa on jokin kerrassaan kummallisia kuperkeikkoja tekevä kirkas vako osoittautunut kirkkaaksi tähdeksi tai planeetaksi.
Kerran lähestyvän lentokoneen valo yhdessä kirkkaan planeetan kanssa aiheutti ihmetystä.
Mä sulle kirkkaan vaon näytän.
Riitta
Riitan vako tuskin kovin kirkas on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on saatu kuvia linnunradan ulkopuolelta linnunradasta, jos pisin matka joka lähettämällämme laitteella on, on jossain Marsin kohdalla ja linnunradan ulkopuolelle pääsy kestäisi miljoonia vuosia?
No ei siitä tietenkään kuvaa ole. Kaukaisin laitteemme on Voyager 1 joka saavutti aurinkokunnan laidan 2013.
Tällä Voyager 1:llä meni muuten tällä viikolla 14 miljardin kilometrin raja rikki (ja ajatella, että luotaimelta saadaan silti dataa mutta välillä verkko ei toimi edes maassa!)
Voyager 1 liikkuu noin 17 kilometriä sekunnissa (ei tunnissa, vaan sekunnissa). Vertailukohtana maapallo liikkuu noin 30 km/s. Matkaa on tällä nopeudella ja 43 vuoden aikana kertynyt sen verran mitä valo liikkuu 23 tunnissa (0,002 valovuotta). Luotaimella menee siis vielä noin 21 500 vuotta ennen kuin se on kulkenut yhden valovuoden ja noin 40 000 vuotta ennen kuin se saavuttaa seuraavan tähden.
Näin älyttömistä etäisyyksistä puhutaan pelkästään Linnunradan osalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatella, miten iso linnunrata on miljardine tähtineen. Ja samanlaisia galaxeja voi olla äkkiä miljardeja lisää. Ja silti jotkut tytöt haluavat pippeliä pyllynreikäänsä
Miten niin ”jotkut”?
Eivät kaikki halua. Tosin en ihan tiedä miten tämä liittyy linnunrataan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on saatu kuvia linnunradan ulkopuolelta linnunradasta, jos pisin matka joka lähettämällämme laitteella on, on jossain Marsin kohdalla ja linnunradan ulkopuolelle pääsy kestäisi miljoonia vuosia?
No ei siitä tietenkään kuvaa ole. Kaukaisin laitteemme on Voyager 1 joka saavutti aurinkokunnan laidan 2013.
Tällä Voyager 1:llä meni muuten tällä viikolla 14 miljardin kilometrin raja rikki (ja ajatella, että luotaimelta saadaan silti dataa mutta välillä verkko ei toimi edes maassa!)
Voyager 1 liikkuu noin 17 kilometriä sekunnissa (ei tunnissa, vaan sekunnissa). Vertailukohtana maapallo liikkuu noin 30 km/s. Matkaa on tällä nopeudella ja 43 vuoden aikana kertynyt sen verran mitä valo liikkuu 23 tunnissa (0,002 valovuotta). Luotaimella menee siis vielä noin 21 500 vuotta ennen kuin se on kulkenut yhden valovuoden ja noin 40 000 vuotta ennen kuin se saavuttaa seuraavan tähden.
Näin älyttömistä etäisyyksistä puhutaan pelkästään Linnunradan osalta.
Eikö tuolloin olisi kätevää tehdä lentokone, joka nousisi ilmaan, odottelisi siinä hetken aikaa kun maapallo kiitää alla 30km/s, ja sitten laskeutua? Voisi matkustaa esim. Helsingistä Lontooseen nopeammin kuin nykyään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen nero kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten on saatu kuvia linnunradan ulkopuolelta linnunradasta, jos pisin matka joka lähettämällämme laitteella on, on jossain Marsin kohdalla ja linnunradan ulkopuolelle pääsy kestäisi miljoonia vuosia?
No ei siitä tietenkään kuvaa ole. Kaukaisin laitteemme on Voyager 1 joka saavutti aurinkokunnan laidan 2013.
Tällä Voyager 1:llä meni muuten tällä viikolla 14 miljardin kilometrin raja rikki (ja ajatella, että luotaimelta saadaan silti dataa mutta välillä verkko ei toimi edes maassa!)
Voyager 1 liikkuu noin 17 kilometriä sekunnissa (ei tunnissa, vaan sekunnissa). Vertailukohtana maapallo liikkuu noin 30 km/s. Matkaa on tällä nopeudella ja 43 vuoden aikana kertynyt sen verran mitä valo liikkuu 23 tunnissa (0,002 valovuotta). Luotaimella menee siis vielä noin 21 500 vuotta ennen kuin se on kulkenut yhden valovuoden ja noin 40 000 vuotta ennen kuin se saavuttaa seuraavan tähden.
Näin älyttömistä etäisyyksistä puhutaan pelkästään Linnunradan osalta.
Eikö tuolloin olisi kätevää tehdä lentokone, joka nousisi ilmaan, odottelisi siinä hetken aikaa kun maapallo kiitää alla 30km/s, ja sitten laskeutua? Voisi matkustaa esim. Helsingistä Lontooseen nopeammin kuin nykyään.
En oo kyllä ekspertti, mutta luulisin olevan kalliimpaa, hankalampaa ja niin paljon vaarallisempaa jyräyttää avaruuteen odottelemaan, että ei ole toteutuskelpoinen. Ilmakehähän liikkuu mukana. Muutenhan sitä pystyis ihan vaan paikallaan hyppimällä päätymään aamulla töihin, jos sattuis kodin ja työpaikan sijainti oikein. Mut se on sitä suhteellisuutta, että kun kokemamme maailma pyörii ja liikkuu mukana, niin eipä se vauhti missään tunnu eikä näy (pl. taivaankappaleet). Ja mites kun se avaruusasemakinhan pysyy kiertoradalla siksi, että sen vauhti on riittävä, niin oisko edes realistista vaan odotella? Eikös sitä joko saavuta pakonopeuden (ja sutkahda avaruuteen) tai putoa maahan, ja kolmas vaihtoehto on pysytellä jatkuvassa liikkeessä niin, että samalla kun painovoima kiskoo kohti, alus liikkuu niin että maapallo kaareutuu alta pois?
Mikäli kiinnostaa meille näkyvän universumin koko, voi katsoa tämän videon jossa zoomataan ulospäin maasta.
Tekisi mieli pomppia kivikovan kalun päällä, panettaa niin perhanasti
Vierailija kirjoitti:
Olemme linnunradan laidalla.
Zinc
Vierailija kirjoitti:
Mikäli kiinnostaa meille näkyvän universumin koko, voi katsoa tämän videon jossa zoomataan ulospäin maasta.
Kiitos, oli tosi kiinnostava.
Jos on silmät kuin väyrysellä niin saattaahan se onnistuakin
En näe metsää puilta, huudahti hän.